Mie olen pieni ja kevyt ja varpaat on pienet ja siististi pituusjärjestyksessä. Mutta ne on kapinalliset! Ne ei tykkää olla kahlittuina sukkahousuihin (yök, vankila!) eikä tiukkoihin kenkiin.

Parasta niille on maiharit, lenkkarit, vaelluskengät ja kepeänkepeät ballerinat. Ei siis korkokenkiä!

Paljaina ne haluaa olla aina kun mahdollista, sukat kelpaa vasta sitten, kun varpaat alkaa sinertää kylmästä.
Silloinkin sitten vain puuvillasukat tai villasukat. Ei mitään keinokuitua näille luomuvarpaille, kiitos.
Värejä sukissa saa olla, mutta valkoiset on parhaat. Valkoiset, pehmeät villasukat on näille kapinallisille enkelivarpaille mieluisimmat.

Ne tykkäävät kaivautua pehmeään, lämpimään hiekkaan ja juurtua äitimaahan. Ne osaa hipsiä keveästi ja äänettömästi, mutta myös läpsytellä menemään huolettomasti. Ne on kyllä aika käytännölliset, ei halua koreilla eikä ne tanssi, mutta lentää ne haluaisi täällä maan päälläkin.

Tapahtui viime kuussa. Taustaa: asumme maalla, meillä on neljä koiraa ja syötetään koirat eri huoneissa, ettei tule mitään kähinöitä. Järjestys on tarkka ja toimii hyvin. Kun pikkukoirat ovat syöneet, käytän ne irrallaan pikapissillä etupihalla sillä välin, kun isot syövät hitaammin omaan tahtiinsa.

Menin sitten eräänä aamuna pikkukoirien kanssa etupihalle ja napsautin ulko-ovesta lukituksen pois päältä (pidetään ovea varmuuden vuoksi lukossa, kun nuo isot sen saisivat muuten halutessaan auki.) Painoin oven kiinni ja sitten tajusin, että se tosiaan meni kiinni. Painoin kahvasta ja lukossa oli ! Minulla ei ollut avainta, ei kännykkää, jalassa sisäkengät ja mies töissä.

No, onhan meillä vara-avain. Loikin sitten piilopaikalle tossuissani ja voila, ei avainta  Katsoin muitakin paikkoja, mutta ei ollut avainta. Siinä vaiheessa alkoi vähän paniikintynkää puskea pintaan.
Minulla oli siis sisällä matalan portin kahta puolta syömässä koirat, joiden olisi ihan hyvä pysyä portin eri puolilla. Kaikki ovet ja ikkunat oli kiinni. Ainoa vaihtoehto olisi ollut lykätä pikkukoirat takapihalle (mistä olisi aiheutunut hirveä hulabaloo sisällä, kun isot olisi ne nähnyt ja kuullut) ja lähteä sisätossuissani lähimmältä naapurilta pyytämään puhelinta lainaan ja soittamaan miehelle. Hän olisi ehtinyt tuoda avaimen nopeimmillaan puolessa tunnissa tai sitten siihen olisi mennyt rutosti enemmän aikaa.

En sitten tiedä, miksi menin vielä ulko-ovelle, suunnilleen rukouksia yläilmoihin syytäen painoin kahvaa polvet tutisten... ja ovi aukeni 

Kun menin jonkun ajan päästä viemään koiria takapihalle, siellä nurmikolla oli valkoinen "enkelihöyhen"! Hain äkkiä kameran sisältä ja sain siitä kuvan. Kun menin kohta uudelleen pihalle, höyhen oli kadonnut...

No, ehkä tuo pakottaminen oli liian voimakas ilmaisu. En pysty pakolla juomaan, jos ei vesi mene alas, niin ei mene.

Sehän voi olla, että kun elän täällä kotonani niin "puhdasta" ja tasapainoista elämää, en tarvitse niin paljoa vettä puhdistumiseen/tasapainoittumiseen. Nimittäin jos olen jossain muualla, juon selvästi enemmän.
Hmmm, mielenkiintoista!

Onko kenelläkään muulla tullut muutoksia veden juomiseen tämän vuoden aikana?

Olen nyt alkanut ihmetellä, kuinka juon nykyisin niin vähän vettä. Muutos on tapahtunut tämän vuoden aikana, aiemmin join parikin litraa päivässä. Nykyään joudun pakottamaan itseni, että saan menemään alas litran, toisina päivinä menee vain puoli litraa.

Juon (makeuttamatonta) minttu-/yrttiteetä kyllä kevyesti puolen litran mukillisen, tuoremehuja menee litra-kaksikin. Että sinänsä juominen ei ole vaikeaa, vain se vesi tuottaa ongelmia.

Pari muutakin ihmistä lähipiirissäni on kokenut saman ilmiön, onkohan meitä muitakin?
Ja mistä ihmeestä moinen johtuu?

Onko mitään uutta kirppisrintamalla? Joko kohta päästään laittamaan kirjoja kiertoon 

Ai kun ihanaa, että muutkin kaipailevat kirppistä

On niin kurjaa, kun nurkissa on tavaroita, joiden tietää olevan jollekulle muulle tarpeen/hyödyksi/iloksi. Mutta kun myyntikanava puuttuu. Täällä olisi just sopiva "kohderyhmä"  valmiina kaikenlaiselle "hörhö"tavaralle 

Mikä nettietiketti kirppiksen esteenä on aiemmin ollut? Joku vain tätä foorumia koskevako?

Kirppikset eivät toisilla foorumeilla tunnu olevan ongelmana, päinvastoin. Tavara kiertää ja kaikilla on hyvä mieli 

Pähkäilin tuossa kirjahyllyn edessä, mihin ihmeeseen laitan ns. rajatiedon kirjani, joita en enää tarvitse.
Siellä on Oshoa, Cooperia, Tollea etc. joista varmaan olisi iloa jollekin muulle. Kirjat ovat hyväkuntoisia, alleviivaamattomia ja ehjiä, joten ei niitä poiskaan voi heittää!

Olisiko tällä foorumilla kirppistopicille/myyntipalstalle käyttöä? Siellä voisi laittaa kiertoon alan tavaraa. Kaikki hyötyisivät ja energia pysyisi liikkeessä

Tai jos täällä ei moinen sovi, olisiko jollain vinkkiä henkisen alan foorumista, jossa kirppistellään?

http://www.valorukous.de/lichtnahrung.htm

tuolta tietoa valoravinnosta kiinnostuneille 

Suomessa on jonkun verran valoravinnolla eläviä, toiset ovat jatkaneet pidempään, toiset palanneet fyysisen ruuan syömiseen.

Syvästi puhdistava ja avartava kokemus, monella tasolla

Käytin ensin astron valikoimista löytynyttä keijukaismaista kuvaa. Kun se oli sittemmin parilla muullakin nimimerkillä käytössä, halusin sellaisen avataaran, jota ei taatusti muilta löydy  :
Omista maalauksistani löysin sitten tuon 

Kiitos tuosta linkistä 
Ehdin vasta lukea tuon arcturuslaisten kuvauksen ja löysin siitä itseni ihan täysin
Mielenkiintoista 

Samoja oireita. Lihassärkyä, sydänoireita, väsymystä, flunssaista oloa, huimausta... Unta tarvitsen tosi paljon; pitkien yöunien lisäksi saatan "pudota" päivällä ihan ykskaks puoleksi tunniksi. Yöllä näen valtavasti unia, todella voimallisia. Yhtenä yönä leijuin pitkin kotiamme, ei tainnut välttämättä olla edes unta...
Viikonlopun olin niin kovassa päänsäryssä, että nukuin 40 tuntia 
Kyllä nämä oireet on selkeästi energioiden kohottamisesta johtuvia ja jotain tuloksiakin on alkanut jo näkyä  :

Hei Spiruliina olikin hyvä vinkki, kiitos
Kuinkas satuinkin avaamaan tämän topicin  olen tässä juuri surffaillut vegaaniravintoita Espanjassa - aika surkialta näyttää.
Pitäisi pärjätä siellä lihansyöjien luvatussa maassa yhdeksän päivää ensi kuussa, tuo spiruliina voisi olla ratkaisu protskupulmaan!

Kyllä, kyllä ja kyllä 
Vauhti on ollut hurjaa, valtavia muutoksia tapahtunut parin vuoden aikana, sisäisiä ja ulkoisia.
Välillä tuntuu, että osaako sitä sitten ollakaan, jos ei koko ajan tapahdu jotain muutosta, kun siihen on ikäänkuin "tottunut" tässä tukka putkella viilettäessä 

Minä löysin Hildegard von Bingenin musiikin kymmenisen vuotta sitten, keskellä raskasta elämänvaihetta. Se musiikki oli ihmeellistä, voimaannuttavaa ja lohduttavaa. Se vei pois maallisista murheista, kohotti ja kannatteli.

Vieläkin joskus silloin tällöin kuuntelen sitä ja sen voima on yhä tallella.

Reiki tuskin on väkivaltaa, mutta surullinen tosiasia on, että reiki-ihmisten(kin) joukossa on lukuisia, jotka käyttävät "asemaansa" hoitajana/opettajana väärin.
Vallankäyttöä, jopa hyväksikäyttöä, manipulointia, oman egon pönkittämistä, omien keskeneräisten teemojen prosessointia toisten kautta/avulla/energioilla.
Ihan niinkuin kaikessa muussakin ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

Ei se, että on käynyt yhden tai kaksi reiki-kurssia, eikä edes se että on ns. Reiki Master takaa sitä, että ihminen olisi "valaistunut" tai edes päässyt kovinkaan pitkälle omassa kehityksessään henkisellä tiellä. Valitettavasti.

Siksipä jokaisen pitäisi muistaa vastuu omasta itsestään, olla tarkkana, minkälaisen Reiki-hoitajan hoitoon menee tai Reiki Masterin kurssille hakeutuu. Pitäisi myös muistaa, ettei aseta ketään itseään ylemmäs, guruksi tai suureksi mestariksi. Silloin helposti antaa myös vastuun omasta itsestään toisen käsiin.

Hankaluus on siinä, että kun ihminen on hoidon tai kurssin tarpeessa, hän helposti on hyvin hauraassa tilassa ja näinollen helppo saalis niille, jotka haluavat syystä tai toisesta käyttää toisia ihmisiä omiin proggiksiinsa.