Tervetuloa kerhoon!
Tuttua tekstiä, samanlaisia kokemuksia täälläkin.
Jokaisella on omat tapansa selviytyä, eikä vakioratkaisua ole tähänkään ongelmaan. Itse olen ottanut täydellisen pesäeron; en ota yhteyttä ja vastaan viesteihin lyhyesti ja ilman turhaa tunteilua. Joku jo mainitsikin että, kannattaa muistaa, ettei perheen rakenteiden horjuttaminen sovi kaikille (vaikka se olisikin kaikille hyväksi). Voi olla että äitisi mustamaalaa sinut sukulaisten silmissä. Näin on tehnyt ja tekee meillä, mutta luotan siihen, että minulle tärkeät ihmiset tietävät mikä olen.
Älä suotta pyydä anteeksi jos siihen ei ole syytä. Kerro vaikka mieluummin olevasi surullinen/pahoillasi että tekemisesi loukkaavat/harmittavat häntä. Näin otat hänen tunteet huomioon ja samalla pysyt päätöstesi takana.
Voimia