Näen usein sellaisen "hennon hehkun" ihmisten (ja myös kasvien, jopa esineiden ympärillä), mutta en tiedä, onko kyseessä aura. Värejä en näe. Kolmevuotias tyttäremme sen sijaan sanoi eräänä päivänä ihan "muina lapsina" että äiti on sininen ja isä vihreä . Mahtaakohan hän nähdä, hmm?

Hyvin mahdollista. Siitä alkoi ystäväni lapsen näkeminen, indigo-lapsi. hän on nyt 10v ja keskustelee sujuvasti henkien kanssa ja ajelee häiriöhenkiä pois, on yhteydessa jopa mikaeliin... mielenkiintoinen poika. Osaa parantaa käsillään jne... ala harjoittaa häntä, treenaamaan... muista vaan että hänen kannattaa pitää asia salassa sitten koulussa... ettei tule ongelmia, kaikki eivät voi käsittää todellisuutta ja pitävät näitä uudenajan lapsia jopa hulluna, syöttää psykoosilääkeiä jne. Mutta se on raskas taival lapselle tuo näkeminenkin. tämä poikakin aina välillä ahdistuu niin näkemästään, näkee joitakin asioita mitä ei vielä ymmärrä... katsoo mun auraa ja näkee tuon tumman kohdan sydämmen kohdalla ja pyytää lopettaa tupakoinnin... tämä oli n. 2kk sitten ja nyt todettiin mulla rytmihäiriö...

Voimia teille!!!

Itse näen myös, mutta se tupsahti tossa 7kk sitten. Itselläni aurassa valkoista ja violettia, vähän keltaista. Oikeestaan tuo valkonen on keskitynyt oikeaan käteeni, sillä minä parantelenkin. on ihanaa aina tysyydessään katsoa käsiään kuinka ne kipinöivät, nostavat höyryä...
En tykkää katsoa muitten auroja ellei minua siihen pyydetä, se on vähän tunkeutuvaa. ei sitä ala toisen vaatteitakaan riisumaan luvatta. Sitä voi nähdä asioita mitä ei halua, vaikka jollaan sukuilaisella mustaa keuhkoissa ja tajuta että jaa... sillä on keuhkosyöpä... joten näen, mutta en viitsi hirveesti katella....

Oma oppaani Leonard, on aivan ihana!
Hän on ihan pieni leijona jolla on siivet ja vaihtelee väriään auran mukaan.
Uskon että jokaisen oppaat ilmestyvät kantajalleen kantajalle siinä modossa jonka hänen on helpoin hyväksyä. Se miltä oppaat oikeesti näyttää.. niin sitä ei voi sanoin kuvailla. se on väri jota ei ole ja valo jata ei voi kuvailla.
Mulle ti pikku jellona on juuri sopiva.

Se olikin huvittaavaa kun tä näkeminen alkoi ja olin tossa pihalla kun huomasin että joku valo kiertää ympärillä. sitä aloin innoissani seuraamaan ja huomasin pyöriväni ympyrää  siinä varmaan naapurit katteli että se on nyt seonnut lopullisesti.

Leonard on todella avulias, aina kun pyydän apua niin tulee ja äkkiä. tässä juuri äsken multa puuttui 35 euroa hypnoosiin mihin halusin ihan kamalasti. siinä kotiovella suljin silmäni ja pyysin hartaasti leonardia auttamaan mua kun tunsin suurta tarvetta siihen. kun aloin kaivaa avaimia laukustani löytyin laukun pohjalta tasan 35 euroa. en edes tiennyt tuon rahan olemassa oloa ja jos olisin päivänkin myöhemmin sen huomannut, no olisi ollut myöhäistä. Kiitos vaan taas Leonard... Kiva kaveri...

 

Elämäntehtäväni on rakastaa.
Rakastan.
Puhun kadulla tuntemattoman kanssa ja tunnen rakastavani hänät.
Olen missä vain keskitun myös sivullisesti lähettämään rakkautta ympärilläolevilleni. Käsistäni pursuaa valkoista puhdasta energiaa ja jaeskelen sitä ympärilleni. Siinä kassa hymyilen apealle kannatädille ja kosketan kättä ja saan hymyn takaisin.

Tahdon vain halata kaikkia ja sylkea syliini, lohduttaa. Olla äiti ja turva.
Minä en pane pahaksi vaikka joku soittaa keskellä yötä eikä ees tiiä mikä harmittaa, on ilo olla avuksi.
Saan itse energiia energia jakamisesta.

Tunnnen ja tiedän mem-hypnoosin kautta olevani lopton energiakanava. Sitä vain virtaa lävitseni. Aurassa valkoista ja violettia ja koitan päästää kaikki sen syleilyyn. Joskus vaan meinaa unohtua tuo suojaus niin tahtoo tulla joittenkin häiriöhenkiä läpi, no on tässä kantapäänkautta tullut opittua tuo suojaaminen nyt kunnolla. Vaikka olenkin hyvin herkka ympäröville energioille. Heti jos samassa huoneessa on ihminen jolla on pahan varjot mukanan tulee päänsärky ja turtunut olo.

Oppia ikä kaikki.

Se vika tässä jatkuvassa rakastamisessa on että jotkut jäävät minuun riippuvaiseksi ja alkavat takertua, vaatimaan lisää rakkautta ja janoamaan sitä. Siinä vaiheessa pitää vähän tuöntää toista omille siivilleen.