Palatakseni tuohon nousevaan merkkiin, haluaisin sanoa vielä: Nousumerkki on ikään kuin se näkökulma, josta maailmaa tähyää, ja vastassa on se laskumerkki, ja olen huomannut, että ihmiset ovat tavallaan tietoisempia laskumerkistään kuin nousumerkistään, koska, itseään ei voi nähdä, muuten kuin peilin kautta, ja se peili on siellä vastapäätä.

Olen tähän usein törmännyt, että ihmiset eivät tunnista itsessään omaa nousumerkkiään.
Se on liian lähellä, mutta muut kyllä reagoivat siihen vaistomaisesti,
vaikka pinnallisesti vuorovaikutus näyttäisi tapahtuvan laskumerkkien kautta.

Mitä olette itse huomanneet?

Terve!
Eli laskusolmu tarkoittaa omia henkilöllisen identiteetin tai näkökulman juuria, kokemusmaailmaa, joka on äärimmäisen syvälle juurtunut, niin että ”malja” on ikäänkuin valmis läikkymään yli jo syntymästä, joten voisin ehdottaa, että tässä Kauriin hallitsemat asiat, siis suunnitelmallisuus, säännönmukaisuus, varmistelu ja varovaisuus, maallisen pärjäämisen varmuuden tarvoittelu tulee korvista ulos, ja se kumpuaa lapsuuden ympäristöstä tai oman suvun ”Kulttuurista”, omista vanhemmista,

Sen sijaan Kuun noususolmu on asiat, joista on vähän tai ei lainkaan kokemusta, eli malja on tyhjä, ja siihen kaipaa täytettä, eli Rapu, joka tarkoittaa sitä, että on sinut itsensä kanssa, on hyvä olla omissa nahoissa, luottaen tunteiden kompassiin, ei niinkään ulkoisiin rakenteisiin, vaan sisäiseen”johdatukseen”, ja näitä kokemuksia siis löytyy, kun menee kauas omilta juuriltaa, suureen maailmaan, missä täytyy itse selvittää oma tiensä, missä ei voi tukeutua muihin, tai ei varsinkaan sukulaisiin.


Toivottavasti lievensi hämmennystä

Uusin oivallukseni astrologiasta liittyy Uranuksen vaikutukseen transiitteina. Olen huomannut, että mihin Uranus sattuu osumaan transiittina syntymäkartalla, aiheuttaa kyseisellä elämänalueella tyytymättömyyttä sovinnaiseen tapaan toimia, tyytymättömyys tavanomaiseen tapaan, ja tämä tyytymättömyys kasvaa sietämättömäksi, kunnes päättää tehdä asiat uudella tavalla.

Uranuksen transiitit voivat olla rankkoja, kun yhtäkkiä entinen tapa toimia ei enää toimikkaan.
Syntymäkartan Uranus kertoo, mikä on pysyvästi omassa elämässä alue, jossa vaatii jatkuvaa päivittämistä tai uusien tapojen keksimistä, tai asian viemistä uudelle tasolle.

Terve OsVi! Tasahuoneet alkavat aina merkkien alusta 0 astetta, ja ovat täsmälleen merkkien kokoisia, joten tasahuoneet on todella helppo laskea: Täytyy vain tietää oma nouseva merkki, ja se käsittää silloin koko 1. huoneen, sitä seuraava merkki 2. huoneen ja niin edelleen kaksitoista merkkiä ja kaksitoista huonetta.

Lisäksi kyllä määritetään tarkka nousumerkin, laskevan, keskitaivaan ja IC:n aste, mutta huoneet ja merkit ovat pysyvät paikallaan, eli Ascendentti on jossain 1. huoneen keskellä, joka vain merkitään karttaan nuolella, jonka vieressä lukee se asteluku, sama pätee Descendenttiin. jotka määrittyvät samalla tavalla kuin placiduksessa, mutta Mc ja IC voivat sijoittua täällä meidän leveys asteillamme MC: 8.-12. huoneisiin, ja Ic: 2.-6. huoneisiin, joten tulkinnallisesti Tasahuonejärjestelmässä MC ja kymppihuone eivät ole sama asia. Sama pätee IC:hen.

Aspektien suhteen näillä Asc:n ja Desc:n , MC:n ja IC:n asteilla on merkitystä, koska aspektit katsotaan myös kulmahuoneisiin, eli 1. 4. 7- 10, jolloin asteluvun avulla voidaan määritellä kuinka tiukka aspekti esim. Auringolla on vaikka Ascendenttiin, kun Ascendentti on vaikka 10 astetta Härkää ja Aurinko 11 astetta Leijonaa, on yhteys Ascendenttiin ja sitä kautta omaan persoonaan eli ykköshuoneeseen vahva.

Hieman toisin suhtaudutaan MC:hen ja IC:hen, koska ne, toisin kuin Asc ja Dscendentti eivät ole samoissa merkeissä aina kuin 10. huone ja 4.Huone

Terve! Hauska aihe teillä! Siis Veimiehetkö vaikeita?
Luulen, jos puhutaan nyt sitten Aurinko-vesimiehistä, niin Aurinko on minun näkemykseni mukaan se puoli ihmisestä, joka tekee itsensä näkyväksi ja kuuluvaksi, ottaa kantaa asioihin, tekee itsensä tunnetuksi, ja kuten tiedetään Vesimies on vastapäätä Leijonaa, "Auringon omaa kuningaskuntaa", joten voidaan olettaa, että jos aurinko menee niin kauas kuin mahdollsita omasta valtakunnastaan, ei se enää ole aivan sitä, mitä se perinteisessä mielessä on kuten Leijona, joka on luonnollisella tavalla tekee itsestään tärkeän, vaan Vesimiehessä Aurinko ikäänkuin toimii jonkin aatteen tai ideaalin kautta, eli saa sen oman tahtonsa tai pyrkimyksensä läpi jonkin järjestelmän tai aatteen kautta, tai sitten hän jää jotenkin etäiseksi tai ulkopuoliseksi.
Jännnä sinänsä on, että monesti heistä tulee jonkinlaisia joukon johtajia, mutta se ei heitä loppujen lopuksi kuitenkaan kiinnosta kovin paljoa.

Tunnen jonkun verran näitä ihmisiä. He ovat minusta hyvin tilaa antavia, yleensä järkeviä, avarakatseisia idealisteja, tavallaan vastakohtia sille omavaltaiselle tilaa vievälle Leijonahahmolle,

Mitä olette itse mieltä? Onko täällä Vesimiehiä?

Hei! Mukava, että täällä on keskustelua! Kiitos vain, Kuuhilda! 

Halusin vielä lisätä tuohon edelliseen: Laskevan merkin kautta siis oppii heittäytymään joksikin Ikiviuh! (liittyen omaan kommenttiisi)
tai vain yksinkertaisesti inspiroituu seurassa esittämään jotain muutoin kokematta jäävää puolta itsestään.

Toinen näkökulma, jonka lisäisin vielä Laskevan merkin tulkintaan, on, että se usein saa aikaan heijastuksia muihin,
eli siis näkee itsensä piilotetut puolet muissa, eli omassa laskevassa merkissä ja/tai planeetoissa, jotka sijaitsevat laskevalla.

Descendentin voi ajatella siis myös peilinä itsen piilotetuille puolille, jotka näkee muissa, jotka ovat siis joskus mieleisiä toisinaan taas eivät,
ja joita ikäänkuin alitajuisesti matkii ja asettuu siihen rooliin, jonka olettaa soveltuvan kulloiseenkin tilanteeseen. Esim. voisin kuvitella, että jos on Mars Descendentillä huomaa jossain vaiheessa, että Marssin keinot ovat niitä, joita vain on käytettävä, että pärjää tai saa huomiota tai hyväksyntää, esimerkiksi ottamalla johtavan aseman kaveriporukassa tai työpaikalla jne.

Se on kohtaamispinta muiden kanssa, vähän niinkuin kosintamenot,
se miten pyrkii olemaan saavutettavissa muille, miten sen sitten ikinä tekeekin.

Ikään kuin yrittää olla, niinkuin alitajuisesti tai tietoisesti olettaa, että muut odottavat itsen toimivan. Kuinka vastaa oletettuihin odotuksiin? Tämäkin tietynlaista heijastamista, heijastaa omia odotuksiaan muihin ja pyrkii vastaamaan muiden odotuksiin, jotka ovat osin oletettuja.
Tällätavoin siis hakee yhteyttä muihin, yrittää omalla tavallaan asettua muiden maailmaan ja samalla tuntea itsensä suhteessa muihin.

Toivottavasti ei mennyt liian sekavaksi.

 Terve ikiviuh! Mukavaa, että joku tarttui aiheeseen, kun se on minusta niin kiehtova ja ehkä osin joskus väärinymmärrettykin.

Siis, en tarkoita, että Dc olisi vättämättä teeskentelyä, vaan ehkä enemmänkin sellainen hahmo, joka on syntynyt sosiaalisessa vaikutuskentässä, yhteydessä muihin. Sehän toimii myös ikäänkuin vaistomaisesti, eili huomaa, miten ihmisen käytös muuttuu eri tilanteissa, ja tämä kyky sopeutua tai säilyttää oma eheytensä useissa tilanteissa tuntuu vaativan tietynlaista puskuria, jonka olen nähnyt muodostuvan usein deskendenttihahmon mukaiseksi.

Ymmärrän näkökulmasi siitä, miten sekä Asc että Desc näkyvät jo heti, mutta painopiste tai näkökulma muuttuu, kun viettää enemmän aikaa ihmisen kanssa, osat vaihtuvat toisiksi ja ensivaikutelmat karisevat. Tämä on iso aihe, mutta palatakseni sinun esittämiisi esimerkkeihin Nouseva Skorppiooni ja Laskeva härkä: Tunnen hyvin tämän asetelman. Nämä ihmiset ovat yleensä ensitapaamisella jähmeitä, mutta he eivät paljasta sitä skorppiionille ominaista halua hallita tai haastaa, vaan härkämäisesti pysyvät omalla mukavuusalueella, ja vaikuttavat miellyttäviltä ja rauhallisilta ihmisiltä. He eivät heti paljasta omaa herkkyyttä tai voimaansa, vaan vaikuttavat rauhallisilta ja tyytyväisiltä.

Mutta minusta tähän pitää lisätä vielä, missä Asc ja Dsc hallitsijat ovat. Jos vaikka Asc Hallitsija on DSC, on se ns. sosiaalinen rooli se, mitä kautta todellinen oma ehdollistamaton, vapaa luonto pääsee toteutumaan. Tämä voi siis olla haatava asetelma, uskoisin. Mutta sinun tapauksessasi, kun Mars on käsittääkseni omassa merkissään laskevalla merkilläsi, se voi tarkoittaa, että sinä haluat tehdä itsestäsi näkyvän ja kuuluvan, ja olet aloitteellinen suhteessa muihin, ja siinä on oma voimakas totuutensa sinänsä, joka tapahtuu luonnostaan, tai sitten houkutat luoksesi näitä Marsmaisia voimia, onko näin? vai kumminpäin?

Innostutko sosiaallisissa tilanteissa ja pidätkö haasteista?? Antaudutko helposti väittelyihin jne.?

Lisään vielä, että tuntuu pikemminkin siltä, että se niin kutsuttu ensivaikutelma on laskeva merkki: Katson karttaa niinkuin laivaa, että Laskeva merkki on kokka, joka kyntää maailman merta, 10. Huoneen/MC:n lipun alla Peräsimessä ohjaa nousumerkki ja Köli, eli tasapaino tulee 4. huoneesta tai IC:stä.

Ensivaikutelma=Laskeva, jonka huomaa, miten käsitys ihmisestä muuttuu ensivaikutelmasta toiseksi, kun viettää hänen kanssaan enemmän aikaa, eli hänestä kuoriutuu ennen pitkää nousumerkkinsä. Olen ajatellut soveltaa tätä parisuhdeastrologiaan tai neuvontaan.

Tietenkin tämä on vain yksi kerros karttatulkinnasta, mutta silti minusta hyvin tärkeä ymmärtää, kertokaa ihmeessä, mitä olette mieltä!

Uranus 10. huoneessa tekee itsensä tunnetuksi tavallisuudesta poikkeavalla tavalla tahtoen tai tahtomattaan, ja näin ollen se voi aiheuttaa maineen menettämistä, jos maine perustuu siihen, että mukaudutaan normeihin, mutta mainetta on monenlaista.
Mitäköhän lie tuo Uraaninen maine?

Itselläni on tällä hetkellä Uranuksen transiitti 10. Huoneessa, ja olen ensimmäistä kertaa elämässäni ollut avoin siitä julkisesti, että olen harrastanut astrologiaa 20 vuotta ja uskon, että se toimii, ja että siitä voi olla apua. Luulen, että Uranus 10 huoneessa voi auttaa olemaan rohkeasti oma itsensä julkisesti.

Katsoisin pukeutumisen tulevan pääosin Venuksesta, eli värit, onko tulen, veden, maan vai ilman merkki.
Itse olen aina pukeutunut kirkkaisiin väreihin: Venus tulimerkissä, ja yleensä vaatekaapista se ensimmäinen,
mikä sattuu käteen, Venus siis Oinaassa.

Hei! Itse käytän nykyään tasahuonejärjestelmää. Ensin käytin placidusta, niinkuin monet muut, mutta kun aloin tarkastella ja tunnustella omia transiittejani aloin ihmetellä ilmiötä, että transiittivaikutus alkoi tuntua, kun jokin planeetta siirtyi johonkin merkkiin, jossa sen huoneen kärki on, jos käytetään placidusta, niin huoneen kärki on se, mistä huone alkaa, ja se on yleensä jossain keskellä merkkiä, mutta huomasin tosiaan transiittivaikutuksen siinä huoneessa heti, kun planeetta meni tuohon merkkiin, jossa huoneen kärki on. Esimerkki: Placidusjärjestelmän mukaan 5. huoneeni kärki on jossain 16 astetta Jousimiestä, ja tunnetustihan 5. huone liittyy taiteisiin. Aloin harrastamaan taiteita, kun Pluto siirtyi jousimieheen, kun olin 11-vuotias. Aktiivista taiteen tekemistä(Kuvataidetta ja musiikkia) kesti siihen asti kunne Pluto poistui jousimiehestä, kun olin noin 22-vuotias.

Niinpä aloion pikkuhiljaa epäillä, että tasahuonejärjestelmä voisi olla toimivampi. Muutama vuosi siitä eteenpäin aloin tutustua Hellenistiseen astrologiaan, jota käytettiin välimeren alueella ennen ajanlaskun alkua. Tein tietenkin kaikkien tuttavieni kartat uusiksi, ja ne kävivät paljon enemmän järkeen, ja monet tulkintaongelmat ratkesivat. Itselläni esimerkiksi Jupiter 7. huoneessa käy paljon enemmän järkeen kuin 6. huoneessa. Sosiaalinen roolini on selkeästi Jupiteerinen, eli olen toisinaan ylisosiaalinen. Voisin kuvitella että Jupiter 6. huoneesta tekee ihmisestä ylityöteliään tai ahkeran, esim. oma isäni, joka ei pysy hetkeäkään paikallaan

Tunnustan kyllä placiduksen tekniset perusteet, mutta silti luotan enemmän omaan havaintoon ja kokemukseen.

Terve! Minä lähtisin etsimään yksinäisyyttä kartalla, jos se liittyy nimenomaan aikuisiän ihmissuhteisiin huoneesta 7. Itselläni on myös tilanne, että on todella harvoja ystäviä, ja olen melkein ainoastaan tekemisissä oman sukuni, oman perheeni, puolison ja lapseni kanssa. Tuntuu myös siltä, että ihmissuhteet kuormittavat ja viihdyn yksin. 7. Huoneeni on siis Vesimiehessä, ja itse käytän myös niin sanottuja klassisia hallitsijoita, eli tässä tapauksessa Saturnus on ensisijainen 7. huoneeni hallitsija, joka on 4. huoneessa, ja kuinka ollakaan, pääosin ihmiskontaktini ovat oma sukuni ja vanha ydinperheeni, joka sekin kuormittaa niin, että olisin mieluummin yksin. Minulla ei ollut koskaan ns. parasta kaveria, ja olin aina ulkopuolinen. Uskon, että Saturnus luo ulkopuolisuutta, siis sulkee sisään tai ulos asioista.

Se, mitä asialle voi tehdä minun mielestäni, on arvostaa omaa tilaa ja yksinäisyys voi olla myös lahja. Sitten toisaalta, jos on kova jano ihmissuhteisiin, voi opetella kuuntelemaan ihmisten tarpeita, mitä he todella haluavat. Yksinäisyys aiheuttaa sosiaalisten taitojen surkastumista, niinsanottua mökkihöperyyttä. Puhun nyt itsestäni, ja siksi taitoja on hyvä verestää.

Itse uskon, että Saturnus kartassa edustaa yksinäisyyden ohella myös tarvetta olla yksin tai eristää itsensä häiritsevistä tekijöistä.
Omassa kartassani Saturnus on tosiaan 4. huoneessa. Olen säännöllisesti pitkiä ajanjaksoja erossa omasta vaimostani ja lapsestani, enkä koe sitä pahana asiana. Silti rakastan heiträ, mutta oma yksityisyydentarpeeni on korostunut, ja jatkuva sosiaalisuus vie voimia.

Pystyn lepäämään vain täydellisessä hiljaisuudessa ja nukkumaan pimeydessä.

Vielä asiat, jotka liittäisin yksinäisyyteen tai ulkopuolisuuteen on 12. huone ja ehkä myös 8. huone, eli niinkutsutut vesihuoneet tai sisäiset huoneet. Planeetat ja merkit näissä huoneissa tavallaan vajoavat omaan sisäiseen maailmaan ajoittain ja kaipaavat rauhaa ja hiljaisuuttaa

Hei! Olen ajatellut ja huomannut, että pikemminkin LASKEVA merkki on se naamio, joka otetaan käyttöön, kun huomataan, ettei voi olla ihan täysin oma itsensä tilanteessa. Laskeva on ikäänkuin puskuri, jonka laittaa itsensä eteen, kun on tekemisissä muiden kanssa. Se on se, mitä kuvaa/propagandaa tietoisesti itsestään antaa, kun taas NOSUMERKKIi on se aito oma henkilöllisyys tai  hahmo, joka tekee ihmisestä yksilön, ja joka on koko ajan läsnä joka hetki, joka on silloin kun ei ajattele, miten pitäsi käyttäytyä.