Noh, dualismi on ensinnäkin väärä näkökanta alkaa katsella näitä juttuja.

On dualismia ajatella että jokin näkökanta olisi oikea tai väärä. Näkökannat ovat vain näkökantoja, riippumatta siitä miltä värähtelytaajuudelta eri näkökantoja tarkastellaan. Mitä useamman näkökannan kautta pystyy tarkastelemaan "todellisuutta" ilman oikea väärä luokittelua, sen suurempi ymmärrys.

Tuo todellisuutta lainausmerkeissä siksi, koska sitä ei ole olemassa. Siksi siitä ei myöskään pysty rakentavasti kiistelemään.

Free

Profiilini alla on linkki sivustoilleni. Käykää kurkkaamassa jos ette jo ole käynyt.  En ole pitkiin aikoihin siellä kirjoitellut/päivitellyt, mutta nyt tänään kävin taasen ja pyrin taas kirjoitelemaan sinne aktiivisemmin. Ajan ja fiiliksen mukaan...

Käyty on, halien kera.    ..sinun sivut värähtelevät aina yhtä korkeasti. 

Mut niitä opetuksia lisää.. 

Free 

Ajoittainen kaipuu se on itselläkin ollut...  :

Kuten myös, kaipuita on ollut joskus valtaisan isojankin..  ..mutta ei kuitenkaan koskaan kaipuuta pois. Suuri kaipuu kohdistuu mulla Jumalaa tai korkeinta minää kohtaan, kuitenkin taas rakkaus ihmiskuntaa kohtaan on ihan yhtä suurta, ja varmaan siksikään ei ole ollut haluja pois täältä. Ajattelen myös että jossain vaiheessa koittaa se aika että oma korkein minä saa mahdollisuuden tulla isommaksi osaksi tätä fyysistä olemusta tänne fyysiselle tasolla.  ..ja silloinhan ei tarvitse enää potea kaipuuta. 

..ja kun vielä pohtii, miksi niin monet potee kaipuuta, niin luulen että se kaipuu on se ainoa puoleensa vetävä voima joka sitten lopuksi tuo ja toteuttaa sen oman Jumaluuden tai korkeimman minän saapumisen tänne maan päälle. Joten se kaipuu on sinänsä ihan tervetullut ja iloinen asia, vaikkakin myös tuskainen joskus. 

Free

Kun nukumme ja näemme unta...olemmeko oikeasti täällä?? Mitä tapahtuu, kun nukumme?

Mieheni näki unta, että katsoi vierestä nukkuvaa itseään yöllä ja joku mies istui hänen vierellään ja tuijotti häntä... Oliko se vain uni?

Mielipiteitä ja ajatuksia!

Tämä nyt ei ole mikään asiantuntijan vastaus. Mutta ainakin itse ajattelen että uni on astraalitason toimintaa, jonne siis se "uneksittu" todellisuus muodostuu ihan oikeasti. Unimaailma on siis oikea maailma astraalisessa energiamaailmassa.

Joskus kuitenkin voi käydä niin, että se astraalikeho, jossa uniajat vietetään, voikin toimia täällä fyysisellä tasolla. Yleisin tapahtuma on juuri tuo että näkee itsensä nukkumassa. Oliko tuo toinen mies sitten uneksittu vai todellinen, vaikea sanoa. Itselle on joskus käynyt niin että olen havahtunut astraalikehossa todelliseen maailmaan, ja juuri nähnyt itseni nukkumassa, mutta itseni lisäksi makuuhuone oli täynnä minun sukulaisia, joita pelästyin niin paljon että heräsin välittömästi. ..oma tulkinta tuosta unesta oli että uni ja todellisuus yhdistyi, näin itseni ihan oikeasti mutta sukulaiset olivat uneksittuja.

t.Free

Kun oikeastihan kaikessa, kaikkein rankimmassakin tilanteessa ja tapahtumassa, on aina Jumalallinen tarkoitus takana,

I know I know...  

Tiedän että tiedät..  ..sehän tuossa kirjoittaessa hassulta tuntuikin höpistä noita, tietäen samalla että sinä jos kuka tiedät jo kaiken tuon ja enemmänkin! 

Niin sinäkin.   

Kun oikeastihan kaikessa, kaikkein rankimmassakin tilanteessa ja tapahtumassa, on aina Jumalallinen tarkoitus takana,

I know I know...  

Tiedän että tiedät..  ..sehän tuossa kirjoittaessa hassulta tuntuikin höpistä noita, tietäen samalla että sinä jos kuka tiedät jo kaiken tuon ja enemmänkin! 

Ja vaikka tässä pidinkin "puolustuspuheenvuoroa" kirkkoa kohtaan niin älkää unohtako, että olen minäkin sitä mieltä että kirkossa ja koko systeemissä on todella paljon myös sitä "mätää" ja erittäin paljon parannettavaa... "Inhoan" suvaitsemattomuutta, raamatulla päähän paukuttamista, eli käännyttämistä yms. Siltikin, mikään ei ole niin mustavalkoista ja olen itsekin nähnyt kirkkoa nykyisin paremmassa(kin) valossa, se ei aina ole niin paha kuin luullaan. Siellä tapahtuu todella paljon hyvääkin. 

Ei minusta kirkossa mitään mätää ole, kirkko vain heijastaa ihmiskunnan kollektiivista tilaa. Mistä se kollektiivi muodostuu? Meistä kaikista, sinusta ja minusta, joten eiköhän sukelleta jokainen omien sydämiemme syvyyksiin katsomaan mitä sieltä löytyy. 

Aina jos me nähdään jossain asiassa jotain muuta kuin Jumalallista Rakkautta, meidän täytyy jokaisen omalta osaltaan miettiä miksi minä heijastan itsestäni ulos jotain mikä ei ole Rakkautta. Ei ole olemassa mitään ulkopuolista tahoa tai asiaa, mikä ei heijastelisi pelkästään sitä mitä omasta sydämestä löytyy.

Siksi me ollaan yhtä, ihan kaikki keskenään me ollaan yhtä, koko fyysinen taso, äitimaa mukaan lukien löytyy jokaista atomia myöten meidän omasta sydämestä! Duunia meillä kaikilla on vielä paljon, joten aloittakaamme ihmiskunnan pelastaminen omasta itsestämme. 

Free

Tuo on kyllä totta, että kaikki lähtee ensin itsestä. Puhdistakaamme se mätä siis ensin itsestämme.  Kuitenkaan emme ole mitään yhtä harmaata massaa täällä maatasolla, fyysisinä ihmisinä. Emme kyllä henkimaailmassakaan, vaikka yhtä olemmekin. Eli kyllä sitä mätää voi havaita muualla(kin) kuin itsessä. Sillä mädälläkin on kuitenkin tarkoituksensa... Se ei silti tarkoita sitä, ettäkö kaiken edessä pitäisi seistä vain "tumput suorina" tekemättä mitään... Jeesuskin teki, ja paljon.  Muutti asioita radikaalistikin, mutta teki sen toki rakkaudesta ja rakkaudella.  Mutta pst... Hänelläkin oli joitain inhimillisiä heikkouksia... 

No kun ei voi Rakkauden valo.. ..siis havaita muuallakin kuin itsessä, ainakaan minun mielestä, tiedä sitten miten se oikeasti on. Mut jos vähänkin havaitaan, pisarakin, sitä ”mätää”, niin kyllä se on vain ja ainoastaan itessä. Kun oikeastihan kaikessa, kaikkein rankimmassakin tilanteessa ja tapahtumassa, on aina Jumalallinen tarkoitus takana, ja jos siellä havaitaan jotain väärää, niin se on vain omien käsityksien värittämää. Ajattele nyt mikä paradoksi esim tää kirkkojuttu, tulkitsemalla että siinä on jotain mätää, me ilmaistaan samalla maailmankaikkeudelle ja Jumalalle epäluottamusta häntä kohtaan ja kuvitellaan että korkein on niin vajavainen että olisi mukamas luonut jotain epätäydellistä. . Kaikki on oikein ja kaikki on tarkoituksellista, ja vasta kun riittävän moni ihmiskunnassa tuon havaitsee, niin maailma valaistuu. No, kohtahan se hetki koittaa.. No niinhän sinä itekin sanoit että mädälläkin on tarkoituksensa.

hmm..vaikkei sitä ”mätää” ole edes olemassakaan.

Olen samaa mieltä ettei tietenkään sentään tumput suorina.. mut hyvä olis tunnistaa oma vastuu kaiken luojana, nähdä kaiken tarkoituksellisuus ja sit tehdä sen mitä omassa ihmiskunnan palvelussa eteen tuleekaan. Mut niin kauan kun me nähdään että jokin on ”väärin”, se näkemys ylläpitää sitä ”vääryyttä”. Siksi olisi hyvä löytää luottamus omasta sisimmästä, joka tietysti löytyykin, kaikki aikanaan, siitäkään ei tarvitse huolehtia. Mistään ei oikeasti tarvitse huolehtia koska kaikki on hyvin. Valtakunnassa kaikki on hyvin! 

Free

Ja vaikka tässä pidinkin "puolustuspuheenvuoroa" kirkkoa kohtaan niin älkää unohtako, että olen minäkin sitä mieltä että kirkossa ja koko systeemissä on todella paljon myös sitä "mätää" ja erittäin paljon parannettavaa... "Inhoan" suvaitsemattomuutta, raamatulla päähän paukuttamista, eli käännyttämistä yms. Siltikin, mikään ei ole niin mustavalkoista ja olen itsekin nähnyt kirkkoa nykyisin paremmassa(kin) valossa, se ei aina ole niin paha kuin luullaan. Siellä tapahtuu todella paljon hyvääkin.  

Ei minusta kirkossa mitään mätää ole, kirkko vain heijastaa ihmiskunnan kollektiivista tilaa. Mistä se kollektiivi muodostuu? Meistä kaikista, sinusta ja minusta, joten eiköhän sukelleta jokainen omien sydämiemme syvyyksiin katsomaan mitä sieltä löytyy. 

Aina jos me nähdään jossain asiassa jotain muuta kuin Jumalallista Rakkautta, meidän täytyy jokaisen omalta osaltaan miettiä miksi minä heijastan itsestäni ulos jotain mikä ei ole Rakkautta. Ei ole olemassa mitään ulkopuolista tahoa tai asiaa, mikä ei heijastelisi pelkästään sitä mitä omasta sydämestä löytyy.

Siksi me ollaan yhtä, ihan kaikki keskenään me ollaan yhtä, koko fyysinen taso, äitimaa mukaan lukien löytyy jokaista atomia myöten meidän omasta sydämestä! Duunia meillä kaikilla on vielä paljon, joten aloittakaamme ihmiskunnan pelastaminen omasta itsestämme. 

Free

Jokainen ilmentää maailmankaikkeutta omalla tavallaan, eikä yksikään tapa ole väärä, vaan ainoastaan askel kohti seuraavaa etappia, joka lopulta sitten johtaa muiden auttamiseen.

Tuo on täysin totta. Välillä tuon unohtaa ja luulee että se miten itse on oivaltanut olisi jollain tavalla oikeampi tapa kuin mitä toinen toteuttaa. Kiitos Veskari muistutuksesta! 

t.Free

Mitä ajnalla sitten tehdään? Sillä hallitaan alempaa- ja periaatteessa ylempäämieltä. Sen avulla voi saavutta huimia edistyksiä henkiselläpolulla, normaalisti "tavalliselle" tallaajalle siitä ei ihmeemmin muuta apua ole, kuin että keskittymiskyky kasvaa äärettömästi.

On muutama asia, joita edistyneet henkiset kyvyt periaatteessa edellyttävät. Ne ovat ajatusten, tekojen ja sydämen puhtauden saavuttaminen. Kykyjä on mahdollista saavuttaa, mutta ennen sydämen puhtautta kykyjen käyttöä ei täysin hallitse ja ohjaa korkein minä vaan ego todennäköisesti antaa teoille ja kykyjen käytölle oman ohjaavan voimansa. Ensin on puhdistettava sydän jotta korkein minä voi asettua asuttamaan tätä fyysistä kulkuneuvoa, vasta sen jälkeen matkan varrella luontaisesti kehittyneitä kykyjä on mahdollista käyttää oikein ja siihen tarkoitukseen mihin kulloinkin kuuluu.

Toki erilaiset harjoitteet on hyviä, meditaatiot yms. mutta sen motiivin tulisi olla painottuneena oman persoonallisuuden kehittämiseen, sydämen ja ajatuksen puhtauteen, rakkauden opettelemiseen yms. eikä siihen että saavutetaan edistyksellisiä kykyjä.

 

t.Free

niin voisitko minuakin jotenkin valaista asiassa,
miten tämä toimisi näin järkevän Kauriinkin asioissa???

Minullakin on monia ajatusmalleja, ihan vääränlaisia, joista haluan päästä eroon!

Kerroppa yksi hyvä,
järkevä esimerkki,
miten omia vanhoja uskomuksiaan,
omia kokemuksiaan, jotka ovat jättäneet jäljen, muutetaan.

YV:nä rovattarelle.

t.Free

Minä en pysty mennyttä muuttamaan,

Kyllä pystyt Sasha. Ajattele mitä mennyt loppujen lopuksi on? Se on tunnetta. Kokemukset ovat vain kokemuksia, niitä tulee ja menee. Tänään koettu ikävä juttu on hetken kuluttua jo ollutta ja mennyttä. Ainoa mikä kokemuksista jää jäljelle on TUNNE, ja siihen tunteeseen pystyy vaikuttamaan. Sulla tunnekehoa dominoi voimakas katkeruus ja se tunne tavalla tai toisella värittää sinun kokemaa maailmankuvaa, enkä tarkoita kokonaisvaltaisesti mutta suomeen liittyen kyllä.

Anteeksi antaminen on yksi tapa miten MUUTTAA menneisyyden jättämää tunnejälkeä. Tapahtumia ei pysty muuttamaan mutta anteeksi antamalla on mahdollista vapautua menneisyyden tapahtumiin liittyvistä henkisistä sidoksista. Katkeruus tunteena = voimakas side menneisyyteen. Tästä siteestä on mahdollista vapautua, ja tätä vapautumista kutsutaan menneisyyden muuttamiseksi.

Päästä Sasha irti menneestä, anna anteeksi, usko kaiken Jumalalliseen tarkoitukseen. Elämässä ei ole epäoikeudenmukaisuutta. Anna anteeksi, ja tulet muuttamaan elämääsi radikaalisti!!  

t.Free

Suomi on Euroopan perse suoraan sanottuna.

Onko se sama juttu, eli aina yhtä huono kohtelu, ympäri Suomea?

t.Free

Arvasin, että tuohon heittooni tartutaan. 

Saatanan huora veropakolainen, vedänkö vittu turpaan ja upotanko perkele Suomenlahteen,
vai ootko saatanan ulkomaanpelle samaa mieltä, että Suomi turvallinen ja hyvä maa, häh..?
Vai tuutko saatana aukomaan päätäs sieltä Wienistä, niin pääset hengestäs perkele?
Täällä saatana kukaan veropakolainen tuu silmille hyppimään tai käy huonosti!
Vittu, Suomi on turvallinen ja hyvä maa elää. Vittu tää mikää kova maa ole.
Muualla ne tappaa toisaan kaduille, saatana, joten vitun perkele, ootko samaa mieltä
vai vedänkö turpaan saatana..?
 

Mut miten Sasha sun heijastama ulkoinen todellisuus liittyy siihen minkälainen Suomi on maana? 

t.Free

En usko että tämä koskee pelkästään pääkaupunkiseutua.

Koskee ihan kaikkea ja kaikkia, missä vain epätasapinoa onkaan niin niiden on tasapainoituttava.

Eroja kuitenkin on, Helsinki tuntuu mun kokemuksissa kaikkien tukkosimmalta, Espoo on jo valoisampi ja Vantaa tasapaksu, ei valoa mutta ei pimeyttäkään. Täällä "maalla" (läh. Tamperetta) on ihan erilaiset energiat ja itse Tampere tuntuu oikein kirkkaalta, kuin solisevalta raikkaalta luonnonlähteeltä.

Mutta missä vain voi tapahtua mitä vain, tärkeintä on pitää oma sydän, ajatukset ja teot mahdollisimman puhtaana ja nöyränä. 

t.Free