Hei,
teen taas kaukohoitoja.
Onnistuu myöskin kotikäynnit Tampereen seudulla pienellä korvauksella.
Laittakaapa taasen yksityisviestejä

Tällä erää onpi jono täynnä.
Kiitokset kaikille jotka innokkaasti asettuvat koekaniineiksi !

maanantai varattu netalle, laitoin sulle yvtä.

lauantai täynnä.

samoin keskiviikko 26.9.
laitetaan sinne stoppi, vielä tässä vaiheessa en varaile aikoja kauemmas.
vapaita siis vielä sunnuntai, maanantai, tiistai!

presiis
juuri näin on, valtava vanhan taaksejättäminen ja uuteen elämään astuminen on käynnissä. olen päätökseni tehnyt ja valmis näihin muutoksiin, valo ja luottamus lisääntyy.
kiitos vahvistuksen sanoista!!

torstai samaten.

tiistai varattu.

kiitos kaikille osuvista kommenteista!

selveni itsellekin siten että nuo unet joissa kuu on ollut, on olleet hyvin merkityksellisiä, ts tuli olo että kun kuu kumottaa, on syytä kiinnittää näihin uniin erityinen huomio.
naiseus, äitiasiat, feminiinisen voiman "ylösnousu" on samaten ajankohtaisia nyt.
ihan samoin kuin alitajunnan, intuition, sisäisen näkemisen herääminen..

Heippa,
harjoittelen energiahoitamista ja teen mieluusti etähoitoja niitä kaipaaville.

Otan nyt alkuvaiheessa yhden ihmisen yhdelle päivälle. Tehdään vaikkapa jono viikoksi eteenpäin. Eli sitten kun on seitsemän ihmistä varannut, pistän homman poikki.

Tarpeen olisi tuoreehko valokuva itsestä ja nimi, ne voi minulle sitten laittaa yvnä.
Otan tosi mielelläni vastaan palautetta miltä on tuntunut vai onko miltään, ja kerron myös aina itse omat fiilikseni. Niitä saattaa tulla kuvina, väreinä, sanoina jne, joskus tulee "pelkkää" energiavirtaa jolloin paljoa kommentoitavaakaan ei ole
Sovitaan kellonaika jolloin hoidettava hiljentyy tahollaan, on selkeämpi niin että molemmat on keskittyneenä hoitoon.

Siitä vaan omaa vuoroa varailemaan

mua on pitkän aikaa seurannut unissani tuo kuu. teema aina sama, mutta ilmenemismuoto vähän eri..
taivaalla tapahtuu jotain outoja muutoksia. kuita on usein kaksi tai useampi, ja ne ovat jollain lailla kummallisen näköisiä.
viime yönä katseltiin taas kahta vieretysten mollottavaa kuuta. yhtäkkiä ne "räjähtivät" niinku ilotulitukseksi, tosi kaunista, kirkasta vihreää tähtisadetta. siinä sitä ihmeteltiin..

jos joku osaa tulkita kuun merkitystä noin enemmänkin niin kuulisin tosi mielelläni!
joku iso osa sillä mulle on justiinsa nyt.. ja aina valvottaa kun on täysi. tätä ei ole ennen ollut ennenku nyt tänä kesänä.
syntymäkartassani myös esiintyy kuu-chiron-yhtymä (en tiedä oikeita termejä..), joten siitäkin saa kertoa.

ps..
luin jostain kerran että "vanhat tutut" tunnistaa usein äänestä. että ääni kertoo kuka ihminen todella ON..
tää ääniteema on ollut itellein aina vahva, musiikin kautta. huomaan just nyt kun mietin rakkaimpia läheisiäni, että kaikkia meitä yhdistää musiikki, ääni. palava pakko soittaa, laulaa. kenenkään kanssa ei olla tavattu mitenkään musiikin kautta.

tämä on tosi jännä aihe.
varsinkin viimeisen kahden vuoden aikana olen tavannut ja tunnistanut niitä menneisyydestä rakkaita ihmisiä.

ihan vähän aikaa sitten tutustuin erään nuorena kuolleen 70-lukulaisen muusikon tuotantoon. levynkansi pysäytti: näin niin selvästi siinä erään hyvän ystäväni kasvot! innoissani googlasin miehestä lisää kuvia.. ihan hämmentävä yhdennäköisyys.
heti piti kertoa ystävälle asiasta ja hän, yhtä vaikuttuneena, vahvisti näkevänsä itsensä.. on vielä vähän skeptisen luontoinen heppu, mutta jotenkin tosi liikuttavasti kuulin että asia todella oli koskettanut jotain syvällä hänen sisällä.
samat silmät, sama suu, sama nenä. sama omintakeinen tyyli soittaa kitaraa, sama hivenen depressiivinen taipumus, samat alueet ranskassa ovat olleet molemmille merkittäviä.. ystäväni on syntynyt noin viis vuotta myöhemmin kuin tämä muusikko kuoli.

toinen erikoinen juttu on kahden rakkaan miespuolisen ystäväni yhteneväisyys.
sanotaan heitä vaikka matiksi ja jussiksi.
tapasin matin pari vuotta sitten. hän oli elämässäni ensimmäinen ihminen jonka kanssa koin ihmeellisen sydämestä sydämeen- valon ensitapaamisella. tunsin niin että olimme "yhtä". kaikki oli niin kovin tuttua, "omaa", lämmintä!
jussi taas asteli elämääni viime talvena. sama sydämen valo loisti ensitapaamisessa.
taas se tunne samaa maata olemisesta, yhteinen nauru, olimme kummallisesti "yhdessä" heti, se tuntui omituiselta itsellekin! 
kummallista minulle oli myös se että tunsin tosi vahvasti matin läsnäolon ollessani jussin lähellä. heillä oli samat eleet, samanlainen ääni, tapa liikkua, sama "sointi"..
vaikka ulkonäöltään ja elämiltään muilta osin hyvin erilaiset ihmiset ovatkin.
myöhemmin kävi ilmi että heillä on yhteisiä ystäviä, kytkyjä samoihin paikkoihin, syntyneet samana vuonna ja viettäneet lapsuuttaan samalla paikkakunnalla..

pari muuta ihmistä on kanssa vain tupsahtanut tielle tässä lähimenneisyydessä jotka vain jotenkin niin selkeästi ovat samaa joukkoa. ei niitä osaa edes selittää..
ihminen tulee vain kadulla vastaan ja sydän pompahtaa rinnassa, tuntuu ihmeellinen viiltävä tunne, "tuota en saa kadottaa!"
...ja pian sama ihminen tulee vastaan seuraavassa risteyksessä, liittyy seuraan ja kysyy sopiiko kulkea hetki vierellä, ja siitä eteenpäin tapahtuu tosi merkittäviä sisäisiä juttuja.
tämmöisiä ihmeenomaisia kohtaamisia..

koin myös taannoin hetken kun ystävän kautta tapasin uuden ihmisen, ihan vain "ohimennen" esittäydyttiin. tunsin hänet silmistä, se sama tunne kun sydän hyppää riemuissaan.. ja niin selkeästi seuraava reaktioni kumpuaa pelosta, epävarmuudesta tms, käännän katseeni pois, en tohdi kertoa hänelle että tunnistan, ohitan vain kuin "kenet tahansa".
toi hetki on jäänyt oikein elävänä muistiini, opetuksena.. uskon kuitenkin että tiet kohtaavat vielä uudelleen, ihan jo tässä elämässä.. vaikka missasinkin yhden tarjotun tilaisuuden

puuh tulipa pitkästi...

Musta tuntuu että olen viimeisen puolen vuoden aikana itkenyt koko elämäni itkut (uudelleen, olenhan aina ollut aika itkijä )
Välillä niinkin että nousee oikein kiukku, "halvattu soikoon, mä en jaksa itkeä enää!!"
Mutta onkin ollut melkoista aikaa. Kantamaani surua on vaikea ymmärtää, se vain tuntuu roikkuvan sitkeästi mukana.. ei mitään syytä olla suruissaan, mutta syvässä istuu. Eikä se tunnu niinkään "mun" surulta, vaan joltain.. yhteiseltä.. niinkuin sitä itkisi tässä kaikkien yhteisiä itkuja.
Vähäsen olen tajunnut entisten aikain itkijänaisten työn ja osan yhteisössä.

Vitsit, olen ihan riemuissani kun tänne foorumille löysin! Täällä puhutaan niin monesta asiasta joita olen just miettinyt..!
Pikku tyttärelläni on oikeessa poskessa ollut aina kummallinen valkoinen "arpi", väritön kuvio ikäänku. Sitä vauvana olessaan aina katselin ja ihmettelin, mietin mistä muistuttaa tuo.. ei ole kyl selvinnyt vielä.
Taannoin tapasin ihmisen jolla on tosi erikoinen otsaryppy, pystysuora kiekura kulmakarvojen välissä, jostain syystä kiinnitti huomioni, tuntui merkittävältä eli merkiltä.. ja tuli kumma olo kun vähän aikaa sitten huomasin eräässä Pyhä Maria-ikonissa Marialla samanlaisen. Silloin tuntui iloisesti siltä että ehkäpä näissä aavistuksissa on jotain perää

Olen näköjään ollut täällä kirjoilla jo iät ja ajat, mutten ole kirjoitellut.. syystä tai jostain ohjautui nyt tie tänne uudelleen.
Olen nuorehko ihminen ja naispuolinen, elokuun laps. Astrologia ei oo koskaan oikeasti ollut niin "juttuni" (oiskohan jo aika!) mutta tätä henkistä polkua ahkerasti tallaan..
pikkuhiljalleen opin luottamaan elämän johdatukseen ja kaikenlaisiin ihmeisiin mitä sitä sisällään kantaa. Auttamisen, valon, hoitamisen saralla tunnen tehtäväni täällä olevan.

Pitkästä virsi kaunis! Eli moi kaikki, sanoo Sari!