Mä näin unta delfiineistä. 2 pienestä delfiineistä. Olin vanhan kouluni pihalla jossa järjestettiin jotkut markkinat tai joku vastaava iloinen tapahtuma. Hiekkakenttä oli muuttunut kauniiksi hiekkarannaksi. Yhtäkkiä vahva tuuli puhalsi niin kovaa että vesi laajeni koulun ovien eteen. Ei kuitenkaan pelottavalla tavalla, se vaan laajeni. Siinä veden reunalla ollessani näin nämä 2 delfiiniä uivat luokseni. Hassuttelivat ja olivat super söpöjä. Vieressäni oleva tuntematon nainen sanoi minulle että jos delfiini vilkuttaa pyrstöllä tarkoittaa se raskautta. No tietenkin hetken päästä toinen delfiineistä kääntyi vilkutti mulle pyrstöllä ja ui pois. En oikein tiedä miten uneen suhtautua. Käytännössä unihan on aika selkeä jos sanoja uskoo...
mä yleensä osaan tulkita uneni aika hyvin, mutta viimeöinen uni oli ensimmäinen laatuaan niin nyt on hieman hakusessa. Kun kaivelee noita hakusanoja unille niin joo vastauksia löytyy noin 30 erillaista.
Unessa matkustin linja-autossa. Istuin penkillä heti kuskin takana. Matka sujui normaalisti kunnes rysähti. Olimme jonkun sillan alla. Kyseessä oli suuri onnettomuus. Näin kuinka metallinen seinämä vyöryi kohti vetäydyin niin taakse ja niin pieneksi kuin voin ja kas tämä metallinen ja vääntynyt seinämä pysähtyi juuri eteeni. Olin nostanut toisen käden eteeni suojaksi ja käden ja seinän väliin jäi vain pari senttiä eroa. Seinämä oli kyllä jotenkin hassun värinen myös koska vaihteli metallisesta harmaasta metalliseen pinkkii. Minut pelastuslaitoksen toimesta autettiin ulos bussinhylystä ja silloin vasta näin millaista tuhoa onnettomuus oli saanut aikaan. Bussissa ei enää ollut kattoa vaan se oli leikkaantunut pois. Oli vääntynyttä metallia ja lasinsirua. Semmoista kuin pahalla onnettomuuspaikalla näkymä yleensä on. Bussin rauniosta autettiin pahasti loukkantuneita ulos ja jopa pari kuolonuhriakin oli. En tiedä mikä onnettomuuden aiheutti , koska mitään selkeää aiheuttajaa ei missään vaiheessa näkynyt. Itse kuitenkin selvisin parilla naarmulla ulos. Vaikka millään järjellä sen ei olisi pitänyt olla mahdollista. Siinä vieressä mä seisoin ja asiaa ihmettelin . Lopulta mut laitettiin johonkin ambulanssin tapaiseen istumaan josta sitten uni vaihtui.
Ennen en siis ole onnettomuuksista nähnyt unta, ainakaan niin että sen muistaisin ja että tuntisin että sillä joku merkitys saattaa olla. Onnettouudella ja sillä varsinkin että selviän siitä ehjänä vaikka sen ei pitäisi olla mahdollista.
Mä joudun nyt pohjustaman tätä aloitusta jotta pystyn ymmärrettäväksi asiani tekemään. Mulle on vuosia vuosia sitten sanottu erään budhisti munkin toimesta että aurani on erikoinen ja nykymaailman aikaan harvinainen, osaksi tämä kuulemma johtuu siitä että olen vanha sielu. Naureskelin moiselle kun olin vielä nuori ja aihe ei erityisemmin jaksanut kiinnostaa. No nyt kuitenkin vuosia jälkeen päin mä olen todennut että todellakin olen vanhasielu joka on tosin vasta heräämässä. Tämän heräämisen ohella päästääkin oikeastaan aiheeseen johon haluaisin apuja.
Olen aina ollut unennäkijä ja uneni ovat voineet kertoa mulle asioita tai näyttää arkipäiväisiä tilanteita yksityiskohtaisesti. Nuorena oli hassua kulkea jossain ja huomata et hei mä oon elänyt tän jo .. unessa. Selkeästi muistan siis unen aiheesta nähneeni enkä vain perinteistä dejavuta. Nyt tämään heräämiseni jälkeen tämä kyky on jollain tavalla vahvistunut n.2 vuoden ajan. Saan tuntemuksia asioista joita tulee tapahtumaan. Usein pystyn sanomaan ettei joku esim saavukkaan paikalle vaan peruu , ilman että olen missään yhteydessä kyseiseen ihmiseen ollut. Tuommoisia pieniä juttuja lähinnä. En kuitenkaan ole lähtenyt tämän kykyni rajoja edes testaamaan, enkä edes tiedä miten voisin niin tehdä? Toissapäivänä mä tein jotain mitä en koskaan ennen ole tehnyt. Tämäkin kerta oli tavallaan vahinko..
Mä kerroin äidilleni tutemuksistani erästä ihmistä ja tilannetta kohtaan kun mun olosta tuli outo. Mun rinnassa tuntui hassu tunne, ei hyvä eikä paha vaan vahva ja outo. Tuijotin seinään ja kerroin äidilleni että musta tuntuu että edessä on iso pamaus. Se tekeytyy pikkuhiljaa ja sitten rysähtää. En halua enempiä sitä tilannetta avata, mutta kysessä on rakkaus ja tavalaan kolmiodraama jossa olen itse osallisena. Tämä pamaus siis tuo mulle hyvää ja mä saan onnenin, mutta tää yllättää pahasti yhden henkilön joka ei ole kuvitellut tilanteen olevan noin paha vaikka alamäkeä on jo jonkin aikaa menty. Tämä henkilö tulee olemaan surullinen ja pettynyt,mutta opulta lopputulos on kaikille paras. Tämän kaiken tunsin ja näin ja en nähnyt yhtä aikaa. mä vaan tavallaan tiesin että näin se on. Ilman mitään omaa tunnereaktiota asiaan vaikka olin osallisena..
Seuraavan päivän olin ihan kummallisessa mielentilassa, mua väsytti ja ahdisti ja masensi. En keksinyt mitään syytä sille. Se oli jotenkin irrallista kaikesta muusta. Kuitenkin muistin että mulle on sanottu että tuollaisia tuntemuksia voi saada jos käy kovin syvällä alitajunnassa ja intuiitiossa. Onko tämä totta? Ja voiko ihminen ennustaa noin tavallaan itselleen?