Täällä olisi yksi kiinnostunut vähän kauempaa, mutta eiköhän tulo ainakin joihinkin miitteihin onnistuisi.

Murkku 

Tervetuloa Fux ja paljon voimaa ja valoa kokonaisen itsesi löytämiseen! 

Tuo kuvaamasi tunne on hyvin tuttu minulle. Pitää elää henkisten asioiden kanssa kaapissa ja aina vähän miettiä mitä milloinkin sanoo ja miten yrittää olla. Sitten kuitenkin ympäristö (ts unessa olevat ihmiset, jotka usein pelkäävät henkisyyttä ja heräämistä itsensä tiedostamiseen) huomaa outouden ja reagoi usein juuri kuvaamallasi tavalla  - kiusaamalla. Pitää käydä tökkimässä sitä mitä ei ymmärrä. Tai paremminkin mikä niin kovasti pelottaa.

Olen itse yrittänyt elää ilman henkisyyttä tai jonkun toisen henkisen tavan mukaan, kumpikaan ei toimi. Itselläni on toiminut intuitiivinen energiahoitoa yhtenä tapana puhdistua ja muistaa itseäni laajemmin ja olen myös saanut apua Sonia Choquetten kirjoista. Uskalla vain ottaa henkisyytesi tosissasi: se on syvin osa sinua! Akateeminen ja henkinen tiede eivät millään tavalla sulje toisiaan pois. Toivon sinulle uskallusta löytää oma ainutlaatuinen polkusi yhdistää nuo kaksi!!! Se varmasti on mahdollista! Voi olla, että jotkut unessa olevat ihmiset pitävät sinua outona ja typeränä, mutta niinhän he pitävät kaikkia.

Toivon valoa ja voimaa polullesi ja paljon enkeleitä vierellesi tukemaan sinua! 

Minulla ei ole kokemusta juuri kyseisestä terapeutista, mutta tätä seksuaalinen hyväksikäyttö -ilmiötä olen nähnyt ja jonkin verran kokenutkin henkisissä piireissä niin kauan kuin niissä olen jollain tavalla mukana ollut. Yleensä tekijät ovat miehiä, mutta kyllä varmaan naisetkin osaavat nämä hommat. Voisin sanoa, etten kokemusteni sekä kuulemieni ja näkemieni juttujen takia enää viitsi paljon henkisissä piireissä käydä, tätä seksuaalista manipulointia on siellä suht paljon. Sehän on helpoin tapa saada toiselta energiaa ja hallittua toista. Ja olen todella varovainen menemään kenenkään luontais- tai energiaterapeutin tai -hoitajan vastaaotolle. Tiedän, että paljon on kunnollisiakin, mutta 'valitettavasti' siperia on opettanut minua.

Nyt pitkästä aikaa uskalsin varata ajan energiahoitoon. Olen pommittanut energioilla kyseistä ihmistä jo pitemmän aikaa eikä manipulointia tai seksienergiakiemuroita ole tullut hänen suunnaltaan takaisin. Vuosien aikana huomasin tämän toimivaksi menetelmäksi: eli lähettelen energiaa ihmiseen vähän kuin valas tai lepakko 'tutkallaan' ja katson sitten mitä tulee takaisin. Jos vähänkään aistin kiemurointia tai seksimanipulointia, pysyn kyseisestä ihmisestä kaukana. Samaa suosittelen tämän aiheen aloittajalle ja muillekin. Luottakaan intuitioonne ja tutkikaa ja tarkkailkaa, kyllä nämä asiat vaistoaa! Voi olla vain vaikea alussa uskoa, että henkiset ja parantajaihmiset olisivatkin manipuloivia iljetyksiä, mutta valitettavasti sitä löytyy paljon!

Tämä menee nyt ehkä vähän aiheen viereenkin, mutta jatkan silti. Nämä ovat asioita, joista ehdottomasti tulisi puhua enemmän ja tuoda esille enemmän. Ihmisiä, jotka ovat kokeneet seksuaalista manipulointia ja hyväksikäyttöä henkisissä piireissä, löytyy paljon. Tämä ei ole oma arvioni, vaan olen asiasta jutellut sekä muutaman luontaishoitajan kanssa (he ovat kuulleet paljon kokemuksia useilta asiakkailtaan) että psykologien kanssa, jotka ovat terapiassa käsitelleet tämän tyyppisiä asioita useiden asiakkaidensa kanssa. Ihmiset eivät vain ehkä uskalla puhua tai luulevat olevansa ainoita, joilla on kyseinen kokemus. Ja onhan se hemmetin nöyryyttävää ja pelottavaa, että hieman rohkeutta vaatiikin puhuakin!  No, tässä kannan nyt oman korteni kekoon. Lain keinoin ei ehkä näihin pystytä puuttumaan, mutta puskaradiona ja jaettuna kokemuksina estetään varmasti jonkin verran niiden tapahtumista uudelleen. Ja kyllä itsekin olen käynyt terapiassa purkamassa kokemuksiani. Onneksi löysin terapeutin, jolla oli paljon tällaista purkamiskokemusta useamman asiakkaan kanssa ollut.

Terapiaan tai hoitosuhteeseen olisi se sitten millaista tahansa (keskustelua, hierontaa, energioiden välitystä jne) EI KOSKAAN KUULU SEKSI MILLÄÄN TAVALLA ei fyysisellä tasolla tai energiatasolla tai energioiden manipulointina! Ei itse hoitotilanteessa eikä ennen sitä tai sen jälkeen! Jos sellaista koet tai huomaat, poistu äkkiä ja kauas! Kukaan ei ansaitse sellaista kohtelua!

Ehin jo muutaman kerran kirjoitella ja nyt ajattelin esittäytyä.

Henkisiä asioita on tullut käytyä läpi laidasta laitaan elämän aikana, neljä vuosikymmentä, naisen kropassa. Astrologia on aina jotenkin kulkenut mukana, mutta en vielä ole ihan syvälle päässyt. Yritystä on ja kurssillekin olen jo menossa. Eniten ehkä shamanismi, voimaeläimet, enkelit, kivet, sisäiset matkat, edelliset elämät ovat minua lähinnä. Kissat ovat lähellä sydäntäni ja niitä löytyy kotoa neljä kappaletta, plus yksi koira - aika kissamainen sekin.

Olen aurinkomerkiltäni kaksonen, nouseva skorpioni, kuu jousimiehessä, mars ja venus ravussa. Kahdeksannessa huoneessa on paljon tavaraa: muistaakseni auringon lisäksi siellä ovat merkurius, saturnus ja venus. Olen sitä tutkinut ja ollut ymmärtävinäni, että 8. huone liittyy mm transformaatioon, valtaan, seksuaalisuuteen - hyvin pitää paikkansa. Vähän on ollut syvyyssukellusta näissä asioissa. Pieniä kuolemia on todella tullut koettua. On pitänyt päästellä irti, katsoa tunteita syvältä, ottaa omat kokemukset tosissaan ja jättää myös ihmisiä taakseen. Ei ole helppoa ollut elää maailmassa, jossa odotetaan, että olet samanlainen kuin kaikki muut. Onneksi asiat ovat alkaneet muuttua, on tilaa ja myös itselläkin jo rohkeutta. Kai ne omat vaikeat kokemukset ovat voimaannuttaneetkin ja erityisesti edellisistä elämistä on virrannut tukea ja voimaa.

Oman sielun laajuuden ymmärtäminen on ollut ja on kiehtova haaste elämässäni koko ajan: kuinka paljon uskallan laajeta, kuinka paljon uskallan vapauttaa itseäni ja kuinka syvältä itseäni kuunnella. Olen alkanut yhä vahvemmin ajatella ja uskoa, että maailmankaikkeudessa todellakin on hyväntahtoinen, tukeva ja rakastava energia, joka on aina hengityksen päässä käytettävissä, antamassa tukea. Haasteena on, kuinka paljon kaunista ja hyvää uskallan ottaa vastaan.

Onkohan joulun aikana ja tuossa loppuvuonna avautunut jokin uusi 'portaali', vai oliko tämä jokin vanhojen energioiden tiivistymä, joka meni maapallon läpi vai mikä... Putosin itse vähän ennen joulua todella syvälle omaan itseeni. On näitä muuntuneita tietoisuuden tiloja tullut harjoiteltua ennenkin ettei niin kamalasti enää pelottanut, mutta outoa se oli - kuin jokin toinen todellisuuden taso. Vaikea selittää. Se oli vähän kuin kuoleman kokemus - todella sananmukaisesti syleilin sisäistä pimeyttäni. Tuntui että ihan kaikki se mitä olen, on nyt otettava itseen takaisin, mitään ei saa jättää pois, estää tai tukahduttaa. Kävin kuin filminauhalla läpi elämääni tunnetasolla. Tuntui, että nyt on pakko kertoa totuus itselle aivan kaikesta. Möyhennettävä sisäinen pelto joka puolelta. Tuntui, että edellisten elämien energiatkin vain tulivat ylös ja ne oli pakko elää läpi ja kehossa kokea. Eteenpäin ei vain pääse muuten. Vanha, kaikki mikä estää itseä oikeasti elämästä, on jätettävä taakse. Itselle vaikeita ja kipeitä asioita tuli katsottua, mutta samalla löysin valtavaa voimaa. Prosessi jatkuu yhä, eikä varmasti ole ihan hetkessä ohi, huh! Nyt kylläkin koen oloni jo selkeämmäksi, mutta onneksi on vielä tämä viikko lomaa, niin voin antaa aikaa tälle sisäiselle...mikä se sitten on...yhdeksi tulemiselle. Ei ihmisenä oleminen ainakaan tylsää ole... Onko täällä muillakin ollu tämäntyyppinen joulunaika...taika...

Aikaisemmin olen hyvin vahvasti vaistoillut energioita, esim oman kaupungin tai maapallonkin tasolla. Olen myös pelästynyt reaktioitani ja vaistoamiani asioita. Toisaalta täällä risteilee niin valtavasti energiavirtoja, että riippuu varmaan siitä, mihin niistä keskittyy, mitä sitten loppujen lopuksi aistii. Jotenkin en osaa enää uskoa pahuuden hirmuiseen voimaan maailmassa, vaikka uutiset ym pauhaisivat mitä. Me näemme vain pienen osan siitä, mitä oikeasti tapahtuu.

Nykyään yritän olla niin, etten enää niin valtavasti vaistoilisi, se on välillä todella rasittavaa. Mutta eipä se aina onnistu. Jostain kumman syystä huomaan usein käyväni samoja asioita läpi itsessäni ja elämässäni, kuin mitä sitten tulee esille kanavoinneissa, henkisillä foorumeilla yms. Jokin syvä kollektiivinen yhteys tässä on oltava mitä milloinkin käymme läpi. Enkä osaa nähdä näitä vaikeitakaan sukelluksia syvyyksiin ja kipuihin pahoina. Ajattelen, että ne ovat tarpeellisia, jotta pääsee taas eteenpäin johonkin uuteen. Ehkä näitä asioita todella pitäisi jakaa enemmän, että saisi tukea omille tuntemuksilleen. Herkkiä ihmisiä täällä on pilvin pimein ja jo se, että saisi jakaa kokemuksiaan, helpottaa. Kuulisi ainakin sitten, että muillakin on pöljä olo - kimpassa hauskempaa .

Onneksi Kryonilta tuli muuten uusi kanavointi joulun aikaan, se selkeytti ainakin minua hiukkasen.

Onpa hiljaista täällä.   Voisinko heittää nyt jo joulupukille toiveen, että saataisiin Keuruun suunnalla kokoon jonkinlainen porukka henkisistä asioista keskustelemaan ja omia löytöjä jakamaan- olkoon aihe sitten astrologia tms. Olisiko kellään kiinnostusta, innostusta? Vastailetteko ihmiset, jos teitä täällä on - huhuu!

Onkohan Keuruulla mitään toimintaa tai tapaamisia astrologiaan tai yleisesti henkiseen kasvuun liittyen? Näistä aiheista kiinnostuneita ihmisiä täälläkin varmaan on. 

Miten löysinkin juuri tämän keskustelun! Susi on puhutellut mua pienen ikäni. Pienenä kävin sen kautta läpi pelkojani ja näin painajaisia, susi juoksi perässäni ja pakotti minua kohtaamaan itseään, vaikka kuinka sitä välttelin. Olen alkanut ymmärtää suden syvää ja läpitunkevaa tapaa opettaa ja toimia oppaana - oma syvyys on käsiteltävä ja katsottava läpi. Pelot on kohdattava, koska ne kahlitsevat sielua. Onkohan tarve sukeltaa omaan syvyyteensä ja etsiä omaa totuuttaan myös susi-ihmisille ominainen piirre?

Helppo ei ole elämäni ollut ja ehkä sen vuoksi susi onkin kulkenut kanssani. Tarvitsin viereeni tarpeeksi vahvan oppaan. Olen kohdannut väkivaltaa monissa muodoissa ja luullut välillä hajoavani, kun olen repinyt itseäni niistä kokemuksista ja ihmissuhteista irti. Susi on seisonut vierelläni ja tukenut: Olen oppinut hiljalleen rakastamaan itseäni niin paljon, etten enää ota mitä tahansa vastaan. Samalla olen alkanut tajuta, mikä mieletön kyky ihmisellä on muistaa ja parantua, jos suostuu lähtemään sille tielle.

Olen myös ollut aika yksinäinen susi elämässäni, enkä ystävysty helposti. Muutama tosiystävä, joihin ehdottomasti voin luottaa, elämässäni on. Olen ollut pienestä saakka vaistoilla eläjä ja tuntenut syvempää yhteyttä eläimiin ja luontoon kuin ihmisiin. Kokemuksia eläinten kanssa 'keskustelusta' mulla on paljon ja olen huomannut, että ihmiset pitävät outona tapaani vaistoilla, tietää asioita ennakolta tai jutella 'henkien' kanssa. No olen luvannut puolisolleni käyttäytyä normaalisti...kun eivät hänen sukulaisensa ja ystävänsä ymmärrä.

Nepparinen - sinun kommentistasi löysin paljon itseäni. Minä sekoan muidenkin eläinten aitausten luona kuin vain susien, mutta suden katseessa on sitä jotain. Jokin syvä sävel sielussani vastaa siihen. Ja kiitos Metsänkeiju upeasta tekstistäsi susi voimaeläimenä.