Hei!

Eilen illalla kävi kummallinen juttu, johon olisi kiva kuulla mielipiteitä.
Olimme muutaman ystävän kesken iltaa viettämässä,ilman alkoholia (oli pakko kertoa että olimme vesiselviä  ) Minä ja toinen ystävistäni olimme parvekkeella istumassa ja kolmas istui sisällä sohvalla.Parvekkeen isoista ikkunoista näkee siis koko olohuoneen.

Yht`äkkiä kesken jutustelumme parvekkeen ikkunaan koputettiin kolme kertaa kovaa. Katsoimme tietenkin heti sisälle ikkunasta onko ystävämme koputtanut,onko hänellä jotain asiaa, ja mitä näimmekään : ystävämme oli nousemassa sohvalta ja tulossa meitä kohti kysyen juuri että mikä hätänä kun koputettiin ikkunaan.

Mikään lintu se ei voinut olla sillä istuimme ikkunan ääressä, ei myöskään sisällä ollut ystävämme, eikä me kaksikaan jotka olimme parvekkeella.

Luin netistä etä kolme koputusta on viesti jonkun kuolemasta, onkohan tässä perää ollenkaan. Mikä se koputus voisi olla?

Kiitos vastauksistanne.Olen kaikki lukenut ajatuksella ja olen saanut selvyyttä ajatuksiini niiden kautta 

Ajattelin vielä kysyä sellaista asiaa joka liittyy myös tähän ystäväni poismenoon.Jo noin kuukausi sitten ennen hänen kuolemaansa pistin merkille hänestä sen että hän ikäänkuin "loisti".Oli ihan eri oloinen kuin tavallisesti.Ajattelin silloin että muutos johtuu elämäntapamuutoksista tms-olen kuullut että kun ihminen kuolee niin hän loistaa ikäänkuin Jumalallista valoa tms.Onkohan se ollut sitä?
Näin tämän ihmisen 1,5viikkoa ennen kuolemaansa viimeisen kerran ja silloin hän myös näytti loistavan.Mitään sairautta ei hänellä tietääkseni ollut.

Kyllä se tästä ajan kanssa varmaan helpottaa,olen joka yö jutellut mielessäni hänelle ja kiittänyt kaikesta,sillä tämä henkilö oli hyvin tärkeä minulle.Voisi jopa sanoa että hänen takiaan selvisin kriisistä joka mulla oli vähän aikaa sitten.Hän oli mulle se syy jaksaa.
Siitä olen iloinen että ehdin kertoa hänelle että olen saanut elämäni kuntoon,kun hän oli huolehtinut ja murehtinut paljon minun vointiani sen kriisin aikana,kun oli niin kiireinen ettei ehditty paljoa näkemään nyt keväällä.
Ehkä hän tuli elämääni juuri sen takia että hänen kuului auttaa minut jaloilleen ja sitten tehtävä oli tehty.Ehkä se oli karmallinen juttu.

Hei!
Ajattelin kirjoittaa minua vaivaavasta asiasta.Olen ollut ennen todella herkkä vaistoamaan ja kokemaan kaikkea ns."yliluonnollisia" tapahtumia.Ennen sain mm.aina jonkinlaisen ennakkoaavistuksen jos elämäni muuttuisi radikaalisti-joku pettäisi joku kuolisi ym.Aina osasin jo etukäteen varautua tulevaan.

Nyt muutama viikko sitten rakas ystäväni kuoli.En aavistanut mitään.Itseasiassa sinä aamuna kun hän kuoli heräsin pitkästä aikaa pirteänä ja ihmettelin miten hyvä olo onkaan herätä uuteen aamuun.Mutta tieto ystäväni kuolemasta on saanut minut taas masentuneeksi.Hän oli minulle hyvin tärkeä ihminen.Kun tarvitsin apua hän auttoi.Minä myös autoin häntä.Monesti puhuttiin siitä että tapaamisemme oli ylhäältäpäin määrättyä,sillä se oli kertakaikkiaan niin outoa.Minulla oli silloin pakottava tarve ottaa häneen yhteyttä ennen kun tunnettiin,se oli aivan pakko.Ja kun ekan keran tavattiin,tuntui molemminpuolisesti siltä että oltaisiin sielunkumppaneita.Hänen kanssaan oli ihanaa olla.Ekan tapaamisemme aikana puhuttiin aivankuin kaikki asiat halki mitä oli tässä elämässä tapahtunut.
Tuntui siltä kun oltaisiin nähty pitkästä aikaa..ja piti kertoa molemminpuolisesti mitä ollaan tehty sen jälkeen kun viimeksi tavattiin(ed.elämä?).

Kuitenkin tuttavuutemme kesti alle vuoden 
Tuntuu kauhealta herätä joka aamu siihen tietoon että hän ei enää soita.Me ei enää nähdä.
Mä oon alkanu menettämään uskoani kuolemanjälkeiseen elämään.
Nyt tosin kaikki sähkölaitteet käyttäytyy oudosti kun olen niiden lähellä.Radiosta katoaa ääni hiljalleen..ja tulee hetken päästä takas.Tietokone temppuilee.jne.
En näe muista unia kun tästä henkilöstä.Mulle tämä on todella suuri menetys.Tuskin tässä elämässä ketään samanlaista tapaan.Tulevaisuus näyttää synkältä.
Hän vähänaikaa sitten sanoi oudosti että hän aina tulee auttamaan minua.Jos olen kaatumassa,hän ottaa kiinni.Mun pitää vaan kertoa hänelle.
Nyt nuo sanat kuulostaa siltä että hän aavisti kuolevansa pian 
Kuinka mun pitäisi edetä eteenpäin?
Osaako kukaan katsoa tätä tilannetta?
Onko kellään neuvoja tai lohduttavia sanoja?Jotain mistä saisi uskoa tulevaan.Ja saisi takaisin uskon elämän jatkumiseen kuoleman jälkeen
Kiitos