Kiitos teille taas! 

Möykyn tunne kurkussa vaihtelee... Kommunikaatiotyyliini olen kiinnittänyt enemmän huomiota. Viime yönä näin unta, että olin päässyt kommunikaatiotaidoissani 'seuraavalle tasolle', analyysistä ja arvioimisesta rakastamiseen ja esimerkin kautta opettamiseen... Tätä saan varmasti opetella loppuelämäni. 

Meditoidessani olen kiinnittänyt huomiota pääni asentoon. Jotenkin kummasti nostan päätäni hieman etuviistoon (nenä kohti taivasta), kun meditoin. Kun korjaan pään asennon vaakasuoraksi, myös palan tunne kurkussa helpottaa. Vielä on selkeästi tukosta kurkkuchakran kohdalla, mutta edistystä tapahtuu.

Siunausta ja turvallista aprillipäivää kaikille!

Hei Rakkauden enkeli!

Hienoa, että olet löytänyt sinulle sopivan Mestarin. He todellakin tulevat elämäämme silloin, kun olemme siihen valmiit.
Itse olen lukenut 'alan' kirjoja jo 20 vuotta. Kun eteeni tuli edesmenneen intialaisen joogi Paramahansa Yogananda omaelämänkerta, tuntui kuin olisin tullut kotiin. Sivuilta vyöryi vastaani jokin merkillinen tuttuus, lämpö ja käsinkosketeltava rakkaus. Enkä todellakaan ollut edes kuvitellut, että minä (kaikista ihmisistä!) voisin päätyä seuraamaan jonkun gurun viitoittamaa tietä. En siis etsinyt gurua, mutta hänet laitettiin eteeni.

Hän kirjoittaa myös paljon Jeesuksen opetuksista. 

Siitä lähtien kun lähdin perehtymään Yoganandan opetuksiin on elämässäni tapahtunut ihme toisensa jälkeen. Asiat vain tapahtuvat tai ratkeavat helposti... Teen toki koko ajan oman osuuteni eli pyrin seuraamaan hänen elämäntaito-oppejaan päivittäin - koko ajan kasvavan ymmärrykseni mukaan.

Siunausta tiellesi ja todella hienoa!! 

Kiitos taas, kommenttinne herättivät paljon ajatuksia.
Kun lapsena kuulin mielessäni tuon "Pää poikki" -huudon, näin myös vanhempani siinä kauan sitten tapahtuneessa tilanteessa rooleissa, jotka selittivät hyvin paljon miksi lapsuuteni asetelmat olivat niin vaikeat.
Paljosta olen onneksi toipunut ja pystynyt vapautumaan vihasta ja peloista jo kiitettävästi.
Puhumiseen liittyen... En ehkä puhu paljoa/liikaa, mutta mun pitäisi oppia miettimään paljon tarkemmin, mitä viestiä kosmokseen lähetän sillä, mitä ääneen sanon. Siinä puolessa on vielä paljon oppimista. Hankalien ihmisten kanssa heittäydyn liian helposti tärkeileväksi tai muuten vain hiljennän heidät asenteellani. Kuinka paljon hedelmällisempää olisikaan siinä tilanteessa hiljentyä ja kääntyä sisälläni olevan Jumala-tietoisuuden puoleen, lähettää rakkautta itselleni ja koko tilanteelle!!!! Siten pääsisin heti 'pois' myös sen hankalan ihmisen vaikutuspiiristä... enkä tuhlaisi elämää sanoilla, joita ei pitäisi vaivautua edes sanomaan.

Hei Asterix,

Jos vaan voit, vilkaisepa jostain Paramahansa Yoganandan kirjaa Autobiography of a Yogi. Kuulin myös, että ko. kirja saattaa ilmestyä suomeksi lähitulevaisuudessa, mutta varmaa tietoa minulla ei asiasta ole.

Yogananda kirjoittaa tällaisista siirtymäkokemuksista erittäin viisaasti ja rakastavasti.

Mielestäni kokemuksissasi ei ole ollenkaan mitään kummallista. Voimia ja iloa jokaiseen päivääsi!! 

Kiitos. Vastauksesi herätti paljon ajatuksia.

Jokin aika sitten homeopaattini määräsi minulle homeopaattista koiranmaitoa otettavaksi mm. silloin, jos olo on kuin kaltoin kohdellulla koiralla, jonka kaulapanta puristaa. Tämä tietysti saattaa äkkiseltään kuulostaa oudolta, mutta tuo kaulapanta-tunne on aika tuttu juttu.

Lapsena muistan myös ihmetelleeni mistä tulee sellainen muisto, että joku huutaa "Pää poikki" ja sitten niskassa tuntuu painetta. Sen täytyy olla edellisten elämien juttuja.

Mainitsit kundaliinienergian. En paljoakaan tiedä siitä, miltä pitäisi tuntua kun kundaliinienergia nousee. Tunnen joskus meditoidessa kuitenkin energian nousun selkeästi alhaalta ylöspäin, erityisen hyvin keskivartalon ja siinä vasemmalla puolella, mutta kurkun kohdalla on ikään kuin vain kapea kohta, johon tulee tämä möykyn tunne.

Nyt kyllä tuli sellainen olo, että siellä taitaa olla jotain, mikä on vielä itkemättä ulos.

Oivalluksista on aina hyvä jatkaa eteenpäin. 

Hei!

Osaako kukaan neuvoa? Mulle tulee meditoidessa tai joitain asanoita tehdessä helposti 'möykky' kurkkuun. Ihan kuin olisi pala kurkussa oikein kunnolla. Surua ei tilanteeseen tunnu liittyvän. Joskus tuo palan tunne jää myös päälle.

Saan energian virtaamaan suht vaivatta kaikissa muissa chakroissa, mutta kurkkuchakrassa on siis ikään kuin este tai tukos ja oikein kunnolla.

Mihin kaikkeen pitäisi siis elämässäni kiinnittää erityistä huomiota?
Onko kellään neuvoa vaikka hyvää visualisointiharjoitusta?

Kiitos etukäteen! 

Hei!

Oli mielenkiintoista lukea indigo- ja kristallilapsiin liittyviä kommenttejanne. Kävin juuri ADHD-keskuksen sivuilla lukemassa ADHD:n diagnosoimisesta. Oma ala-asteikäinen lapseni täyttää oireista vain muutaman, mutta nekin käyvät joskus sitä enemmän hermoille (kaikesta saa usein sanoa monta kertaa, hän ei jaksa keskittyä asioihin jotka eivät häntä koulussa kiinnosta, hän liikehtii levottomasti tietyissä tilanteissa ja puhuu välillä taukoamatta). Joskus hän on myös täysin rauhallinen, ja silloinhan nämä asiat eivät aina edes muistu mieleen.
Kokemukseni Steiner-koulusta on, että sillä on hyvin vähän resursseja minkäänlaiseen erityisopetukseen tai vilkkaiden lasten ohjaamiseen. Moni opettaja käyttää kurinpito- ja kasvatuskeinona jatkuvaa huutamista (eivät kaikki). Mutta joka tapauksessa ko. koulussa on omat hyvät puolensa, esim. taiteellisuuden tukeminen ja monet sadut ja tarinat.
Toissa iltana väsyin lapseni poukkoilemiseen ja tiukasti komensin hänet tekemään kanssani muutaman jooga-asanan. Häntä ärsytti koko juttu, hän pelleili ja ilvehti, mutta teki parhaansa. Lopuksi teimme pienen kynttilämeditaation, jonka aikana pidin häntä kädestä kiinni. Sekin häntä nolotti.
Ihme ja kumma, hän oli lopun iltaa ja seuraavan päivän äärettömän tyytyväinen ja rauhallinen ja halusi halata minua vähän väliä!!!
Joskus kun perinteiset kasvatuskeinot ja voimat eivät riitä, saattaa 'henkisistä keinoista' olla suuri apu. Enkelit ovat myös käytettävissämme, se on hyvä muistaa!
Aion ottaa joogan ja meditaation joka viikkoiseen ohjelmaamme.

Tsemppiä kaikille kasvatustyöhön!