Eli lyhyesti (kirjoitin äsken pitkän stoorin ja hävis koko p*ska) että voisko tällainen yhdistelmä toimia, mahdolliset kompastuskivet?

mies:nouseva jousimies, aurinko rapu, kuu vesimies, Merkurius kaksonen, Venus rapu, Mars leijona.

minä: nouseva leijona, aurinko neitsyt, kuu kalat, Merkurius neitsyt, Venus leijona, Mars kaksonen.

juttuun tullaan hyvin, tapailtu jo jonkun aikaa, mut miehellä ihme tyyli töksäytellä jotain asioita ns. Piikitellä.

olis kiva saada viisaampien kommentteja tästä yhdistelmästä 

Eli onko Se sit hyvä vai huono juttu??   

Osaatteko valaista tyhmää, että mikähän voisi karttojemme perusteella tehdä sen, että ihastuttiin toisiimme yhdessä illassa, ja se ilta jatkuikin kolme päivää kun tultiin niin täydellisen hyvin juttuun ja molemmista tuntuu kuin "oltaisiin aina tunnettu", alettiin siis seurustelemaan 3 päivän tuntemisen jälkeen, se vaan yksinkertaisesti kolahti ja tuntui niin oikealta!

Mies on: Nouseva Rapu, Aurinko Neitsyt, Kuu Härkä, Merkurius Vaaka, Venus Skorpioni ja Mars Neitsyt

Itse olen: Nouseva Leijona, Aurinko Neitsyt, Kuu Kalat, Merkurius Neitsyt, Venus Leijona ja Mars Kaksoset

Eli voiko kartasta joku viisaampi osata kertoa että onko siinä joku asetelma mikä voisi näihin tunteisiin vaikuttaa? Käsittääkseni ainakin Neitsyt ja Kalat ovat vastamerkkejä ja mulla kun on Kuu Kaloissa ja hänellä Aurinko Neitsyessä niin onkohan se hyvä vai huono?

Kiitos jos joku jaksaa valaista ja kertoa enemmänkin oman mielipiteensä asiaan!!

Heips. Oon alkanut tapailla erästä kaurismiestä, ja nyt silmiini osui netistä joku astrologi juttu että kauris ja neitsyt eivät olisi hyvä pari.. Oon aina elänyt luulossa että ne just sopii toisilleen! Haluaisko joku vähän avata mulle karttojen perusteella et voitaisko niiden mukaan pidemmän päälle tulla toimeen? 

Mies on siis: Nouseva Vaaka, Aurinko Kauris, Kuu Neitsyt, Merkurius Jousimies, Venus Kauris ja Mars Skorpioni.

Ja itse olen: Nouseva Leijona, Aurinko Neitsyt, Kuu Kalat, Merkurius Neitsyt, Venus Leijona ja Mars Kakoset.

Kiitos tuhannesti jos joku vaivautuu vähän analysoimaan karttojemme yhteensopivuutta, itse oon ihan amatööri. 

Iltaa! 

Muistaakohan kukaan mua enää? Mä ainakin muistan Elwynin jos en muitakin, liekö ootte menny nimimerkkejänne vaihtamaan 

En jaksanut montaa sivua lukea, mutta piti nyt itsekin jotain kirjoittaa kun monena päivänä jo käynyt täällä ja miettinyt että kirjoittaisinko PITKÄSTÄ AIKAA... aina tänne palaa jostain syystä takaisin vaikka kuinka kauan olis välissä pois.

On tapahtunut paljon, suurin asia elämässäni eli poikani syntymä  Hän on nyt 5kk vanha.

Jos joku vähän viisaampi haluaa tulkita hänen astrologista karttaansa niin tässä nää mitä minä osaan hänestä sanoa:
  vaaka,    leijona,  skorpioni,  neitsyt ja  jousimies.. niin ja nouseva kaksonen

Huomionhakuinen hän ainakin osaa olla jo vaikkei ikää ole nimeksikään asti.

Huomenta vaan kaikille.   
Kyllä minä ainakin nukuin hyvin, omassa sängyssä pitkästä aikaa!

Mikä on akaatti?    :

Voisin tässä heti aamusta lähteä porukoille, kun ihana veljenpoikani sielä temmeltää! Ja oli eilen niin murheissaan kun en jäänyt hänen viereensä nukkumaan. 

Pitää muutenkin nyt olla varovaisempi ettei häneen tartu vyöruusu, pieni poika on vähän hämillään kun on tottunut munkans pusuttelemaan ja olemaan hirveesti, että miksi nyt oon vähän erilainen.
Mutta kyllä vaan lapset on ihania   

On niin ihana auringonpaiste että ajattelin kaapata pojan ja lähteä puistoon hänen kanssaan, hän on aivan mahtava kun oppinut puhumaan niin paljon niin höpöttelee ja on niin erityisen kiintynyt muhun, kuulemma äitilleen monesti puhuu musta ja on soittanutkin mulle pari kertaa puhelimella. (sisarukseni ovat kateellisia kun meidän suhde on jotenkin niin erityisen läheinen tämän pojan kanssa, että mitä oon taikonut sen päähän...)  :

Lapsien rakkaus on niin vilpitöntä ja niitä on helppo rakastaa takaisin. 

Mukavaa päivää kaikille!

[soma]

soma: kiitos, kyllä olo on jo parempi.  

Joo, se "mummeli" mulle sanoikin että: Määhän voisin olla sun mummo!   Ja ihmetteli kun lähti sieltä mua ennen pois, että "kyllä oli mukava kun me tultiin niin hyvin juttuun vaikka sää oot vielä noin nuori tyttö!"
Sielä me illat keskusteltiin senkans aiheesta kuin aiheesta.    

Oon kyllä aina tullut jotenkin ehkä paremminkin vanhempien ihmistenkanssa toimeen kuin nuorempien... Tai omanikäisteni..
Mulla on aika paljonkin 60v ystäviä, tosin yhteydenpito on nyt vähän jäänyt vähemmälle, mutta esimerkiksi olen parhaan ystäväni äitinkin kanssa kaveri ja käyn sielä silloin tällöin kylässä ja juttelemassa kaikesta niinkuin ystävät tekee.. ja hän on tosiaan n.60v.  

Ja muitakin vanhempia ihmisiä on paljon joidenkanssa tulee juteltua paljon aina jos sattuu jossain näkemään, mun siskot nauraakin mulle monesti kaupungilla kun moikkaan aina ja jään juttelemaan tosi vanhoille ihmisille, että "oliko tuo taas joku sun ystäväs?!"  

Mutta sehän on tosiaan vaan rikkaus!  

Nyt pizza uuniin! Ihanaa, ollut jo ikävä tämmöstä herkkua sairaalaruokien jälkeen.  

Joko soma hait alkoholia?  Umpitunnelissa pyörit sielä kuitenki. 

Huh... menin torstaina lääkäriin että jos saisin jotain kipulääkettä, niin siltä reissulta kotiuduin vasta äsken. 
Pistivät osastolle ja suoneen menemään virus lääkkeen ja piikillä kipulääkettä.
Onneks mulla oli huonekaverina tosi mukava vanhempi nainen, tultiin niin hyvin juttuun vaikka ikäeroa oli semmoset 57vuotta. 
Mutta kyllä vaan oli ihana päästä kotiin! 

Koirilla oli ollut kova ikävä ja mulla niitä.    Sain panacodeja mukaani että voi ottaa näihin kipuihin, gyne oli sitä mieltä että pitäis olla ihan ok lääke vaikka oon raskaana. Tosiaan katsottiin eilen ultralla vauvelia, meinas tulla itku, aivan ihana pikkuinen heilutteli mulle sieltä pienellä kädellään.       
Ja sydän äänetkin kuului oikein hienosti. Mahtava kun niillä on niin nopea syke, vitsi sitä tunnetta. Olin aivan mykistynyt ja sit kun lähdin sieltä ultrahuoneesta niin en osannut enää muka takaisin omalle osastolleni, lähdin kipuamaan rappusia ylös ja pyörin että mihin ihmeeseen oikeen oon kävelemässä. 
Menin niin sekaisin pikkuisesta. 

Hyvää päivänjatkoa kaikille! 

2-vuotias veljenpoikani täällä piristää mun päivää. 

Joo kävin lääkärissä, ONNEKS !

Mulla on VYÖRUUSU!     

Inhottaa, ei muuten niin paljon, mut pelottaa pikkuisen maha-asukkaan puolesta ihan hirveesti ja itkettää. 
Mitä jos se kuolee kun joudun syömään noita lääkkeitä?
Tai muuten vaan kärsii niistä jotenkin?
Lääkäri kyllä oli sitä mieltä että enemmän on hyötyä kuin haittaa että syö nuo lääkkeet, pakkohan se on hoitaa vaikka raskaana onkin..

Viimeyö oli ihan helvettiä näiden kipujen kans, niin arvasin että nyt on jotain vakavampaa kyseessä.

Lääkäri onneks todella mukava ja soitti erikoislääkäreille ja kyseli tilanteestani ja selitti niillekin että kun olen raskaana niin miten toimitaan, ensin meinas että olisin jääny sairaalaan mut pääsin onneks kotiin kuitenkin.

Nyt vaan lääkkeitä naamaan ja voidetta silmään ja toivotaan parasta.

Yöh mikä olo!

Mikä mun elimistöä nyt vaivaa?  
Eilinen päivä meni aamusta iltaan asti oksennellessa, varmaan yli 20krt kävin halaamassa vessanpönttöä vaikka mitään en koko päivänä pystynyt syömään ja vähäisetkin nesteet tuli ulos... Johtuiko raskaudesta vai oliko oksennustauti, mene ja tiedä, tänään en ole oksentanut sitten kertaakaan, edes sitä normaalia aamuoksennusta. Pelottaakin että onkohan pikkuinen kunnossa?  

Ja monta päivää vaivannut silmäkipu, silmätipat ei auta mitään!! Tänään myös otsaani ilmestynyt parin päivän kipuilun jälkeen kolme punaista "ihottuma" länttiä joita pistelee ja kirvelee, varsinkin jos erehdyn koskemaan. Samoin tähän silmääni tai luomeen ripsien juureen tullut kolme pientä pattia ja tuntuu kokoajan kuin olisi roska silmässä!  

Eikä siinä vielä kaikki, nyt myös samanpuolen korvaa on alkanut särkeä ja korvalehti on turvonnut, ja samalta puolelta päätä särkee ja jomottaa, välistä tuntuu siltä kuin joku tumauttaisi vasaralla takaraivoon, niin järkyttävä kipu että oikeen pysäyttää joka kerta että kuolenko nyt...

Huoh, kunnon avautuminen, jospa huomenna soittaisin ajan lääkärille !

Kohta alkaa Helsingin Herra    

Miehet!!! 

Skorpparin kans suunniteltiin että lähdetään käymään Haapavedellä, pakattiin kaikki valmiiksi jne, ja  kyllä hyvin tiesi että mulla ei ole bensarahaa yhtään, ajattelin että sillä varmaan on kun niin kovin oltiin lähdössä jne, no ei, kun hän sanoo sit kun on reput ja muut kamppeet kasassa, että "pitäskö sitä bensarahaa saada jostain" tankissa kuulemma punasella bensa.   

JUMALAUTA eikö sitä voinut aikaisemmin sanoa ääneen että tarvitaan muuten sitä rahaa!!!!!

Taitaa jäädä reissu tekemättä v*ttu!

Oho... 

No sittenhän meillä oo hädänpäivää, juurikasvu vaan näkymään 

Vähän sama juttu täällä, jos on ns. hyvä päivä niin sitä osaa jo olla onnellinen tästä pikkuisesta mikä sisällä kasvaa. 

Tosin nyt alkoi taas etomaan... Mutta onhan tää niin alussakin että ihan normaalia.
Kahvia ei pitäis juoda näköjään yhtään kun heti tulee huono olo. 

Määki oon nyt raskaana ollessani miettinyt että onkohan se sikiölle kuinka haitallista jos värjää hiuksia, esim kerran kolmessa kuukaudessa?

[Tiigriksellä]

Kiitokset onnitteluista! 
Tänään en oo edes oksentanut kertaakaan, jippii!  laittaa just kirjolohta uuniin ja perunat kiehumaan... nam nam 
Lähdetään tänään käymään muutamaksi yöksi pikkusiskollani ja hänen miehellään Haapavedellä kylässä, ihan kiva päästä johonkin muualle täältä neljän seinän sisältä käymään nyt kun oon ollu saikulla niin kauan että tuntuu välillä pää leviävän omalla kämpällä...
Vaikka tuskin sieläkään on sen erikoisempaa, mut onpahan eri maisemat 

Vai on Tiigriksellä jo vauvakuume, eikös se sun poika oo vielä aika pieni? 

Moikka tänne piiiitkästä aikaa! 

Oon nyt pitänyt taas taukoa täältä, ihan huomaamattani, ja huomaamattani tullut taas takaisinkin. 
Muutaman viikon sivusta seurannut juttujanne ja nyt tuli sellainen "pakko" fiilis kirjoittaakkin!

Muistaakohan täällä kukaan enää minua, ainakin Tiigris ja Saturnalia on tuttuja näin äkkiseltään, on varmaan muitakin...
Nimimerkit vaihtuu?

Pakko nyt teillekkin kertoa, että olen n. +8 viikolla raskaana.     

Pahoinvointia on ollut niin että oon joutunut olla saikulla, mut ehkä sekin joskus helpottaa.
Viimeyönä näin ihanaa unta että olin jo synnyttänyt, unessa lapsi oli suurisilmäinen poika. (jo toinen uni missä lapsi oli poika, tosin on ollut tyttökin mutta siinä tyttöunessa se oli adoptoitu se lapsi mulle..?)

Jännästi elämä menee, oon aina jotenkin ajatellut että en tule koskaan raskaaksi, jostain syystä, ja oli aika ihana yllätys kun olinkin paksuna. 

Tuntuu että mulla olis jo syvä yhteys tuohon lapseen, vaikka onkin niin pieni vielä