No hei... Mitä tässä aurassa näkyy? Enkeleitä, oppaita lähellä?

   

Sinun kuvasi paikalla On koirus, mutta tiedoksi: 23.05.2010 lensi PARVI Enkeleitä Ohi asumukSEsi, nurkkalautaa hipOen = TunsitkO mitää kihelmöintiä su > 12:13 Oli glokkan sun syttOn #

E = li pesä, muOdOkas, nurinkätinen, väritykseltään sähön sininen + hyvin harvi nainen RUSKEA pesän pOhjalla Oleva kaartuva alaOsa.
Teet usein tehtäväsi   ¤     tOisin     ¤ kuin ajattelet SEn tehtäväksi nOin = teet kuitenkin NÄIN, NÄIN # 4 # = numerOsi - hOrOskOOppiin uskOt;;;VarOitus;;;Ei ne OLe tOsiasiOita, vaan AJANVIETETTÅ =
jObikin paremmin NÄKEE = Saan huOmenna uudet silmälasit, nytten en näe juuri mitään selvästi, en Ole SELVÄNNÄKIÄ, en näe muuta, kuin E:n ja jOskus annetaan nähdä kOkO henkilö, äänen sävyineen, SEON ihmeellistä tuO kaukOnäkeminen ja kuuleminen = minä en kuule, enkä näe, vaan SE antaa "tiedot", jOs SEON tarkOituksellista = EN vOi it SE sitä määritellä, millOin näen, milOin en, vaikka PÄÄ Olisi piilOssa kuin jänösellä, NÄEN, jOs niin annetaan tapahtuman #

t.timO/jobi/Opas koukerOinen sukunimeltänsä = pätevöitynyt kaukOkatseisuuteen = näkee avaruudenkin kOlkkia jOita ei luulisi Olevan Ole massakaan missään linnunradalla = GALAKSI #
koukeroinen@galaksi.fi #

Jaa...nojaa... Tunnen kyllä aina kihelmöintiä kun on enkeli lähellä, parantaa tai lohduttaa, kelloa en katso. En minä usko kehenkään enkä mihinkään, ainakaan ennen kuin itse näen ja koen. Lähestymistapoja samaan asiaan, pitää kokeilla, purematta ei saa niellä.
Katsohan vaikka uudestaan kun olet uudet lasit saanut !

Ja kiitos! 

No hei... Mitä tässä aurassa näkyy? Enkeleitä, oppaita lähellä?

   

    Näin on, oppia otamme täällä toinen toisiltamme 

    Sopeutumiskyky on tärkeä ominaisuus, ehkä tärkein elämässäpärjäämisen kannalta. Ihanaa jos hän on tällainen "henkisesti notkea".
    Taidamme olla toistemme vastakohdat, ainakin kun syntymäkarttoja katsoo; missä minulla tyhjää, kuten huone 11, hänellä täyttä ja toisinpäin. Saattaa tietää haasteita!


   

     Kiitos, Artemis, että huomioit pyyntöni!
 Niin arvelinkin että aika erikoinen tapaus on, sellainen tekee mitä tahtoo-tyyppi ehkä.
 Itse olen omalla tavallani erikoinen, katsotaan miten kaksi jääräpäätä pärjäilee keskenään...
 Tyttö tuli maailmaan sen päätöksen jälkeen että yhtään lasta en enää tee ja koetin varmistaa asian sterilisisaatiolla. Hän sitten oli päättänyt kuitenkin tulla...

    Katsoisiko joku viisaampi pienen tyttäreni syntymäkarttaa. Aika erikoiselta näyttää, muuta en oikein itse osaa sanoa; tuli-, maa-ja vesielementtien vähäisyys/ lähes puuttuminen on vähän huolettavaa. Paljon näyttää kartalla kertyneen yhteen "sumppuun", se lie kertoo joko jostain erityislahjasta tai sitten yksipuolisuudesta ?
   

 

   
     Tuli 90 ja luulin, että hyvin meni... Pidin helpponakin. En kai sitten tajua mistään mitään...
 Tuossa on 99:n kohdalla että "high", onko se kuitenkin alin pistemäärä ? 

   
    Minullakin tyhjä 12. huone. Siitäkö tämä juurettomuus ja erillisyyden tunne ? Haluaisi kuulua johonkin, tarkoitan alunperin, että kuuluisi aina sinne minne syntyy. Hyvät lämpimät turvalliset muistot, koti, äiti, isä, lapsuus. Nämä kaikki jäivät puuttumaan, vaikka olen yrittänyt saada ja pitää yhteyttä isään ja äitiin. Toinen on tyhmä ja kylmä, toinen ei edes ymmärrä miksi oma lapsi ottaa yhteyttä. Annoin lopulta olla.
   Myöhemmin elämässä meni siihen, etten enää halunnut kuulua mihinkään porukkaan tai yhteisöön, en saanut edes ystäviä, vaikka tykkäänkin ihmisistä, kaikenlaisista. Poikkeuksena oma perhe, mies ja lapset ja kissat (ystävät!). Usein tuntee itsensä vajaaksi tässäkin yksikössä; olenko sellainen äiti kuin äidin pitää olla tai vaimona riittävä. Ja ihmisenä.

      Kuolemaan johtava sairaus ja "laskettu aika".
 Olin unessa lääkärissä ja lääkäri kertoi, että tästä ei sitten voi parantua. Ensimmäinen oire sairauden etenemisestä on ruskettunut iho... Tämän totesin peilistä katsomalla heti. Ja kuolinpäivä on 7.2. katsoi sen jostain läpyskästä kuin laskettu aika katsotaan neuvolassa.
      Sairaudesta ja kuolemisesta löysin paljonkin, mutta en osannut yhdistellä järkeenkäyvästi.

     Eli kiitos,Timo ja eteenpäin oikeustaistossa!

            Minna

         Timo,

   Saako toistamiseen kysellä? Tällä kertaa vähän toisenkin puolesta; Oltiin oikeudessa vesivahingosta, siis ostettiin talo, jossa kosteusvaurio. Juttu hävittiin ja tuomittiin korvauksiin, meidät, mikä lie mahdollista vain meidän tuurilla, kun asian piti olla päivän selvä. Nyt pitäisi päättää mennäänkö asian kanssa hoviin. Arveluttaa, sillä ei ole todellakaan varaa maksaa oikeuskuluja, jos varsinkin nykyiset korvattavat vähintäänkin  tuplaantuvat. Toisaalta luovuttaminen harmittaisi, sillä uskomme olevamme oikeassa, tai siis tiedämme!
    Tänään pitäisi asia päättää, jos sinä näet sanoa tähän jotain, niin sanopa ihmeessä. Yllyttäjiä täällä piisaa, ihmisiä, joita asia ei lopulta edes kosketa, meillä melkein talous vaakalaudalla.

             Minna
             

   Ai nuori... no kiitos, ei numeroihin olekaan katsominen. Tuli hyvä fiilis, lähdenkin tästä pienen poikani kanssa shoppailemaan ja koitan ottaa rennosti!

       Heihei!

[/quote]



Ompahan aika näsäviisasta sanoa, eipähän ole vikasi,
kuitenkin ihminen näin hölmösti ajattelee eli eipähän
aleta tätä filofosoimaan.

Vika vain = siinä, että odotetut tapahtumat tapahtuvat
meidän mielestä väärässä järjestyksessä ja vieläpä väärille ihmisille.

Ota "käsijarru" pois päältä ja anna mennä, avaa ikkuna ja anna
tukkasi hulmuta tyylikkäästi, kuin parhammissa mainoksissa,
en ymmärä miksi näen tuuhean, hulmuavan tukkasi, onko SE
sielusi peili vai jopa ulkonäkösi kohokohta, egon ilmentymä vai
mikä lie, näin vain näen, vieläpä tumman ruskea, harviNAINEN
olet kuitenkin - OLE ja ELÄ - rentoudu - kaikki - järjestyy....

t.timo

 


[/quote]

   Kiitos,

   Aivan... En kyllä itseäni poista vastuusta,mutta kuitenkin saisi enemmänkin tapahtua, ja juuri niin; tahdon kokea,että "lennän" läpi elämäni, tuuli tuivertaa hiuksissani (jotka ovat pitkät ja tummanruskeat  ) että voisin tuntea eläväni,olla onnellinen, kun saisin vihdoinkin täyttää tehtävääni, jotain,mitä osaan tehdä oikein hyvin ja olla hyödyksi. Uskon ja luotan,että kaikki järjestyy, saisinpa muuttua vielä vähän, tarpeeksi, jotta tulisi muutos, joka tekee kaiken uudeksi..


           Minna

      Timo,

   Mitäpä mulle näkisit? Jotain uutta vihdoin? Kyllästynyt asioiden junnaamiseen, saanut omasta saamattomuudesta tarpeekseni... Vai missä vika, vaiko missään?

       Minna

 
    Kiitos,AthaMaarit,

   Mielenkiintoinen kortti nousi...Itse olen myös nostanut itselleni asiaa koskien,tullut pelkästään Lantti-merkkisiä positiivisia kortteja ja minusta on tuntunut vain,että nyt en saa vastauksia kysymykseeni,tai sitten en vain käsitä,mikä on sanoma..
   Transformaation mahdollisuus onkin se ainoa toivo,johon tartun tässä tilanteessa,mikään ei nimittäin juuri nyt tunnu hyvältä. Olen jo kahden lapsen äiti,siis tiedän miltä se tuntuu,tai paremminkin miltä sen pitäisi tuntua,kun toivoo lasta,se tulee toivottuna maailmaan. Tämä on uutta,sisäinen vastustukseni on kova ja tunnen itseni peräti katkeraksi,vihaiseksi. Aviomieheni haluaa lasta kovasti ja tutut ovat innoissaan,mikä taas minussa aiheuttaa vielä suurempaa vastustusta. Toivon,että pystyn tekemään itsenäisen ratkaisun,joka lähtee minusta,eikä toisten toiveista tai reaktioista tai omista vastareaktioistani. Vaikeinta tässä on kuitenkin terveysriskit,niistä on ensin otettava selvää.
   Kiitos kuitenkin paneutumisestasi,yritän sisäistää kortin sanoman.