Täällä myös yksi synesteetikko, en vain sitä vielä äsken tiennyt!!!
Olen aina luullut että olen suurinpiirtein ainoa jolla on tämä väri-juttu. Hämmästyttävää että siitä on tehty tutkimustakin.
Lapsena synestesiani oli paljn vahvempi; kaikilla numeroilla ja kirjaimilla oli värit ja ne myös olivat joko "hyviä" tai "huonoja".
Samoin ihmiset olen lapsena nähnyt eri värisinä.
Muistan vieläkin puhelinumeroita jopa 30 vuoden päästä , värien ansiosta.
Nyt aikuisena värit eivät ole niin selviä,ne on jotenkin epäselvinä mielessäni.
Enkä voi käyttää niitä muistin tueksi.
Mutta näköjään tätä voi harjoitella ja kehittää.
MIELENKIINTOISTA !

Kiitos rakkauden enkeli! Johdatusta tosiaan olenkin rukoillut!!!
Ja ilmeisesti nyt vain luotan itseeni ja ideoihini?! Se ei vain aina ole niin helppoa.
Kiitos vielä, Enkeli!

Hei Rakkauden Enkeli. Nostaisitko minullekin kortin? Haluaisin jotakin selvyyttä sekaiseen elämääni.

Oletpa ihanassa kodissa saanut viettää lapsuutesi. Uskon että olet todella pitkällä.
Itse olen äidiltä oppinut iltarukouksen ja isän hengellisyys tarkoitti pahanhajuista hengitystä krapula-aamuina.
Mummoni oli harras ortodoksi ja hän opetti minut rukoilemaan.
Jotenkin olen vain ajautunut asioiden eteen. Olen tutustunut moniin ihmisiin, jotka ovat opastaneet minua tietäen tai tietämättään.
Löysin kerran kirjastosta Emmanuelin-kirjan ja rakastuin sen sanomaan.
Monta vuotta myöhemmin kirja suorastaan hyppäsi silmille eräässä kirjakaupassa ja ostin sen.
Se kirja on tuonut elämääni niin paljon iloa. Minua on lapsena peloteltu helvetillä ja jumalan kovilla kivillä. Tämä kirja sai minut huokaamaan syvään- helpotuksesta.
Elämäni on ollut todella rankka ja aina en jaksa uskoa. Mutta kuitenkin olen aina palannut näiden asioiden pariin, niin että en kai niistä tämän elämän aikana koskaan luovu.
Pari päivää sitten luin täältä jonkun kirjoituksen siitä, miten inhottavaa hommaa(siivoamista) pitää rakastaa. Ja se ajatus on todella auttanut. Varsinkin ollesani muurrosikäisen lapseni kanssa törmäyskurssilla.

Hei, olen liittynyt joukkoonne, "vakoiltuani "teitä ensin pitkään.
Olen löytänyt paikkani. Mahtavia tarinoita.
Olen 40-kymppinen elämänopiskelija ja jo parissa viikossa olen oppinut täältä paljon. Kiitos.