Vieläkö ehtii mukaan? Täällä!

Juttuhan on näin, että tilasin katselmuksen astron auttajalistalta löytyvältä meediolta, ja sainkin vastauksen hyvin nopeasti. Heti kun aloin lukemaan tätä luentaa, aloin nauramaan hillittömästi, koska niin sanotusti osui ja upposi paremmin kuin hyvin. Mutta yksi asia jäi mietityttämään. Meedio kertoi, keneltä sielulta tämä viesti oli välitetty, kuvaili henkilön melko tarkkaan (iän, jolloin siirtynyt henkimaailmaan, ulkonäköä, luonnetta, ammattia...) -> ei soittanut mulla mitään kelloja, en siis tunne tätä sielua?! Ei siis ole kukaan edesmennyt läheiseni. Kuka hän siis on? Joku jostain edellisestä elämästäni? Henki, joka ei ole maan päällä ollutkaan? Väärä tyyppi tuli mulle juttelemaan? Joku isoisoisovanhempi, joka on menehtynyt jo ennen kuin synnyin? Vot??

Otettiin tyttären kanssa sohvalla energiat vastaan; nukahdettiin molemmat melkein kahdeksi tunniksi 
Tuli tarpeeseen, viikko mennyt yöitkuillessa tytön kanssa.

 

Minä ja pieni tyttäreni otettaisiin kiitollisena vastaan tänään energiaa Tytär on valvottanut viikon ja on itsekin ihan puhki sairasteluistaan. Kiitos etukäteen.

Pieni omakohtainen tarina tähän väliin. Tuossa vuodenvaihteen tienoilla kaksi eri ihmistä veivät multa rahaa. Toinen "lainasi todelliseen tarpeeseen" multa 200 euroa, joita ei koskaan maksanut takaisin, ja toinen (eksä) maksatti mulla omia vuokraosuuksiaan noin tuhannen euron arvosta, näitäkään en koskaan saanut takaisin. Tajusin vasta näin vajaan vuoden myöhemmin, että kun luovuin katkeruudesta ja kaunasta, lakkasin kiukuttelemasta tästä vääryydestä, annoin anteeksi ja unohdin hiljaa mielessäni nämä rahanmenot, niin kuinkas siinä nyt sitten on käynyt... Mulla on koko ajan tilillä rahaa. Siis mulla, joka elelee Suomen kalleimmassa kaupungissa kahden pienen lapsen yksinhuoltajana kelan äitiyspäivärahoilla ja minimielatusmaksuilla ja lapsilisillä. Siitä lähtien, kun antoi anteeksi, sitä rahaa on vain yksinkertaisesti ollut niin, ettei ole tarvinnut luottokortteja käyttää eikä penniä venyttää. Tämä ihan oikeasti tuntuu toimivan tämä laki näin. Uskomatonta, mutta totta.

...lisäisin vielä, että jos palstalla on joku näkijä, voisiko hän katsoa näkeekö minulla tällaista lahjaa tai tehtävää, vai olenko täysin hakoteillä?

Onko foorumilla ihmisiä, jotka kokevat parantamisen kutsumuksenaan? Kuulisin mielelläni kokemuksianne siitä, miten tämän kutsumuksenne löysitte ja miten toimitte sen tiedostaessanne.

Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, olen aloittelija tällä henkisyyden tielläni. Meditaatio on tullut päivittäiseksi osaksi elämääni, ja siihen liittyy aina visualisointi sekä kiitollisuuden ilmaiseminen maailmankaikkeudelle. Nyt minusta on viime aikoina alkanut vahvasti tuntumaan intuitiivisesti siltä, että jokin korkeampi voima toivoisi, että kauttani välitettäisiin parantavaa energiaa. Selvänäkijät viittaavat työkuvioideni ja elämäntarkoitukseni suhteen aina auttamistyöhön. Tarot-kortit sylkevät parantajakorttia ja ehdottavat kursseille osallistumista. Jokin sisäinen ääni minussa sanoo... en tiedä, parantaminen sinällään ei olisi ensisijainen toiveeni jos jotakin lahjoja tai kykyjä olisi tarkoitus hyötykäyttää, mutta kovasti se tuntuisi sieltä läpi puskevan, jokin tarve nimenomaan parantamiseen.

Mulla särki päätä koko helkatin päivän tässä päivänä eräänä. Meditoidessani pyysin parannusta tähän päänsärkyyn (sanokaa sitä nyt sitten vaikka rukoilemiseksi), ja päänsärky katosi sillä sekunnilla täysin. Vauvani kärsi kivuliaista vatsavaivoista (kuten vauvoilla usein on tapana) tässä eräänä iltana, ja visualisoin mielessäni parantavaa energiaa käsieni välityksellä vauvani mahalle, ja kas, johan loppui kitinä ja sain maailman kauneimman hymyn vauvaltani. Kärsin keväästä syksyyn pahasta aurinkoallergiasta (atoopikon kirouksia) - auringonvalo saa rintakehäni täyteen kutiavia, isoja, kivuliaita paukamia jotka useimmiten myös tulehtuu. Pyysin tähän parannusta ja muutamien päivien jälkeen aurinkoihottumapaukamat olivat vain hädin tuskin silmin nähtäviä jälkiä rintakehälläni, kutiamisesta ei tietoakaan. Tietysti tämä kaikki voi olla vain sattumaa.... mutta...

Onko vinkkejä, miten tästä eteenpäin? Lähdenkö tästä nyt Reiki-kurssille vai mitä pitäisi tehdä? Epäilijä minussa kuiskuttelee välillä unohtamaan koko huuhaajutun, mutta jokin toinen ääni minussa sanoo että nyt on tosi kyseessä. Korostan vielä, että minähän en ole mitenkään perehtynyt näihin asioihin enkä opetellut mistään kirjoista tai kursseilta mitään (vielä), kaikki tapahtuneet ovat tapahtuneet täysin intuition varassa.

Hei, haluaisin vielä kiittää kaikkia vinkeistänne, ja suurella kiitollisuudella kerron, että asiat näyttävät kääntyneen parhain päin tämän pelkäämäni asian/ihmisen kanssa. Itseni suojaus, rakkauden ja anteeksiannon visualisointi, parantavan energian visualisointi vihamiehelleni sekä se, että kohtasin pelkoni ja käsittelin paljon sitä asiaa, mitä todellisuudessa eniten pelkään tässä asiassa, näytti kantavan hedelmää. Tärkeä oli havaita, mitä itse todellisuudessa pelkään, päättää, ettei minua hallita pelolla, eikä kenelläkään ole valtaa viedä mitään minulta pois. Olemme käyneet nyt tämän vastaparini kanssa sovintopalaveria hyvässä hengessä ja näyttää siltä, että kompromissit ovat löytyneet.

Mä en yleensä näe unia (tai siis muista niitä, jos satun näkemään). Nyt, kun olen alkanut päivittäin meditoimaan (tai yleensä illalla kun lapset ovat nukahtaneet), olen alkanut näkemään unia joka yö/aikaisin aamulla. Joka aamu olo on kuin leffasta kotiutuisi. On toimintaa, äksöniä, lemmiskelyleffoja... mutta ennen kaikkea painajaisia. Viime yönä unissani on taas kuollut sekä läheisimpiä ihmisiä elämästäni että myös tuntemattomia. Ja paljon. Miksi olen nyt alkanut näkemään näin paljon unia? Miten tähän pitäisi suhtautua? Mä haluaisin vaan levätä yöni rauhassa...

Hei uudet ystäväni!  Täällä jälleen yksi aloittelija, henkisyyden tiellä alkumetreillä itseäni ja suurempaa tarkoitusta etsimässä. Olen kahden ihanan lapsen kolmekymppinen äiti, elämään on mahtunut paljon kaikenlaista, niitä kuuluisia oppiläksyjä... Lieneekö kolmenkympin kriisi, mutta olen alkanut ymmärtää tätä maailmaa viime aikoina vähän avarammin. Se alkoi ihan sillä tavanomaisella "mieli ja kroppa ovat aukottomasti yhteistyössä, kun toinen voi hyvin, toinenkin voi hyvin"-havainnolla, josta seurasi joogan, tai chi:n ja muiden vastaavien liikuntaharrastusten aloittaminen. Sen jälkeen alkoi rankka itsetutkiskeluvaihe, ihan psykologisessakin mielessä, ja tajusin, että on korkea aika ottaa se pää pois omasta takapuolesta ja antaa muille tilaa ja keskittyä oman itseni itsekeskeisyyden muuttamiseen... senhän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että uhrautuisi tai luopuisi omasta onnestaan. Uskon myös, että maailmankaikkeus antaa sitä mitä pyytää, ja tällä tiellä, voi pojat, on paljon mielenkiintoista opittavaa... Uskon vahvasti siihen, että vastaukset kysymyksiin löytyy ihmisestä itsestään, pitää vain osata tutkia itseään ja luottaa intuitioon. Olen kiinnostunut erityisesti meditaatiosta, ajatuksen voimasta, selvänäköisyydestä, parantamisesta maailmankaikkeuden energioiden avulla, tarot-korteista on myös ollut apua vaikeissa paikoissa viime aikoina... ja näitä asioita opittavaksi riittää. Ihanaa, kun tässä maailmassa ei tule koskaan valmiiksi!

Kiitos rohkaisusta ja selvennyksestä noiden värien suhteen, nythän tuo on ihan järkevää kun se mulle selitettiin  Itse kun en noista väreistä ja niiden merkityksistä ole mitenkään vielä perillä (kun tosiaan ihan aloittelija tällä henkisyyden tiellä olen), näin vain intuitioni mukaan sitä puhdistavaa sadetta tuollaisina väreinä.

Tässä taistelussa vastaparini motivaationa on katkeruus ja kosto sekä jonkinnäköinen vallanhimo. Minä tavoittelen taistelullani rauhaa ja pyrin suojelemaan yhtä rakkaimmistani, joten tässä kyseisessä tapauksessa mä olen hyvisten puolella ja se toinen pahisten  (en voi väittää että aina olisin niin hyveellinen tai puhdassieluinen, mutta siis tässä kyseisessä taistelussa motivaationi lähtee onnesta kaikille osapuolille, ei suinkaan pahasta mielestä, niinkuin tuolla toisella). Siksi on mielestäni tärkeää, että pelätä ei saisi eikä antaa toiselle sitä valtaa, ja kai se kuitenkin maailmankaikkeuden järjestyksen mukaan pitäisi mennä niin, että hyvä voittaa pahan? Onhan se niin? Kaikki järjestyy...

Kiitos!
Olen ottanut tuon mantran toistamisen ihan päivittäiseksi rituaaliksi. Silmäkorua minulla ei ole, mutta aion kyllä hankkia 
Olen nyt myös päivittäin meditoinnin jälkeen/yhteydessä visualisoinut itselleni rauhan, anteeksiannon, tyyneyden ja rakkauden energiaa, ja myös tälle vihamiehelleni katkeruuden ja vihan poistavaa "sadetta" (joka jostain syystä on keltaista ja violettia, älä kysy miksi, MINÄ en tiedä... ) Olen ihan noviisi näissä jutuissa enkä tiedä miten näitä asioita pitäisi oikeasti tehdä, mutta olen huomannut olevani selvästi levollisempi näiden meditaatiohetkien jälkeen. Ja loppuun havainto; aina näitä visualisoidessani kämmenpohjiani kuumottaa. Vots tät?

Elän epäilemättä elämäni parasta aikaa. On mies ja nainen, on tyttö ja poika, on työ ja koti, palikat ovat asettuneet kohdalleen ja tasapaino on löytynyt, olen kiitollinen.
Nyt kuitenkin eräs ihminen tuo elämääni koko ajan negatiivista energiaa, ja on asettanut paratiisini päälle suuren tumman pilven. Hän on esittänyt niin sanotun uhkauksen, jonka toteutumista ei voi kuin epävarmana odotella. Katselen siis tummaa pilveä joka varjostaa koko paratiisiani, ja mitä enemmän pelkään tulevaa myrskyä, sitä isommaksi pilvi päälläni tuntuu kasvavan. Mikäli tämä uhkaus toteutuu ja myrsky alkaa, edessä on pitkä ja kivinen tie, taistelu, jossa voin joko voittaa tai hävitä.

Uskon, että saan sitä mitä tilaan, ja näin ollen pelkään pahimpien pelkojeni toteutuvan mikäli en saa kanavoitua ajatuksiani positiivisemmaksi, pois pelosta. Miten ihmeessä se onnistuu kun tuo varjo tulee jo uniinikin ja pyörii mielessäni melkein kellon ympäri?! Tuleeko taistelu, syntyykö myrsky, selviänkö voittajana?