Minä olen sitä mieltä että vaikka erotaan ei rakkaus ole se jonka välttämättä katoaa ja loppuu,,se muuttaa vaan muotoaan.Itse erosin ja edeleen tunnen että ex on rakkaus saralla sydämmessäni,,,vain eri muodossa,,hän uudesti naimisissa ja elää omaa elämäänsä.siltikin tunnen että me olemme yhteydessä.Elämä vaan ei aina suju yhdessä ja jäljelle jää vaan rakkaus ilman kosketusta,,,

Jotenkin helpottavaa että myös muilla on saman kaltaisia tuntemuksia.Vaikka nämä ei ole mukavia nämäkään tunteet.Joskus sitä vaan luulee että on ainoa ihminen maan päällä joka kamppailee oppiensa kanssa ja koettaa puskea läpi harmaan usvan pääsemättä eteenpäin ollenkaan.
Todellakin kaunis kirjoitus pikkusiskolla. Mutta on jatkettava tätä matkaa eteenpäin,huomaan että tällä hetkellä työn päällä on sisäinen kamppailu ja epätoivoinen muurin rakennus taas,mutta nyt koetan lopettaa sen ja olla ajetelemata mitään,,heh,,,joo se on kukkua tää ei osaa olla ajatelematta mutta tolkutan älä mieti,,,kuin nalle puhissa jossa nalle taas istuu puun alla ja tolkuttaa itselleen mieti,mieti ,mieti,,tää vaan päin vastoin.....oikein paljon kiitos ja mukavaa jolun odotusta teile kaikille

Kyllä ihmis mieli on sitten kummallinen...tai tällä ainaskin.Olen ns.saanut takkiini vuosia sitten ja aina vaan noi pettymykset kummittelee ,luoden vaikeuksia sitten taas uusissa asioissa.Kummallista miten usein olen päättänyt etten epäile ketään ennenkun on aihetta,ja taas sitten kun ihastun alan jo alku metreillä miettiä onko toinen edes halukas olemaan lähelläni,kuulostelen asioita mietin faktoja joita ei edes vielä kannattaisi ajatella.Epäilen ettei kukaan voi oikeesti mua rakastaa ja pelkään suunnattomasti sitä hetkeä kun toinen ilmoittaa hei sorry,,,ei me olla luodut toisillemme.
Olen ajatellut tämän olevan mulle ns.kotiläksy joka olisi jo opittava ja en vaan osaa. Tuntuu kun ennenkun olen edes kunnolla oppinut tietämään toisen jo alan työstää eroa.Kaipaan lähelleni ihmistä jakamaan elämän suolat ja sokerit mutta asenne vika saa kaikki murtumaan ,,,,no nyt tas käyn tätä oppia läpi ja pelolle koetan nauraa mutta hittolainen ei edes naurata,,,

heip! Musta leijona ja kasonen ovat hyvinkin samaa kaliperia.Olen se kasonen ja olen muutaman jellona miehen oppinut tuntemaan.Meillä pelaa huumnori ja juttuja riittää vaikka ja kuin.Tosin mun oma luonne on riehakas mutta en ole kukasta kukkaan liihottava ja sanon suoraan asiat,enkä osaa olla sen kissan korokkeelle nostaja jota nää jellot halusivat.Mutta ystävinä kamuina olemme todella hyvät tiimit.Rakkaus se tuntui liian vaikeelta tän luonteelle jellon kanssa,Mutta uskon että kasosissa persoonia jotka pysyy ja jaksaa kissan vauhdissa ja hänen kuninkaalliista olemusta kannustaa ja kehua.mahtavia kissoja kuiteskin.

heip! Mä olen kanssa ihastunut ja kovaa vauhtia kai enemmänkin skorppari mieheen.Itse olen tämä tuuliviiri rauhaton eli kasonen.Aiemminkin oli sellainen pikku hetki skorppari miehen kanssa,tämä silloinen oli ääretömän mustasukkainen ja sellainen omistja typpi. Se sii kuivui kai siihen.
Nyt kyseinen mies on aivan uskomattoman erillainen vaikka on myös skorppari. Olen kanssa lukenut nuo ennusteet ja suhteen ns.epätoivoisen ennusteen,Kuitskin tarkastelin myös kiinalaisen kartan ja siinä hän apina ja tää lohikäärme ja ne taas ihan ok, Olen aikas horoskooppi intoilija ja usein ne ovat aika paikkaasa pitäviäkin ja nyt en halua vain ensimmäisenä siihen uskoa,joten haluan katsella asian ja tapahtunman ihan näin muuten.
toivon että tälläkertaa suhde toimii ja etenee sillai onnellisesti ja samaa toivon sullekin ja tietysti olisi aivban ihanaa kun yleensäkin ihmis suhteet toimisivat paremmin,ihminen kun vaan on minusta luotu toisen rinnalle,,,tai sit tää vaan on niin ihkuuntunut

Mä haluun toivottaa mukavaa jatkoo ja kaikkee hyvää sulle...jokaiselle tulee kai jossain vaiheessa tarve vaihtaa maisemaa ja suntaa jne.jne.joten mitä sitä sen kummempaa suuttuileman tms.vaan häntä pystyssä kohti uusuia seikkailuja  maisemaa voi minusta vaihtaa ilman sen suurempia syitä tai selvityksiä ,,,se on jokaisen oma henkilökohtainen valinta mitä vapaaajallaan tekee ja silti toivon jälleen tapaamista tai lukemista

joo hyvä päätös lopettaa työ jos ei innosta ja ei saa sitä leipää edes. Mailmassa kyllä tekijälle töitä loytyy,,jos ei ihan heti niin pian kuiteskin.Ja mikään ei oo kurjempaa kun olla työssä jossa ei viihdy.Tsemppiä ja onnea uuden työn saamiselle 

Jaa-a kohtalostani tuntuu päättävän se kohtalo.harvoin mulle mitää ihmeitä sattuu jos koskaan.Mun kohtalo ei ole kauheen mielikuvitus rikas,,,mistä lie sitten johtunekaa.Itse toki vaikuttaa myös asioihin,suuret jutut tuntuu olevan niitä harvinaisia herkkuja ja usein ne syntyy ajan ja sen kohtalon kesken tää vaan sit ottaa seuraamukset vastaan.

On mennyt aikaa edellisestä kerrasta,,,silloin etit töitä ja nyt oot saanut ees jotaa,IHANAA...joo toi homma mitä teet ei varkilla oo kauheen palkitsevaa sillai,,että monet meistä länttää jopa luurin kii kun lehtimyyjä soittaa.Mutta kuiteskin sulla on jalka ovenraossa ja varmaan työ on työtä siinä missä muutkin,se ettei siinä tienaa ja saa vaivasta palkka samoin kuin monisa muissa töissä,on tekijän kannalta oikeesti turhauttavaa.Toivon sulle jaksamista ja jospa siinä alkasi myös rahaa saamaan ja tai vaikka samalla löytyisi muuta kenties parempaa.Vaikka itse en ole raha ahne on kylmä totuus vain se ettei ilman sitä hengissä pysy ja työllä mieluiten ansittu raha on mieluisa makusväline arjen menoihin.Mutta vielä lykkyä sulle

Mä uskon Jumalaan,karmaan,henkimailmaan.....uskon että on olemassa taivasten valtakunta jossa meille jokaiselle on omat oppaat ja enkelit.
En usko olleskaan kirkkoihin enkä pappien saarnoihin,inhoan sanaa uskonto,sen varjolla tehdään liikaa pahaa ja rahaa.

Minulle jumala ja taivasten valtakunta ei ole sotaisa eikä tuomitseva,se on jotain aivan muuta.Uskon että synnymme uudelleen ja niin usein kunnes olemme valmiit suureen joukkoon taivasten valtakuntaan.

Mä aattelin kanssa kuis ne muka on vaikeita...
Mun edesmennyt isäni oli vesimies yksi kilteimmistä ja avuliaimmista ihmisistä...

Mulle todella tärkeä ystävä on myös vesimies uskomattoman ihan ja ajatteleva persoona avulias ja huolehtiva.....mies piuolinen..hmm......jospa sittenm nais puoliset vesimniehet hankalia en tiedä...mulla tunne että meissä kaikissa on hankalia ihmisiä ja luonteen piirteitä ja oisko se että jotkuu merkit vain ei sovi kimppaan ja saman huoneen neliöihin..
Tai sitten jostaan syystä mulle kaxi rakasta miestä sattuu olemaan vesimiehiä ja heitä molempia kunnioitan ja rakastan paljon......

Suhteessa mies on se pää joka päättää,mutta náinen on se kaula joka sitä päätä keikuttaa....

Naisen logiikalla pääsee pitkälle

nasella on kyky tehdä miestenkin ns.töitä mutta usein keinot on erilliaisia ja monimutkaisia silti homma hoituu kuinvettä vaan.

Nainen tuo jännitystä liikenteeseen ja joskus poistaa kiireen muodostamalla jonoja jollin kaikille jää aikaa ajatella monelta olkaan tietty tapaaminen tms.

Nainen on täydellinen ja ihana otus,sen rinnalla ei miehelläkään voi olla tylsää 

kaksonen oon ja näemmä testin mukaankin olen kaksonen

rankka kokemus sawotar sulla....olen miettinyt usein että onko sekään sitenihan oikein että antaa kaiken kaiken lapselle...siis tarkoitan niin kaiken ettei edes uskalla itselleen yhtään pientä ripettä onnea suoda.Toki mää olen onnekas koska mulla on terve jaihana tytär,oikeesti olemme hirveen kiinni toisisamme...siis sillä hyvällä tavalaa...hänkertoo ja mää kerron,nauramme ja riitelemme hetkessä vaihdelleen mielialaamme,,,muta sovimme aina riidanja yhdewssä pöllöilemme...mutta kun tulee esiin että kaipaan toista aikuista hän sulkee itsensä ja alkaa viskellä ovia ynms.siinä vaiheessa ulee surullisuus ja apeus mieleni ensimmäisenä...ja olen kai sitten mennyt ali aina mistä .aita on matalin....
Nyt miehellä' kaxi pikkuista ja en pelkä'ä ettemmekö aikuiset selviäisi taspulisesti asiasta ,mutta tää teini ei vaan kestä pienempiä ihmisiä.,ei ole koskaan ollut hoiva tyyppi....kyllä osaa olla elo kimuranttia...isäsä suhteen se tuomitsee kummiskinkäy isällään,,,,plaap   en tiedä mutta on helpottavaa ees lukea etten ole ainoa ja kuulla erilaisia tapsukis jospa niitä saisi vinkkejä..kiitos teille ystävät 

Mulla muutama tatska ja yksi vielä niin tarina on valmis....
Mulle tatska on tarina ja siis tarina musta.Tarinaa ei tieteskään tajuu sellainen kelle en asiaa ole valaissut ja jos sen olen tehnyt monet ovat todenneet et joo noinhan se mnee,siis mulle.
Mun mielestä tatska on asia joka ei ole hyvä tehdä ns.haluun tatskan nyt ja heti.....se on ikuinen ja kalliskin.Se kulkee mukanasi aina tai no joo saahan sen pois mutta ei helpolla.
Siis kuva ja aihe on tarkoitettava itselleen jotain ja koskaan en tajua muoti ilmiönä taskaamista.

Sattuuhan se pikkasen ja riippuen tieteskii paikasta...mun olkapää tatskat ei sattuneet juurikaan yhtään.Mutta rinnassa olevat sattui niin penteleesti.siihen tulee vielä mu soturi.
Mulla siis kotka, kax sutta,inkkari ja yx inkkari vielä...olkapäässä oleva susi ulvoo inkkri päätä(ns.kuu) kertoo ikävästä...kaipuusta ...kotka lentää tyhjällä on laskeutumassa ei minnekkään...hakee paikkaasa jatkuvasti..vanhat pesät tuhotuu etsitään uutta...susi siinä vieressä eksyneenä laumastaan....inkkari joka tulee on se suuri soturi joka taistelee näiden rinnalla auttaen ja tukien...viimmeiseen hengen vetoon...se vaan muntarina ja siihen mulle tärkeet kuvat....Tatskani ei ole värillisiä koska en vaan halua niin niitä tehtävän itselleni...