Kylläpä keksit kysymykset! Niinkuin moni sanoi, liika yrittäminen ei tunnu kivalta, se saa torjunnan päälle.
Minun suuri rakkauteni hurmasi minut vain kävelemällä ovesta sisään omana itsenään. Ja mitä nyt sitten vielä opetteli kaikkien nähden leipomaan torttuja pikkujoulussa, niin se meni suoraan sydämeen. Eikä tietenkään edes huomannut minua Kesti vähän aikaa..
Sitten, jos itse on kiinnostunut ja toinen, myös niin minä ainakin olen vähän ujo, siksi en heti anna huomata että olen ihastunut vaan koetan olla kuin en olisikaan.
Ne kortit ladataan pöytään siinä vaiheessa kun se toinen ei enää katsele muita, ennenkuin se ehtii lähteä tiehensä. Kyllä on täytynyt itse tehdä aloite tapaamisesta, kun ei kysymystä kuulu. Ja ne on olleet aikansa parhaat suhteet. Kyllä muuten olis keljuttanut.
No, sitten uskollisuus: Minä ainakin olen yhden miehen nainen, kerrallaan. En huomaa muita, on helppo on sanoa että ei kiinnosta.
Tässäpä mietteitä sinne leijonapojalle. Niin, leijonamies on kyllä upea, valovoimainen. Mutta minä tunsin hänet liian sitovaksi, alkoi ahdistaa. Tunteikkuus ampui vähän yli. Vaikka se toisaalta oli hemaisevaa, olla kuningattarena.