Kiitos! Eipä tuo juolahtanut hätäpäissäni edes mieleen...! 

Kirjoitin yleiselle osastolle otsikon "Jokelan uhrien muistolle" alle kommentin joka olisikin paremmin kuulunut tänne. En osaa sitä siirtää enkä edes löydä linkkiä miten ottaa yhteyttä ylläpitoon, jotta ylläpito siirtäisi sen. Apuaaaa!!

Onhan tuo hirmu surullista ja yllättävää, mutta eikö tässäkin voisi ajatella, että mitään "turhaa" ei ole tapahtunut eikä uhreja ole? Kaikkien osallisten sieluthan olivat jo ennen tänne syntymäänsä tehneet sopimuksen keskenään, että näin tulee tapahtumaan. Jokainen kuollut valitsi kuolemansa, jokainen vanhempi valitsi lapsensa menetyksen tällä tavalla jne. Jotta jokainen oppisi jotain! Ehkä tarvittiin näin radikaali teko, jotta tajuaisimme missä mennään. Lasten ja nuorten psykiatrian määrärahoja on leikattu liikaa, koulujen määrärahoja leikataan jatkuvasti, perustetaan resurssien puutteessa liikasuuria ryhmiä, vanhemmat tekevät liikaa töitä ja lapset ovat sitten oman onnensa nojassa, surffailevat netissä... Jokainen voi vain katsoa peiliin, me olemme tällaisen yhteiskunnan rakentaneet. Pekka-Eric Auvinen teki hyvän teon: heräämme ehkä vihdoin siihen että yhteiskuntamme on aika kova ja kalsea paikka elää! Lisää yhteisöllisyyttä, välittämistä ja aikaa toisillemme tarvitaan. Karmeassa tapahtumassa piilee opetus ja toivo.

Voihan nenä, toisella osastolla olisi ollut parempi ketju aiheesta. En osaa siirtää tätä... Jos tätä edes itse voi siirtää? Pyydän siis ylläpitoa siirtämään viestini muualle!

Olen kokeillut Makkosta kirjeitse ja mulle se oli pettymys. Ympäripyöreitä vastauksia ja aika tyhjänpäiväinen juttu. Ehkä hänellä pitäisi sitten käydä henk.koht., en tiedä. Mutta itse en enää rahojani häneen laittaisi.

[KAIKKI]

Moi!

Toivottavasti täällä ei ole jo ketjua aiheesta! En kovin viitsinyt selailla... 

Siis, tuntuuko teistä siltä tai oletteko huomanneet, että aika kuluisi nopeammin kuin ennen? Hmm... vaikea kuvitella ettei täällä olisi jo aiheesta puhuttu, mutta no, jatkan silti! KAIKKI ystäväni, sukulaiseni ja tuttavani sanovat samaa kuin minä, että aika menee nopeammin kuin ennen. Miksi? Mistä se johtuu? Joku sanoi että tälle on ihan tieteellinen fysiologinen selitys: aurinkokuntaamme lähestyy toinen aurinkokunta ja se vaikuttaa fysiikkaan jotenkin. Oletteko kuulleet tästä?

Minä en ole töissä, ei ole vilkasta sosiaalista elämää, ei paljon harrastuksia, eli siitä se ei voi olla kiinni että olisin järjestänyt itseni juoksemaan paikasta toiseen ja sitten tuntuisi siltä että aika loppuu kesken. Ei, hyvä kun yhden asian ehtii päivässä hoitaa niin taas on ilta! Ja viikot kuluvat silmissä. Miten tämä on mahdollista?!

Tuleeko minusta siis äkkiä vanha ja elämä on ohitse ennen kuin siitä ehtii saada edes kiinni?  On tämä meinaan hurjaa. Miten saisin vanhan ihanan hitaan ajan takaisin? Tai edes tunnun siitä?

Esmiralda, ja muutkin, tässä kyseisessä tapauksessa ystäväni kyllä otti asiat puheeksi hoitajan kanssa. Hoitaja suuttui sanoi että ystäväni on vaarallinen, uhkaili hoitosuhteen katkaisemisella ja raivosi että häneltä menee maine jne. Yksi hoitokerta oli siis riitelyä, kun terapeutti kielsi kaiken ja syytti vain hoidettavaa kaikesta. Eikä tämä hoitaja ottanut mistään opikseen, sama meno sillä edelleenkin jatkuu... Kunnes jollekulle käy todella huonosti ja tämä tyyppi ei pääsekään enää pälkähästä. (Sen korjaisin että raiskausta ei tapahtunut, jossain vaiheessa joku nimittäin on alkanut puhua raiskauksesta, en nyt muista kuka!)

Anyway, täältä en koe saavani ymmärrystä paljonkaan asialle, palstalaiset kun ovat olevinaan jo jossain toisessa todellisuudessa, jossa ei tämän maailman ja maan lakeja tarvitse enää noudattaa. Niinpä jätänkin tämän aiheen tähän ja tuskin tällä palstallakaan enää usein vierailen. Kiitos kuitenkin ajatusten herättämisestä...

Rhodonite, "En muuten ole sanonut "mitäs menit sinne, mikset vaihtanut terapeuttia!!" Kannattaa siteerata sanatarkasti, se tuntuu objektiivisemmalta." luin rivien välistä sinun tarkoittaneen, että hoidettavan oma vika on, jos valitsee oudon hoitajan, ja jos kerran on jotain valinnut, on sitten vaan kestettävä mitä sieltä tulee.

Niinpä, Soul's Adventure! (Heh, sain oudosta näppiksestäni vihdoin heittomerkin!) Ajattelisin sen olevan oikeasti niin, kuten joku jossain toisessa ketjussa sanoi, että jos ihminen on oikeasti tarpeeksi henkisesti kehittynyt ja korkealla tasolla, hän ei tee muuta kuin hyvää toisille, ja hyvähän ei johda toisen kärsimykseen, ei saa toista sekaisin fyysisesti eikä henkisesti, ei aiheuta henkisiä tai fyysisiä vammoja tai muuta sellaista. Mutta koska me emme ole vielä edes lastentarhassa henkisessä koulussamme (näin Keskusteluja Jumalan kanssa -kirjoissa sanotaan), me luulemme, että hyvää on mikä tahansa, ja että kaikki kokemukset ovat hyväksi, tarkoittipa se toinen mitä tykkäsi. Ja vaikka tarkoittaisikin hyvää, me kaikki olemme vielä niin alhaisella tasolla, että tulos ei välttämättä olekaan niin hieno.

Ja kertoohan tämäkin kai jotain kehityksestä: jos me nyt olisimme niin superhenkisiä ym. niin emme kai me sitä koko ajan vouhkaisi, mainostaisi, puhuisi siitä ja vertailisi toisiamme tyyliin "kun pääset sille-ja-sille tasolle niin tajuat sitä ja tätä" - ei, luulenpa että vaan eläisimme! Eläisimme ajatusmaailmamme mukaan automaattisesti, emme verbalisoisi ja analysoisi jatkuvasti kuka kenenkin kehityksiä ja tajuamisia. Meille olisi luonnollista, että toiset ovat edempänä kuin toiset, ei sitä tarvitsisi ääneen paasata, sen mukaan vain elettäisiin ottaen huomioon muut. Ilmaisinkohan ajatukseni nyt selkeästi??

Rhodonite: "Kokemukseni mukaan vaikka hoitaja olisi "parempitietäjä" tai "kuvittelee itsestään" niin silti joku on valinnut tämän henkilön hoitamaan itseään. Kyse ei siis ole pelkästään siitä mitä hoitaja on "ammattitaidoltaan", vaan siitä millä perustein hoitaja valittiin. Se valinta on aina tarkka ja sopiva siihen tilanteeseen, ja vastuu tältä osin on aina hoidettavalla, joka voi myös vaihtaa hoitajan, jos ei ole tyytyväinen." Tähän voin sanoa vain sen, että vastuu todellakin on vain hoitajalla! Mainitsemassani tapauksessa hoidettava oli pahasti masentunut, ei sellaisessa tilassa aina pidä puoliaan tai tajua missä mennään. Tämä hoitaja, joka myös psykoterapeutiksi itseään kutsuu (vaikka virallisesti sellainen ei olekaan), ei olisi koskaan saanut ylittää eettisiä rajoja. Terapiassa vastuu on aina terapeutilla, potilaalle ei voi sanoa, että no mitäs menit sinne, mikset vaihtanut terapeuttia! Asia ei ole niin yksinkertainen... Tämän varmaan tajuaa jokainen mielenterveysongelmien kanssa painiskellut. Jos täällä nyt sellaisia edes lienee.

Soul s Adventure (hm, en löydä heittomerkkiä tästä!), kiitos ymmärryksestä!  Ja arvaa vaan, onko mulla usein ollut tunne, etten jaksa vääntää asiasta... Joskus ihan kaduttaa että täältä tulin kommentteja hakemaan!

Mika-Matti, sinun viestisi eivät ole suomen kieltä nähneetkään. Et kirjoita ymmärrettävästi. Ole kuinka henkinen hyvänsä, mutta kyllä verbit sentään pitää olla ja normaali lausejärjestys. Tähän tietysti väität etten ole vielä valmis viesteillesi, ne avautuvat kun sen aika on...  Niin että komppaan täysillä ilonaa! Ei henkisyys ole sekavaa lässynlässyä ja kummallisia lauseita! Tyhjät tynnyrit kolisee eniten, sanotaan. Jos jotain oikeaa sanottavaa on, sen varmaan pystyy esittämään realistisella selkokielellä, ei tarvitse piilottaa tietämättömyyttään siansaksaan.

Tietoisuuteni silti todella on näiden juttujen myötä kasvanut! Enää en sokeasti luota kaikkien ihmisten henkisyyteen ja hyvyyteen. Kaikki eivät vain yksinkertaisesti ajattele toisen parasta ja pyri hyvään.

Kysynkin vielä, että jos jokaisella on oma totuutensa/jokainen näkee todellisuuden tavallaan, niin mikä saa monet teistä sitten käyttäytymään ja kommentoimaan kuin juuri teillä olisi se oikea totuus hallussanne tästä asiasta?? Ettehän edes tiedä asiasta muuta kuin sen mitä minä olen kertonut!   

Palaisin tässä hieman alkupisteeseen edellä olevien viestien pohjalta. Ystäväni "terapeutti" syytti kaikesta vain ystävääni, sanoi tätä vaaralliseksi ja pisti kaikki asiaan liittyvät ongelmat ystäväni niskoille. Ei kovin vastuuntuntoista, sanoisin... Se, mitä olen kuullut, saa minut vain edelleenkin ajattelemaan kieroa huijaria, joka häikäilemättömästi ajaa vain omaa etuaan. Missä on henkisyys suuressa itsekkyydessä? Missä on auttaminen hoidettavan syyllistämisessä? Hoitajat eivät tosiaan ole niitä blancopeilejä, joissa ei ole mitään vikaa itsessään. Ei kukaan ole sellainen, vaikka moni varmaan haluaisi ja kuvittelee olevansa. Ja minusta tuntuu, että se kuka eniten luulee sellainen olevansa, onkin sitä kaikkein vähiten.

Jos jollakulla meistä olisi oma kokemus pedofiliasta, tuskin asenne olisi niin ymmärtävä ja hyväksyvä, että no, pedofiili ei vaan muista kaikkea ja tarpeeksi itsestään... Minä en jaksa ymmärtää toisia vahingoittavia ihmisiä, en edes ns. henkisyyden kautta.

Jos parantaja ei ole laillistettu, pitää valittaakseen ottaa yhteyttä poliisiin. Poliisi tutkii paljon tapauksia, joissa vaihtoehtohoitaja on syyllistynyt johonkin väärinkäyttöön, esim. seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai muuhun huijaukseen, kuten myös veropetoksiin.

Niinpä, ihmisiä kaikki olemme!! Jotkut teistä ovat lyöneet minut ihan ällikällä, kun olette niin kiivaasti kieltäneet pahan olemassaolon ja sen, että ihmiset pystyvät toisiaan vahingoittamaankin. Ja jos kerran toisessa kieltää sen, mitä ei itsessään kestä, niin olisikohan tämä nyt vähän kuin se vanha juttu että se koira älähtää johon kalikka kalahtaa...?! Minusta tuntuu usein tällä palstalla siltä, kuin jotkut kilpailisivat siitä, kuka on henkisesti kehittynein ja korkeimmalla tasolla, ja kehityksen aste mitataan sillä, kuka eniten syyttää itseään ja löytää vikaa ja ongelmia vain itsestään (eli on ns. henkisesti tiedostava), ja kenties silläkin, kuka hämärimmin kirjoittaa suomen kieltä kummallisin mystisin lausein. Se on sitten hienoa henkisyyttä, kun kukaan ei mitään ymmärrä. Ei millään pahalla... 

"No miksi sitten olet menossa näihin erikoisiin hoitoihin, jos ei ole mitenkään mitään "vaivaa"?" Kaarina Niro, lauseeni, ettei mulla ole jotain pahoissa hoidoissa kohdattavaa, ei tarkoita ettei olisi jotain "vaivaa". Eri asia. Ja miten niin "erikoisiin" hoitoihin? Etsin jotain energiaterapeuttia ja kaverini kertoi huonoja asioita joistain hoitajista. Heille en siis ole menossa. Joku muu saa ruveta niiden asiakkaaksi, jos kerran kaikki hoitajat ovat kovin positiivisia, mutta turha sitten ulista, jos tulos on huono tai tulee jotain karmeita ongelmia, kuten kaverille ja sen kavereille.

Ai niin, kaikki olikin vaan niiden pelkoa ja omia kohtaamattomia ongelmia! Terapeutit on aina oikeassa ja the only perfect people on the Earth...

"Enkelin silmin' näkee polariteetteihin perustuvan maailmallisen Ykseydellisenä kokonaisuutena -
Kaiken perustalla olevan tarkoituksenmukaisuuden harmonian määritelmien takana"

What??? Aika kapulakielinen lause!

"Ei pelolla ole mitään tekemistä sen asian kanssa etten koe saavani häneltä hyvää hoitoa. En minä menisi totaalisen poropeukalon lääkärinkään vastaanotolle, koska en halua maksaa huonosta hoidosta. Se, että voin katsoa maailmaa realistisesti ei tarkoita, että pelkäisin." Aivan! Miks tarvis kokeilla kaikkea vain esim. todistaakseen joillekin ihmisille (esim. edell. kirjoittaneille) ettei tunne pelkoa?! Hoito ei voi olla kunnollista ja auttavaa ja ammattitaitoista, jos tarvii turvautua huonoihin energioihin. Ja miksi joku valitsisi huonon terapeutin - vain koska uskoo vain ihaniin asioihin maapallolla ja et kaikki johtaa automaattisesti positiiviseen?! Vaihtoehtohoidot on usein aika kalliita, joten todella kandee katsoa mihin rahansa laittaa!

Kaarina Niro, mulla ei ole asiassa "jotain, joka on pakko kohdata". Et voi sanoa noin asiaa kokonaan tuntematta.