Aikamoista menoa "henkisellä" foorumilla... "pesäpallomailalla naamaan" ja "porkkanalla nussittu kurkkuun". 

Eikö se olekaan niin, että sen minkä näet toisissa, on itsessäsi??? Miksi Mikkoset niin ärsyttävät? Mitä se teissä koskettaa ja herättää? Eikö Mikkosillakin ole oma tarkoituksensa? Katsokaa nyt peiliin vaan! 

Da, ya mudraya, a ya ne Olga - ya Magicheskij Yashtshik! 

Sasha, ya ne znayu... Mozhet-byt russkie muzhchiny bolee interesnye chem russkie zhenshtshiny?

(Karmeeta kun joutuu translitteroimaan...)

Kato Vega, vau! Mistä päin Venäjää? Oletko venäläinen vai inkerinsuomalainen tms.? Siistiä!

Oisko teillä jotain linkkejä tai kirjavinkkejä energialinjoista ja pyhistä paikoista? Kuulostaa kiinnostavalta!

Mietintää mietintää....  Jotta lähtisin asiaa eteenpäin viemään tarvitsisin kyl tukea eli tarttis löytää joku saman kokenut (tietty saman "terpan" kanssa). Mut onkohan se neulan etsimistä heinäsuovasta? Voinko mä olla ainut? Onko muita, miten ne löytää...?

Ei tyhmä ole se joka pyytää vaan se joka maksaa. Jos oli mun moka että masentuneena menin hulluun terapiaan niin missäs on vika jos terve ihminen maksaa itsensä kipeeksi kämäsestä croissantista?     

Esmiralda, ruskolilja ja keisarinkruunu ovat ihan omia lajikkeitaan, eivät sama asia.

Sitten "sireeni" on se mikä soi piipaapiipaa ja syreeni on se kukka. 

Hyvää juhannusta kaikille!

Soitin sinne rekisteriin (Valvira, Terhikki, whatever it was..), ei mun terppa oo niiden listoilla.    Eli ei se ollutkaan virallinen. Miks se sit sanoo olevansa psykiatri ja psykoterapeutti?! Ei oo mitään tahoa minne vois siis valittaa! Vain poliisi siis tutkisi asiaa?? Huh huh. Mua ahdistaa.

Kiara ja Rakkauden valo, huoh... Tunnistan hänessä nyt niiin paljon narsistin piirteitä. Mutta minkä sitä tunteilleen voi? (Minä siis.)

Sasha, oletko nyt ihan tosissasi?! En minä anna tämän terpan yhteystietoja kellekään siinä tarkoituksessa että joku menisi sinne. En voi...

Se on loppu nyt. Olen viime päivät miettinyt terapiaani, puuhaillut kaikkea muuta, ja kun vihdoin kävin hänellä, olin valmistautunut puhumaan tunteistani. Kerroin niistä suoraan, hän sanoi että tilanne on nyt aika ongelmallinen. Hän kysyi mitä haluaisin, ja vastasin että olisi ihanaa jos hän tuntisi samoin minua kohtaan. Hän pyysi minut viereensä istumaan, ja pitkään epäröityäni ja hänen pyydellessään uudelleen sitten menin. Pian olinkin sitten tosi tiukassa syleilyssä, hän suuteli poskeani ja siveli selkääni ja liu'utti kätensä alushousuihini!!! Siis ihan paljaalle iholle! Sieltäkö hän haki omia tunteitaan?? Typertyneenä tunnekuohusta ja yllätyksestä kysyin, luuleeko hän että minulle tulee tästä parempi olo tai että tämä auttaa minua. Hän vastasi vain että miksen ikinä voi olla läsnä hetkessä ja vain nauttia siitä mitä teemme yhdessä. !!!! 

Puhuimme tämän jälkeen vielä vähän, hän sanoi että hänellä on tunteita minua kohtaan mutten voi enää ikinä mennä sinne. Hän pettäisi kaikki asiakkaansa jos tekisi minun kanssani jotain. Lähtiessäni halasimme pitkään ja hän hivutti uudelleen kätensä alushousuihini, räpläsi minut sormin orgasmiin ja käänsi sitten ovesta ulos. Olen aika pihalla. En tajua, hän pitää minusta, tykkää, mutten saa enää tavata häntä ja sit, kuitenki koskee..  Olo on haavoittunut, hylätty ja sekava. Toisaalta olen onnellinen kun sain vastakaikua, toisaalta itken sitä, että tämä päättyi näin. Mä en mene sinne enää ikinä, ei tämä ainakaan mitään terapiaa ole!! Vai ymmärränkö jotain väärin?

Rovatar, alussa tunsin saavani apua, kun minulla oli ihminen joka kuunteli ja oli empaattinen, mutta sitten tosiaan näiden metodien takia ja oman tunteeni takia olen saanut uuden ahdistuksen.

Miten niin haen ratkaisua itseni ulkopuolelta? Terapiaan mennään jotta löydettäisiin ratkaisuja! En odota tämän terapeutin sanovan minulle ohjeita elä niin ja näin tms.

Tässä tilanteessa ahdistaa se, kun en tiedä miksi hän käyttäytyy niin oudosti. En tiedä onko tämä hyväksikäyttöä vai perin outo metodi joka ei vaan sovi minulle. Ahdistaa sekin, kun en varmaan voisi saada vastakaikua tunteilleni. Tai mistä sen tietää...

Eikö tämä sinusta ole todellinen ongelma? Jos terapeutin kanssa käy näin ja syntyy tällaisia tunteita niin eikö se ole Ongelma?

Elwyn, nyt käy kylmät väreet selkäpiissä!! Nimenomaan HYPNOOTTISELTA tuntuu se silmiin tuijottaminen. Kun se vielä kestää vaikka tunnin ja ollaan ihan hiljaa. Mutta ei hän ole minulle ainakaan sanonut hypnoosia käyttävänsä. Enkä minä tiedä hypnoosista yhtään mitään että miten se tehdään jne.

Minulla on sisäinen pakko mennä sinne uudestaan ja uudestaan. Hän on monta kertaa sanonut rakastavansa minua ehdoitta ja että pitää minusta. Ja päälle hymy.   Hän on lempeä, empaattinen ja kaikkea. Lisäksi koen että hänessä on suuri henkinen voima. Haluaisin olla yhtä korkealla tasolla henkimaailman jutuissa kuin hän. Jos lopetan terapian, en näe häntä ikinä enää. Kuolen sitten...

Saturnalia jne.  , minulla on välillä manipuloitu olo. Mutta terapeutti saa minut aina uskomaan että hän ei tee mitään väärää. Pitäisikö minun sittenkin lakata uskomasta häntä? En minä mitään orgasmeja siellä sentään saa!   Mutta ei se toisaalta kaukanakaan joskus ole... Siis vaikka hän ei edes koskisi minuun. Miten tämä manipulaatio sitten tehdään, mitä akupunktiohoitajasi kertoi?

Minun on vaikea ymmärtää miten olen mennyt näin sekaisin, että vuoroon olen taivaissa ja vuoroon koko juttu ahdistaa ihan hillittömästi.

Rovatar, menin hakemaan apua ahdistukseen ja masennukseen.

Ehkä teidän pitäis itse joutua tällaiseen kummalliseen tilanteeseen ennen kuin voisitte sanoa että itse päätän, itse valitsen, ja oma on ongelmani ja vastuuni...

Tää on aika ahdistava juttu eikä tosiaan auta se että mulle nauretaan....

[kauan]

Saturnalia the Princess of Periwald (huh ja wau mikä nikki!), sain tän ukkelin numeron yheltä (nykyään jo entiseltä) ystävältä kauan sitten. Kesti ennen kuin sain aikaseen varattua aikaa ja mentyä terapiaan. Se muakin kiinnostaa tekeekö se kaikille näin! Mun ystävä ei paljo kertonut omasta terapiastaan mut tuskin se tätä ois suositellut jos ois jotain hämyä?!

Star, ei kai sitä ihminen niin äkkiä parane, simsalabim vaan. Koukussa mä oon nyt jo. Oon mä muihinkin tietty elämäni aikana ihastunut! Eli tietty muutkin voi herättää tunteita. Mut ei se mee niin että vois päättää rakastuuko vai ei. Ei todellakaan! Ja mun keskittymiskyky on tän terapian takia kyl kadonnut... En mä mitään kicksiä sinne oo mennyt hakemaan.

Musta tuntuu että se terapeutti on luonut tietyn ilmapiirin josta mä en pääse irti. Mun järki sanoo tällä hetkellä että kaikki ei oo ihan niin kuin pitää mutta en vaan kykene toimimaan järkeni mukaan. Jos yritän, terppa suuttuu tai saa mut jotenkin taas ihan sekasin. Eli olen yhä hullummin huumassa ja rakastunut kun lähden sieltä! Siis näin tässä on mennyt. Nyt en oo vähään aikaan ollut siellä kun se ei tykkää aikatauluista eli käynnit ei oo silleesti säännöllisiä. Ymmärrätte tahi ette, mä en vaan PYSTY hallitsemaan tätä! Ihan kuin mulle ois annettu joku rooli jonka mukaan sit eletään ja ollaan. Onko musta tullut joku marionettinukke?! 

Olen rakastunut, himoitsen tätä ihmistä, "valun mahlaa" aamusta iltaan, ajattelen tätä ihmistä aamusta iltaan (KUKAAN ei oo herättänyt ikinä NÄIN voimakkaita ja sekopäisiä tunteita!!!!!), mutta se terapiaosuus... Se mietityttää. Ei mee päivääkään etten pähkäilis tätä ja olis joka päivä eri mieltä. "Se on ihastunut minuun muttei kerro sitä"/"Tää on sen metodi ja mä oon vaan rakastunut"/"Se toimii väärin enkä mä pääse irti"...... En ole tällä hetkellä ihan varma, onko tästä ollut terapeuttista apua. Mutta en mää siitä miestäkään itelleni saa kun se on varattu! 

Magic Box jatkaa pähkäilyä... ja yrittää ehkä taas seuraavalla kerralla kertoa tunteistaan ja selkiyttää hommaa....