Se tapahtui taas viimeyönä, tunsin hengen läsnäolon. Rukoilin varmuuden vuoksi muutaman kerran ja pyysin enkeliä suojelemaan. Olo ei kadonnut. Yritin telepaattisesti kommunikoida hengen kanssa mutta en onnistunut. Tunsin selvästi että joku seisoi oven suussa. Huoneessa on akvaario, ja kaikki sen asukin olivat kääntyneet siihen oven suuntaan ja jäykistynyt kuin aaveen nähneet. Outoo! Katsoin kaloja ja ne ei liikkunut mihinkään. Ihan ko tästä elokuvasta --> http://www.jahtv.com/wp-content/uploads/cafefx_evanalmighty_4.jpg
Seurasin tilannetta n. puoli tuntia. Kunnes olo rauhoittui ja uni tuli taas. Tilanne oli 4-5 maissa aamuyöstä. Oli kyl kokemus tuokin. 

En voinut enää vastata tuohon " Kanavoin henkiopastani. Kysy, niin opitaan yhdessä." ketjuun niin tein uuden otsikon.

" Lainaus käyttäjältä: .|. - 26.04.2014  22:06:06
Lainaus käyttäjältä: Sateenkaarikala - 23.04.2014  05:53:38
... varsinkin tuota Karjala suvun tunnusta, mutta en löytänyt sellaista mistään. Ajattelin että olisi tullut "muistot" mieleen. Kai se sitten joskus vastaan tulee, jos on tullakseen. Olen aina tuntenut vetoa Karjalaan, mutta en ole siellä koskaan ollut. ....

Kai minun on  kerrottava kun satun tietämään. Luovutetun karjalan pyhäjärvellä asui aikoinaan Kukkoja (sukunimi). Kukkojen suvusta on kirjoitettu paksu sukukronikka. Tiedä tuota saako sitä mistään luettavaksi.

http://kukkojensuku.fi/
http://books.google.fi/books/about/Kukkojen_suku.html?id=hwJDAQAACAAJ&redir_esc=y

Senisa -Kiitokset sinulle!  smitten
No, ilmankos ne kukot tulivat kanavoinnissa esiin. Jännä, ettei minulle sanottu, että kyse on sukunimestä, vaikka nythän se on päivänselvää, kun tarkemmin ajattelee.

En tiedä, miten tarkkaan muut kanavoijat / näkijät saavat tietonsa, mutta nyt kiinnostaa tietää antaako henkimaailma tarkoituksella vain osan tietoa ulos, jotta jäisi jotain pähkäiltävää kysyjällekin - ehkäpä oivalluksen myötä oppii paremmin? Tai sitten ei vaan pysty kanavoimaan enempää syystä tai toisesta.

Kun siellä tuntuu olevan hämmästyttävän paljon tietoa, sattuuko joku tietämään soljen näköisestä korusta, jonka poikki menee palkki?  Sellainen symboli annettiin minulle hiljattain ja se oli nimenomaan kaulakoruna. Tutkin kyllä itse kaikenmaailman muinaiskorut, muttei löytynyt. "



Kiitoksia paljon, tästä oli paljon apua. Ette varmaan usko, jos sanon että mulle tuli kyl kylmät väreet ja pieni päänsärky otsan kohdalle, kun kävin noilla sivuilla. Kävin näiden lisäksi tälläisessä --> http://kukkojensuku.blogspot.fi/. En tiedä onko sama suku, mutta varsinkin tuolla päänsärkyni hieman paheni. Tuo kukko punaisella taustalla on mystisen kaunis. En saanut silmiäni irti tuosta. Oo .

Lapsuudenkotini on merenäärellä ja olen lapsesta asti ollut hyvä kalastamaan, ja rakastan yli kaiken merta, liittyisikö tämä jotenkin tähän? "Nykyinenkin" sukuni on maanviljelilöitä.

Ihan hyvä ajatus tuo visual snow ilmiö, onhan se hyvä miettiä muitakin vaihtoehtoja. Olen kyllä kaikki vaihtoehdot ottanut huomioon.  Mutta tosiaan noista hippusista jokainen on vähän eri kokoisia, näköisiä ja joskus voi olla värejäkin mukana (harvemmin). Niistä jokainen kulkee eri tavalla ja eri suuntaan. Jokainen on yksilö. En osaa sitä paremmin selittää. Itse näen myös auroja puiden ja ihmisten ympärillä, jos haluan niin. Saan tämän "kytkettyä" halutessani pois päältä. Meillä kotona jokainen seinä on valkoinen. Jos ikkuna on auki, silloin näen näitä valkoista seinää vasten, en muuten. Näen näitä hippusia ulkona aurinkoisella säällä taivasta vasten parhaiten.

Lainaus-- "Pranakiteiden kanssa lempparipuuhaani on kesäisin metsäisellä mökkipihallamme puutarhakeinussa
köllötellen, tai laiturilla seljälläni makoillen, katsella noita ihania eloisasti tanssivia hippusia. " - Anitaah.

Ihanasti sanottu.    Teen itse myös näin. 

Itselläni on hyvä näkö, näen loppuun kaikki merkit taulussa silmälääkärissä ja värinäkö on hyvä. Eli olen tutkinut näköni. Ja kuten jo mainitsin olen aina nähnyt kyseiset hippuset.  Migreeniä ei itselläni ole. Ja tuo on totta että metsässä niitä on biljoonittain enemmän kun kaupungissa.

Oi ihana Anitaaah, vastasit kysymykseeni jota olen miettinyt vauvasta asti, suuri kiitos sinulle. En ikinä ole kuullut moisesta "Pranasta" ennen tätä. Iso halaus ja kiitos sinulle! Ihana saada sana sille ilmiölle, joita näen jatkuvasti joka päivä.

 

Luin netistä tästä pranasta ja se kuulostaa juuri siltä mitä näen kaikkialla ulkona. Tämä lainaus on erityisen hyvä "If you have an open third eye, you can actually see the prana particles in the air. You may have noticed sometimes if you look at a bright blue sky, snow, or if you look at the air around a tree, there's a lot of tiny swirling comets that seem to wink in and out of existence. Those are prana particles, and the trees make them out of sunlight. That's why humans feel good in the forest, because we need the chi of trees, and that's why we need the trees." -http://kundalini-teacher.com/lessons/air.php

Ihanaa että täällä on muitakin samanlaisia ihmisiä jotka myös näkevät näitä upeita pieniä valohippusia.   

Olen aina nähnyt ilmassa, varsinkin ulkona aurinkoisella säällä kirkkaita nopeasti liikkuvia pisteitä/kirkkaita hileitä miljardeittain, ne liikkuvat todella nopeasti. Luulen että ne on energiaa. Mutta sisällä välillä mun katseluetäisyydellä aina välillä nopeasti ohi menee vähän isompia valopisteitä. Onko nämä henkiä, vai onko tämäkin vaan energiaa. Nämä "valopallot" sisällä kulkee todella nopeasti, niin en ikinä näe suoraan niitä kuin vain sivusilmällä. Näkeekö teistä joku muu näitä? Olisiko kyseessä henki, enkeli tai henkiopas? Nämä ilmestyvät vain kotona.

Toinen asia mutta voisi liittyä tähän on öiset läsnäolotuntemukset. Herään aika usein 3-5 aikaan ja tunnen jonkun hengen läsnäolon. Tunnen että kyseessä voisi olla hyvä sellainen. Kerran rohkaistuin ja keskustelin hereillä telepaattisesti tämän kanssa ja käskin mennä valoon. "Sanoin" hengelle että valossa on rauha ja rakkaus. Tämän jälkeen mulle tuli hyvä olo ja tunne katosi moneksi viikoksi. Nyt se tunne tuli taas. Olisiko nyt kysymyksessä joku muu henki? Olen nähnyt myös unta pari kertaa jossa olen unessa päästänyt hengen valoon. Henki tuntui olevan hyvin kiitollinen. Näin hengen unessa ihan ihmisenä. Itse en tuntenut kyseistä henkilöä. Näin itsekin unessa valon, ja se oli jumalaisen kaunis. Ja kun heräsin mulle tuli sanoin kuvaamattoman hyvä olo. Tuota unta en ikinä unohda. Oliko kyseessä vain uni, vai olenko joku "piilomeedio/unimeedio". Olisiko teillä muillakin tälläisiä kokemuksia?

Tämä tapahtui taas eilen kun katsoin randomia YouTube videota, ihan mitään ajattelemattani katsoin aikaa ja videota oli tullut 7 m ja 11 s. Tänään heräsin ja en katsonut heti kelloa, kun ajattelin, että siellä se taas on. Ja kun hetken päästä katsoin, siinä se taas komeili.klo 7:11. Tää on jo pelottavaa, tää ei voi olla sattumaa. Tosta synkronisaatiosta en tiiä, mut uskon kyllä enkeleihin, ja voi olla että heillä on jotain mulle viestittävää, mutta mitä? Ja miksi juuri nyt? Osaan olla kyllä kiitollinen, ja keskityn määränpäihini. Elämässäni on tapahtunut suuri hengellinen muutos viime vuonna, ja tänä vuonna tuntuu vahvasti muutenkin siltä että kaikki muut aistini on parantunut aika vahvasti mukaan lukien kuudes aistini. Kuulen pienetkin äänet, haistan vahvemmin, maistan paremmin ja astin usein oikein. Jännää, mutta ihanaa ja olen siitä hyvin kiitollinen 

Mistä tämä johtuu että tosi usein kun katson kelloa, se sattumoisin on silloin syntymäpäiväni 7.11. Onko tää joku ihmeaika, vai mitä tämä tarkoittaa? Tuo numero pari, muutenkin toistuu elämässäni tosi usein, missä vain. Esim. tänään heräsin tuohon aikaan aamulla. Kuvittelenko koko jutun, vai tarkoittaako tuo jotain? Kiitos etukäteen vastanneille. 

Aluksi ihmisten aura on valkoinen, mutta kun kehittyy ja opettelee katsomaan vaikka oman käden auraa valkoista taustaa vasten, vaikka esim. 2 min päivässä noin muutaman kuukauden ajan niin värikirjo alkaa näkymään.Toisin sanoen "kolmas silmä" alkaa avautumaan. Se vaatii opettelua, kärsivällisyyttä, keskittymistä, ja uskoa. Riippuu toki ihmisistä. Toiset oppii nopeammin kuin toiset. Ja jotkut ei näe lainkaan, koska ei halua nähdä tai ei kiinnosta.

Vihreä on sydänchakran väri. Se on rakkauden, luonnon ja kasvun väri. Sininen on rauhallinen perusväri. Violettia näkee esim. ulkona puiden auroissa. Näen itse sitä joskus myös kasveissa. Äiti Maan väri on violetti. Tässä linkki chakroista ja väreistä.
http://www.ruusunnuppu.com/index.php?option=com_content&view=article&id=55&Itemid=63
Suosittelen myös lämpimästi kirjaa: Parantava sateenkaari, Helena Luukkonen.

Uupunut olo "henkisesti" on normaalia, alussa voi tulla myös fyysisesti päänsärkyä ja silmien kuivumista. Mutta kyllä se siitä kun harjoittelee.  Ihanaa että näet auroja! 
Esineissä esim. ovenkahvoissa on paljon energiaa koska ihmiset koskevat niihin, myös matot hehkuvat ihanasti. Se on normaalia, ainakin meillä 

Aloitin harjoitukset katselemalla hedelmiä valkoista taustaa vasten jonkun peltipurkin päällä vähän irti seinästä, niin ettei oma käsi ole pitelemässä sitä. Katsoin sitruunaa keskelle, ja pikku hiljaa sen ympärille muodostui tuo upea hohto kaikkineen väreineen. Kun alkaa harjoittelemaan mieli pitää olla avoin, ja uskoa täytyy olla. Itse auraan en pysty katsomaan, koska silloin se katoaa, mutta reunoihin se ilmestyy. Räpyttely tuo takaisin tähän maailmaan, joten ei paljon kannata paljon räpytellä jos haluaa auran nähdä. Kun aloin katsomaan käsiäni tein ne myös valkoista seinää vasten. Oman aurani näen peilistä katsomalla kolmanteen silmään eli otsaan. Nykyään kun harjaan hiuksia tai meikkaan niin aurani ilmestyy olkapäilleni, ilman että mun tarvitsee enää keskittyä. Mutta sellainen meditoiva rauhallinen fiilis on tärkeää. Joillakin ihmisillä en näe ollenkaan auraa, ne varmaan bloggaa sen jotenkin, tai kuvittelee muurin eteen. Ihailen toisten auroja, joillakin on upea 40 cm hehku, ja useimmilla tuolllainen 5-10 cm.

Minä näen auroja, tämä lahja on ollut mulla nyt kohta jo vuoden päivät. Olen ollut aina kiinnostunut energiasta, ja olen aina uskonut auroihin, vaikka en ole niitä ennen nähnyt kunnolla. Olen kyllä pienestä asti nähnyt pieniä nopeasti liikkuvia hiukkasia ilmassa varsinkin ulkona aurinkoisella säällä taivaalla, mutta värejä en ole ennen tätä vuotta nähnyt. Vuosi sitten tuli kova halu oppia näkemään paremmin, ja tein harjoituksia hedelmillä ja huonekasveilla. Katselin niitä aikani, näin ne ja rakastuin niihin  .

Aurat on mielestäni maailman kaunein ihme. Ne ovat kuin revontulia, jotka muuttaa väriään ja loistoaan tunteiden/luonteen mukaan. Oma aurani väri on vihreä, mutta pääni on violetti. Puolisoni aura on taas toisinpäin. Ja se ihmetyttää minua koska puolisoni ei ole kovin hengellinen/luova. Mitä se mahtaa tarkoittaa? Osaisiko kukaan vastata tähän?

Ihanaa kun on tälläinen foorumi, kun en uskalla oikein kellekkään tästä puhua, ettei ihmiset luule mua hulluksi, koska sitä en ole. Selvännäköä on muutenkin minun suvussani, ehkä sitä kautta se saapui juuri nyt elämääni. Nykyään mun ei tarvitse enää kovasti keskittyä, vaan nään sen pienellä vaivalla, avaamalla "aura kanavani" ja katsoa ihmisen silmiin. Sitten ne ilmestyy, ne loistaa ensin valkeana hehkuna ja sitten tulevat värit. Tähän menee mulla nykyään noin minuutin verran. Ennen mulla meni jopa 5 min, ja silmät väsyi ja kuivui. En aio työtä tästä itselleni tehdä mutta kiinnostus on kova, ja parannan mielelläni taidoillani itseäni, ystäviäni ja sukulaisiani.