
Vaikka joskus se saattaa olla tulta ja tappuraa, on se lopulta aika palkitsevaa. Oinaan ja Vesimiehen huumori on aika samantasoista, ja molemmat voivat opettaa toisilleen paljon. Olen itse vähän sellainen ujompi tapaus enkä aina uskalla sanoa kaikille että nyt ei jaksa, niin Oinaani sanoo puolestani, ja yrittää opettaa minua puolustamaan itseäni. Minä taas opetan Oinastani pyytämään, kun Oinailla on usein tuo käskyttäminen, ja se kiitos tuntuu unohtuvan turhankin usein. Nöyryyttä siis opetan, sekä sellaista rauhallisuutta, että Oinaalla ei koko ajan palaisi hihat asioihin, kärsivällisyyttä ja kykyä odottaa. Oinaani opettaa minulle myös raha-asioiden hoitoa koska Vesimiehet kun eivät kamalasti yleensä rahan kanssa tule toimeen. Meillä seksikin sujuu ja vähän väliä ollaan "piirtämässä värityskirjaan"- kovin nauravainen tämä suhde on ainakin meillä ollut. Kun taas sitten tapellaan, tapellaan ja kunnolla, sihahtaa julmia sanoja ja lauseita, tavaroita lentelee, huutoa ja kiljumista karjumista unohtamatta. Leppyminen tapahtuu suht pian jahka toinen pyytää anteeksi, molempien meistä on se vaikeaa tehdä, joten sekin on yksi prosessi, joka on työn alla. Mutta ite sanoisin että Ilman ja Tulen merkeistä nämä kaksi tulee parhaiten toimeen sekä ystävinä että suhteessa.