Näytä kirjoitukset
Kyllähän tuo aika hyvin täsmää. Olen valinnut ammatikseni siivoojan ja kyllä siinä pitää olla oikean luontoinen ja tunteetonkin että pystyy niitä hommia tekemään
Työssäni pitää osata kommunikoida hyvin eri ihmisten kanssa vaikka tekeekin hommat muuten itsenäisesti. En ajatellu tehdä tuota loppu elämääni, tai no sen aikaa mikä tuntuu hyvältä ja mistä sen tietää onko se sittenkin loppu elämän ajan 
Erilaisia hommiakin pääsee tekemään kun vaihtaa kohdetta toisenlaiseen ympäristöön. Tuosta kommunikoinnista vielä, että mulle se on hyvin tärkeä ja joskus jopa korostetun tärkeää että tuo toimii ihmisten välillä. En voi sietää sitä että mulle ei esimerkiksi kerrota jotain asiaa vaan mun pitäis pystyä lukemaan ajatukset. Se tekee mut hulluksi
Rakkauselämä menee just noin kun tulkitsit. Älyköt viehättää paljon ja en vois kuvitellakkaan seurustelevani ihmisen kanssa jolla ei ole perustiedot asioista hallussa ja olisi muutenki semmonen haihatteleva haaveilija luonteeltaan. Pelisäännöt rahasta ja muustakin pitää tehdä heti selväksi tai en pysty rentoutumaan
Tuo rakkauselämän tarkempi tulkinta kiinnostaisi, kun olen tässä nyt reilun vuoden elelly sinkkuna ja välillä iskee kaipuu löytää kumppani rinnalle, mutta sitten taas kun joku kiinnostuu minusta niin saan jonku kumman vastareaktion ja pilaan kaiken olemalla inhottava ja etäännyn pois. Yksi mies vei jalat alta vuosi sitten mutta tunne ei ollut molemmin puolinen ja se särki palan mun sydäntä. Se varmaan varjostaa jotenkin koko ajan, kun vertailen eri ehdokkaita tähän yhteen tiettyyn ja kukaan ei senkään takia loppujen lopuksi kelpaa. Tulenkohan elämään loppu elämäni yksin? Vähän tuntuis siltä
