Monikakson,en minä ainakaan sitä niin ottanut. Oli hyvä että täsmensit käsitteitä.

Niinpä, Inanna. Ja olin nimenomaan kiinnostunut sinun henkilökohtaisesta näkemyksestäsi,en oikeastaan odota että voisit minulle totuutta tarjoilla lautasella.

Olen itse viime päivinä ajatellut usein tuota "yhtäkään päivää ei saa takaisin" tosin ihan vaan juoksutreenien muodossa ja kyllä myös lasten kasvun seuraamisen kannalta.

 Taide on hieno väline (kaikissa muodoissaan) ihmisen henkistä kehitystä ilmaisemaan. Enkä tarkoita henkisellä kehityksellä valaistumisen esittelyä tai oman itsen korostamista. Vaan maailmankaikkeuden suodattamista ja tulkintaa.

On tosiaan tärkeää tiedostaa tietämättömyytensä,
jotta voi elää rehellistä ihmisen elämää kokonaisena.

Hassua.Käyn kahdella säännöllisesti forumilla, toinen on tämä astro ja toinen eräs kestävyysjuoksuforum. Täällä olen kiinnostunut henkisen lihaksen kehittämisestä ja toisessa ruumiin lihasten kehittämisestä. Ehkäpä olisi aika vain olla ja katsella mihin tämä universumi minua vie jos olen rehellisesti ja puhtain sydämin liikenteessä.

Kiitos
Tämä tuntuu pitävän paikkansa, olen itsekin ajatellut että tulisi vain antaa asioiden edetä ja olla rehellinen.
Miten kauniisti ja lohdullisesti sanottu: universumi toimii.

Ihminen on kokonaisuudessaan hyvin taloudellisesti
rakennettu kokonaisuus maapallolla, eikä sille ole
annettu mitään turhaa tai liian vähän selviytymiseen
ja kehitymiseen.

Minusta tuo oli hyvin sanottu,Sasha ja tottakai on maailma on kaksinapainen. Muistaakseni Elisabeth Haich kirjoitti siitä jotain. Menikö se sitten niin että kun otetaan jumaluus mukaan kuvioon,syntyy kolmio (kristityillä pyhä kolminiasuus mm.)joka luo kärjen noille polariteeteille ja tavallaan nostaa (kolmion kärki) sitä sitten ylemmäs.

Minusta tämä keskustelu paranee vanhetessaan,myönnän kernaasti että aloitus ei ollut ihan loppuun asti mietitty ja pohjustettu,mutta otin vapauden katsoa mitä tapahtuu.

Todistaminen ja todistelu turhaa, kyllä vaan.Mutta minusta se on turhaa myös jumalalle,elämälle, kaikkeudelle. Sillä totuus ei kuitenkaan pala tulessakaan vai miten se meni...  

Kyllä Inanna tämä vastauksesi nyt aiheutti minussa oikein kutkuttavaa pohdiskelua sielun, psyyken, hengen ja materian olemuksista ja niiden yleisestä ilmenemisestä ja siis ihmisolennoissahan näitä asioita usein katsotaan ja puntaroidaan. Oikeasti, tuli mieleen että sielu,mieli ja henki ovat vain ja ainoastaan ihmisen keksimiä asioita, ja sanoja joille on annettu tietty arvo kulttuurissa ja kielessä nimenomaan.

Siten,jos vapaudumme sanoista ja käsitteistä ja siirrymme abstarktille hengen tasolle (jolla taidekin usein liikuskelee) olemme vapaita henkiä. Olisiko tämä lähellä sitä mitä tarkoitit,Inanna? Kuulun heihin joille pitää joitakin asioita rautalangasta vääntää..

Ok, kiitti monikakson. Jotain tuollaista muistan lukioaikoina kuulleenikin filosofian tai psykan tunneilla.

 Jumalani ja uskoni olisi siis pelkästään hengellisyyttä,ei henkeä.Ymmärrän Inanna mitä tarkoitat. Mutta en voi sanojen ja mieleni tasolla,ideoiden ja käsitteiden,maallisessa maailmassa uskoa siihen Jumalaan millään muotoa.

Jumala elää uskossani (siis vaikkapa sitten siellä hengellisyydessäni) ihan pelkän uskoni voimalla mutta ei liity uskontoon mitenkään.

Sitten kai voinkin vain ihmetellä,missä lopulta onkaan henkisyyteni ja onko sitä?

Mitä muuten monikakson tarkoitat tuolla itsensä unohtamisella?

Ai niinkö! Olin siinä käsityksessä että se merkitsee mieltä :. Tarkoitatko Inannakin siis sielua psyykellä?Kiitos tiedosta monikakson

Esimerkiksi usko. En voi mentaalilla tasolla uskoa Jumalaan, se on valitettavasti minulle mahdotonta. Mutta sitten henkisellä (tai vaikka sielun tasolla) se onnistuu ihan helposti.

Kyllä,eri käsitteitähän ne ovat nuo henkisyys ja psyykkisyys. Itsellä menee niin että tarvitsen niitä kaikkia kolmea (yhtä aikaa) kehittymiseeni ihmisenä.Osaan toki erottaa henkisen mentaalisesta,ei siitä ole kyse.

Sasha,ollaan sitten jostain yksimielisiäkin. Nimittäin tuo mainitsemasi ruohonjuuritason henkisyys on minustakin helpompi ja rikkaampi tapa kehittyä henkisesti kuin minkään "valmiin ohjelman" puitteissa tapahtuva kasvu.

Tähtääkö henkinen kehitys aina valaistumiseen?Luultavasti.

Eli henkisyyttä ei voi erottaa fyysisestä olemisen tasostamme,persoonastamme ja jokapäiväisestä arkielämästämme. Jolloin teot joita teemme fyysisessä ulottuvuudessa joko vievät kohti kehitystä tai sitten pitävät paikoillaan?

Hieno ja totuudellinen ajatus että kaikilla on mahdollisuus kehitykseen.Uskon myös että näin on,Inanna.Viisasta.

(Sashalle:Kyllä.Provosoiduin,osaat asiasi. Ja ole vaan iloinen siitä. )

Joo, olihan se varmaan hieno tunne taas kun sait kertoa jollekulle,että hänellä on nyt kateutta,rikka silmässä jne.Sekö on sinun tapasi huvitella?

Voi siinäkin olla perää mitä sanoit, mutta sinun juttujasu en voi ottaa vakavasti enää luettuani riidanhaluisia viestejäsi useampiakin kuin mikä olisi sopivaa.

Halpiskamaa,Sasha.

Höpö höpö Sasha  ,

sanotaan sitten että vaikka idioottien kanssa .

Siis kukahan se täällä kirjoittaakaan sydänverellään.

Olet läpinäkyvä.