Kellonaikaa en saanut mutta syntymäpäivän ja -paikan sentään. (7.9.62, Pietarsaari)

Asc:ia ei siis tiedä, mutta Kuu on tuona päivänä 92% varmuudella Jousimiehessä (8% mahdollisuus jää Vaa'alle). Jousimies nähdäkseni selittäisi edellä kirjoitettua aika hyvin? Aktiivinen suhteen alussa kyllä, mutta sitten sitoutumiskammo/vapaudenkaipuu iskee ja jää odottelemaan Neitsyen tavoin... ehkä eri syistä kuitenkin? 

Mars Ravussa ja Venus Skorpionissa joka tapauksessa. Ymmärrän niin että molemmat sinänsä puoltavat kykyä sitoutumiseen, ja edellyttävät ainakin jonkinlaista henkistä yhteyttä ennen sänkyyn hyppäämistä?  Kuten myös Neitsyt ja Jousimies idealisteina? Eli en näe häntä kukasta kukkaan lentelijänä, vaikka hitautta sitoutumiseen onkin havaittavissa... 

Mitä olette mieltä, tulkitsenko oikein?

Niinpä kai... itse olen nouseva rapu + kuu ravussa, joten tunnepuoli on elävämpää kuin peruskauriilla 

Syntymäaikaa odottelen... ei ole edes päivämäärää vielä tiedossani.

Tämä on varmaan liiankin triviaali kysymys tälle foorumille...

Mutta jos jaksatte kommentoida niin kuulisin mielelläni neitsytmiehistä. Itse olen kaurisnainen, ja tuntenut tämän neitsyturoksen vasta 2,5 kuukautta, muista neitsyistä ei ole kokemuksia. Hän oli alkuun hyvin aktiivinen ja ilmaisi kiinnostuksensa peittelemättä. Hänen rehellisyytensä ja avoimuutensa itsensä suhteen teki minuun valtavan vaikutuksen, kuten moni muukin asia: iloisuus, sosiaalisuus, poikamaisuus jne. 
Nyt minä olen rakastunut korviani myöten, samalla kun tunnen miehen ottaneen askeleen taaksepäin. Hän ei kaipaa enää nähdä minua yhtä usein. Olen kysynyt suoraan missä mennään, ja hän sanoo että tunteensa eivät sinänsä ole muuttuneet, mutta että hän haluaa edetä hitaasti ja "katsoa miten tämä lähtee etenemään". 
Onko tämä neitsyelle tyypillistä, vai onko se hänen tapansa sanoa ettei kiinnosta enää (itse hän tosin väitti että sanoisi sen suoraan jos näin olisi)? Itse en ymmärrä jarrun painamista kun kerran jo tuossa kaasuteltiin (vaikka olen jähmeä maamerkki itsekin!), ja epätietoisuus ahdistaa.
Olen varma että hänellä ei ole muitakaan naisia, mutta hän rakastaa intohimoisesti kotiseutujaan (satojen kilometrien päässä) jonne matkustaa viikonlopuiksi, sekä harrastuksiaan. Minua ei ole niihin pyydetty mukaan - on kuin hänellä olisi kokonainen elämä jossain muualla. Me tapaamme nykyisin vain kerran-kaksi arkiviikolla, silloin kun hän ehtii ja jaksaa - ja silti hän on kuin voimakas valonsäde aina kun näemme; hän tuo aina valon ja ilon mukanaan
Voiko neitsytmies olla niin omavarainen ja järkiperäinen ettei kaipaa toista ollenkaan?  Olen kuullut että neitsyet "varmistelevat"  jonkin aikaa ennenkuin antautuvat suhteelle, voisiko tämä olla sitä... ja kuinka kauan? Onko neitsyelle tyypillistä, että vastaa tekstiviestiin kolmen päivän viiveellä, tai ei vastaa ollenkaan? Rationalisti-kauriina haluaisin tietää kannattaako minun odottaa... senhän minä kyllä osaan, jos tunnen että toivoa on!  
Ahdistuuko neitsyt jos kerron hänelle kaipuustani, vai voisiko ilahtua? En haluaisi olla tungetteleva enkä roikkua hänessä, mutta toisaalta haluaisin myös ilmaista omia tunteitani vapaasti. Vai odotanko ensin vuoden tai kaksi ja katson mitä tapahtuu... ? 

Odottelen vielä herran tarkkaa karttaa jotta näkisin nousevat, kuut ym. - nekin selittävät varmaan osaltaan asiaa.