Löysin viimein keinon, millä sain hoidettua vaivani. Nyt siitä on jo kaksi kuukautta ja olen vieläkin terve Tämä tehokas työkalu oli nimeltään "Violetti liekki". Tein kyseistä puhdistusta ja tuli oivalluksia, puhdistusta, syyllisyys hävisi, sekä tuntui voimakasta kuplivaa energiaa. Olen todella kiitollinen tästä paranemisesta. Ja suosittelen violetti liekin käyttöä myös muillekin. Tein sitä Elisabeth Claire Prophetin kirjan ohjeiden perusteella, mikä oli todella tehokas keino. Lisäksi käytin myös apteekin ja luontaistuotekaupan tuotteita (mitä olin ennenkin käyttänyt) ja luulen, että kaiken tämän yhdistelmä poisti sen nyt minusta. Olin valmis luopumaan ja antautumaan. En pitänyt enää kontrollia tai taistellut sitä vastaan.

On harhaluulo, että joku toinen voi muuttaa teitä parempaan suuntaan puolestanne. Kukaan muu, ei guru, opettaja tai rakastettu voi muuttaa teitä, eivät voi parantaa teitä teidän puolestanne. Teidän on itse otettava ensimmäinen askel. Teidän on itse haluttava muuttua ja parantua. Teidän on tehtävä se itse, teidän on itse se ymmärrettävä.

On myös harhaa, että ulkoisilla tapahtumilla, toisilla ihmisillä on valtaa loukata teitä. Tämä ei pidä paikkaansa. Te itse annatte heille sen vallan. Jokaisella on vastuu omista tunteistaan. Jokainen voi itse päättää kuinka reagoi toisen ihmisen sanoihin tai toimintaan. Voi itse päättää loukkaantuuko, vai ottaako tapahtuman oppina, jonka avulla voi nähdä itsestään omia heikkoja kohtia, joita voi muuttaa. Jos loukkaukset jatkuvat tai ovat todella suuria, sellaista ei tietenkään tarvitse katsoa. Voi olla rohkea ja vahva ja lähteä kokonaan pois siitä tilanteesta. Voittaa omat pelkonsa ja ottaa rohkean askeleen kohti uutta ja tuntematonta.

On harhaluulo, että yksin on onneton. Voitte olla täysin onnellisia, vaikka teillä ei olisi ketään, joka rakastaisi teitä. Rakkaus tulee sisältä. Ulkopuolinen rakkaus on vain riippuvuutta. Todellinen rakkaus on teissä itsessänne. Jumalan rakkaus yltää kaikkialle. Kaikessa on rakkautta, olette rakkauden ympäröimänä. Ette tarvitse ketään vakuuttamaan teille, että olette rakastettava ja hyvä. Sillä te olette, teidän täytyy vain itse se huomata ja ymmärtää. Toisten mielipiteet ovat vain heidän mielipiteitään. Jonkun toisen mielestä sade on inhottavaa ja kylmää, kun taas joku toinen voi rakastaa sateen ropinaa ja kuinka se ruokkii luontoa taas vihertämään. Jokaisella on omat mielipiteensä asioista ja elämästä, älä kiinnity muiden mielipiteisiin. Jos joku ajattelee teistä, että te olette tyhmä, niin tekeekö se teistä tyhmän? Ei. Se on hänen omista peloistaan kumpuava mielipide.

Olkaa rohkeasti sitä mitä olette, uskokaa itseenne. Rakastakaa itseänne sellaisena, kuin olette. Olkaa riippumattomia muiden mielipiteistä. Älkää välittäkö ympärillänne olevista vallitsevista mielipiteistä, että ollakseen hyväksytty teidän täytyy olla täydellisen kaunis, menestyvä, rikas jne. Jokainen on kaunis omalla tavallaan. Kauneus kumpuaa sisältä, hyvyydestä ja onnellisuudesta. Eikö elämänne silloin ole rikasta, kun olette onnellinen ja tyytyväinen itseenne ja siihen mitä teillä on. Nauttikaa siitä mitä teillä on, arvostakaa sitä.
Pinnalliset asiat eivät tee onnelliseksi, onni lähtee pienistä asioista. Menkää luontoon, katsokaa sen vihreyttä, kukkia, puita, eläimiä. Seuratkaa kuinka muurahaiset kantavat kortta kekoon, kuinka perhonen lentää kauniilla siivillään, kuinka vesi solisee purossa, tutustukaa elämän pieniin ihmeisiin. Unohtakaa hetkeksi surunne ja murheenne ja iloitkaa elämän teille antamista lahjoista. Iloitkaa luonnosta, vedestä, lämmöstä. Vapauttakaa sisäinen tuskanne ja murheenne taivaan tuuliin.


Lähde: Anthony de Mello: Havahtuminen

Pauliina

Sain sellaisen kuvan lukiessani tuota tekstiä, että sinä et uskalla päästää oikeaa rakkautta sisällesi. Et uskalla Saada rakkautta, ehkä sinusta tuntuu, että et ole ansainnut sitä, koska et ole sitä saanut pienenäkään. Se on jäänyt sinulle syvälle alitajuntaan ja päivätietoisuutesi ei sitä tajua, mutta toiminnoillasi koko ajan reagoit siihen. Nämä ovat asioita, joita ei välttämättä osaa edes itse huomata.
Pelkäät rakkautta ja siksi saat sellaisia miehiä eteesi, jotka eivät sitä sitten anna. Koska vedät sellaisia puoleesi niin kauan, ennenkun opit ottamaan vastaan oikeaa rakkautta, hyväksymään sen, että olet rakastettu juuri sellaisena, kun olet. Avaamaan sydämesi vastaanottamaan. Ja onnea ei voi kukaan toinen antaakaan sinulle niin, että olisit aina tyydyttynyt rakkauden tarpeissasi, vaan se on koettava omassa sisimmässään. Älä tarvitse ketään tai mitään, tutki sisimpääsi ja etsi sieltä se pieni lapsi, mikä jäi vaille rakkautta. Hoivaa sitä ja vakuuta sille, että se on rakastettu. 

Sanoit, että pelkäät että sattuu. Se on riippuvuutta toisen hyväksynnästä ja rakkaudesta. Jos todella rakastat itseäsi, sillä ei ole mitään merkitystä, mitä toiset ajattelevat. Tiedät että olet rakastettu. Se oikea ihminen tulee luoksesi heti, kun itsekin tajuat olevasi rakkauden arvoinen.

Materella oli hyviä vastauksia   

Laitan sinulle yksityisviestiä.. 

Johan ne Hopi-intiaanit aikoinaan tästä tiesivät:

http://awakeningasone.com/the-signs/hopi-prophecy/

Ensin tulee Elenin ja sitten Nibiru..

koko tarina, kestää reilun tunnin

http://awakeningasone.com/

Kyllä täällä saattaa vällein joitakin isompia mullistuksia alkaakin tapahtumaan.. Planeettaa puhdistetaan ja koittaa uusi aika. Kohtahan se nähään, eipä tässä enää kovin pitkä aika tuohon ennustukseen ole.

Tehtäväni on tuoda rakkautta, parannusta ja iloa ihmisille. Olen löytänyt elämäntehtäväni. Olen parantajan polullani, säteilen rakkautta kanssaihmisille sekä iloa tuon tanssin kautta.

Voihan olla, että se vielä elämän aikana muuttuu ja muokkautuu, mutta tällä hetkellä tunnen ja uskon tekeväni sitä, mitä minut on lähetetty tänne tässä elämässä tekemään.

              Tähtikeiju..juu oli hän tummatukkanen.. Kauhee pölpättämääan..

             

Noniin, onko tässä se mies, mistä se meedio puhui?

Itse pelkäsin aiemmin höyheniä, nimenomaan valkoisia sulkia, niin paljon, että en voinut ottaa niitä edes käteen. Se ei haitannut, jos ne oli värjätty. Sitten pystyin koskemaan. Vieläkin ne kammottaa, mutta ei ihan niin paljoa, kuin pienempänä. Yritimme siskoni kanssa karaista minua tässä asiassa ja juoksimme kanatarhan läpi.. Kohtasin pelkoni, mutta ei se mihinkään kadonnut.

Palamista olen myös pelännyt aiemmin. Joten liekö minut ensin kieritetty tervassa ja höyhenissä ja sitten poltettu roviolla. Näin uskon, mutta en ole tutkinut menneitä elämiäni sen enempää. (tiedän vain vähän hyviä asioita).

Hukkuminen on myös yksi kauheimmista tavoista kuolla, mitä tiedän. Mutta ei minulla ole mitään pelkoa vettä kohtaan. Päinvastoin, rakastan järviä, merta ja vettä.

Sitoutumista ja rakkautta olen pelännyt myös, mutta senkin yli olen päässyt. Joten ei tässä nykyään enää ole juuri mitään pelättävää.. on vain rakkaus..    ja valo.. 

Unelmassa, oliko se "telkkarimies" tumma? 

Miulle on sattunu pari outoo juttua nyt muutamien vuosien aikana. Samantapainen juttu, kun pikkarilla. Mieheen tuli ihan kamala pahuus, silmät muuttui samalla lailla ja ei ite enää pystynyt oikein kontrolloimaan vihaansa ja oli jo hyvin hilkulla, että olisi tehnyt miulle todella pahaa. Pyysin Arkkienkeli Mikaelilta apua ja se auttoi. Mies lähti kauemmas ja rauhoittui. Sanoi miulle, että jos joku näkymätön käsi ei olisi tullut väliin, niin hän ei tiedä mitä olisi tapahtunut. Se oli elämäni kauhein tapaus, kattoa kuolemaa silmiin sillä lailla. Enkä edes pelkää itse kuolemaa, mutta se pahuus, mikä siinä näkyi oli jotain käsittämätöntä. Pystyykö tälläisestä ihmisestä ajamaan sen pahan hengen pois jotenkin, jos hän ei itse siihen halua tehdä mitään auttaakseen? Tämä ei ole sen koommin sattunut minulle, mutta olen nähnyt, kun se aikoo tulla esiin muissa tilanteissa. Ja aina, jos tämä mies on tuntenut itsensä syvästi loukatuksi.

Välillä elämä tuntuu, että tämä ei ole todellista. On niinkuin ulkopuolella kaikesta (enemmän maadoittumista..). Että kaikki on harhaa (ja niinhän se on). Ja että en kuulu tänne. En ole, kuten muut. Kaipuu avaruuksiin, korkeammalle. Avaruus on kiehtonut ihan pienestä pitäen.

Yksi outo tapaus oli, kun olin n. 16 v. ja asuin vielä kotona ja minulla oli hoidossa kaksi pienempää serkkua (8 ja 10 v.) ja menimme kesäyönä käymään ulkona, niin näimme punaisen isohkon valopallon leijuvan peltomme yläpuolella. Se oli pelkkää punaista energiaa, en tiedä mikä se oli. Toinen lapsista muistaa sen myös nyt aikuisena, mutta toinen on unohtanut.

Ja lisäisin tähän vielä, että energiahoitohan menee sinne missä sitä eniten tarvitaan. Ja minulla on nähtävästi ollut paljon muuta parannettavaa ensin, ennenkuin tämä vaiva saadaan käsittelyyn

Kiitos kaikille vastauksista ja avusta. Olette saaneet minut miettimään asioita uudelta kantilta ja avaamaan silmiäni. Ja Solnishko, olet siinä oikeassa, että olen tainnut unohtaa itseni hoitamisen.. Olen kyllä kokeillut vaikka mitä hoitoja (vyöhyketerapiaakin), mutta jokin osa minussa ei ole oikein sallinut minun ottaa vastaan muilta. Myös tunteiden tukahduttaminen on ollut ongelmani. Osan tunteistani ilmaisen avoimesti, mutta toiset tunteet saatan haudata syvälle sisimpääni. Tässä prosessoidessani tätä asiaa, ihana "Enkeli" tuli ja auttoi minua.    Ainakin tunteet purkautuivat varmaan koko elämäni ajalta, mitä olin sinne kasannut.   

Yleensä koko elämäni ajan olen halunnut pitää ohjat käsissä, kontrolloida kaikkea.    Antautuminen ja saaminen on ollut todella vaikeaa. Sitä olen nyt parasta aikaa harjoittelemassa ja opettelemassa. Antautua elämän kuljetettavaksi. Kaikkea ei voi kontrolloida. Sen olen nyt nähnyt monella elämän osa-alueella.

Ja tiedoksi, että tällä hetkellä sairautenikin tilanne on jo parempi

Valoa ja rakkautta   

Minusta itsehoidossa on aina se, ettei näe metsää puilta. Että sitä yrittää parantaa sitä, minkä LUULEE olevan hätänä, mutta sitten se onkin jotain aivan muuta. Mieluummin otan vastaan muilta parannusta kuin lähden itse itseäni hoitamaan, ihan siksi etten sokeudessani lähde pahentamaan asioita.

*A*

Sitäkin olen tehnyt. Ottanut vastaan hoitoa oikeilta lääkäreiltä, luontaisterapeuteilta ja energiahoitajilta.

Kiitos AthaMaarit  

En ole päässyt vielä entisiin elämiini asti. Olen kyllä miettinyt hypnotisoijalla käyntiä, jos siitä olisi apua. Kirjoituksesi inspiroimana ajattelin vielä kerran kokeilla löytää syvältä sisimmästäni, mitä opittavaa minulla vielä on. Pyysin Arkkienkeli Jofielilta apua, jotta saisin yhteyden omaan syvälliseen viisauteeni. Meditoin ja löysinkin sieltä uusia oivalluksia.
 
Olen aina yhdistänyt tämän asian seksuaalisuuteen (mikä sen laukaisikin ja piti yllä), mutta takana oli vielä syvempää asiaa. Tajusin nyt, että olin kadottanut "Todellisen Minäni". Alussa yritin olla jotain muuta, mitä oikeasti olin. Jotain, mitä kuvittelin muiden ihmisten haluavan ja odottavan. Sitten, kun vaiva paheni olin tavannut juuri nykyisen mieheni, joka silloin halusi muokata minua hänen mielensä mukaan, halusi, että olen ihan jotain muuta, kuin mitä oikeasti olin/olen. Ja minä parhaan miellyttämiskykyni mukaan yritin mukautua hänen vaatimuksiinsa.

Eli ensin tein vastoin todellista minääni omasta vapaasta tahdostani ja vääristä valinnoistani. Tiesin sen silloinkin sisimmässäni, että se ei ole hyvä asia ja vaiva tuli siitä minulle ilmoittamaan, mutta en sitä siinä vaiheessa vielä ottanut niin tosissani. Enkä niin ollut vielä sisällä näissä henkisissä jutuissa, jotta olisin sen tajunnut heti alkuvaiheessa. Sitten mieheni avustuksella vaiva paheni ja minun oli pakko ruveta etsimään oikeaa alkusyytä. (Tässä vaiheessa olin jo aika hyvin mukana henkisissä jutuissa.) Hänen avullaan kadotin miltei kokonaan todellisen minäni, pakosta, ulkopuolisesta vaikutuksesta.. Olen ollut aina sitä miellyttäjä tyyppiä, että rakastavathan ihmiset minua, jos teen heille mieliksi. Ja siksi minua onkin ollut helppo käyttää hyväksi. Onneksi nykyisin olen jo päässyt siitä vaiheesta yli, enkä enää yritä miellyttää ainakaan samalla lailla. En enää kaipaa muiden ihmisten hyväksyntää, vaan osaan jo rakastaa itseäni.
 
Nyt siis minun vaan täytyy jälleen löytää se todellinen itseni, minkä joskus kadotin. Huomata mitä asioita teen omasta halustani ja mitä jätän tekemättä toisten vaatimuksesta, eikä enää suostua siihen. Olenkin jo aika hyvällä matkalla sitä kohti. Enää edes miehelläni ei ole sellaista valtaa minuun, mitä hänellä joskus oli. Hän on kaksoisliekkini, joten aika rankka suhde meillä on ollut, mutta nyt olemme alkaneet kumpikin kasvamaan ja näkemään omia virheitämme ja kasvun paikkojamme. Olemme toimineet hyvänä peilinä toisillemme. Kaikista hirmumyrskyistä olemme selvinneet suuren, syvän rakkauden avulla ja nyt viimein alkaa olla tyyntä ja rauhallista. Paljon on ollut opittavaa rakkaudesta ja luottamuksesta.

Nähtäväksi jää, auttaako tämä oivallus tähän asiaan. Ainakin se tuntui todella vapauttavalta ja hyvältä.

Kiitos vielä sinulle AthaMaarit, olet enkeli  

Minua askarruttaa sellainen, että Miksi minä en itse parane vaivastani? Olen reiki- ja enkelihoitaja ja ihmisiä on parantunut hoidoissani omista vaivoistaan, mutta en pysty jostain syystä parantamaan itseäni. Osaisiko kukaan auttaa?

Olen kärsinyt samasta vaivasta (hiivasyndrooma) jo 8 vuotta. Aluksi se oli aivan normaali ja parani aina välillä, mutta 4 vuotta sitten se muutti muotoaan pahempaan päin ja on minussa koko ajan.
Olen tehnyt kaikkeni niin fyysisesti, kuin henkisesti, mutta silti se sairaus on ja pysyy minussa. Olen käyttänyt apteekin lääkkeitä ja luontaistuotteita ja muuttanut ruokavaliotani. Olen mielestäni löytänyt alkusyyn, antanut anteeksi itselleni ja henkilöille, jotka ovat olleet osallisena. Olen päästänyt irti siitä vaivasta, koska tiedän, että mitä enemmän vastustat, sitä tiukempaan se on sinussa. Mutta mikään ei toimi. En tiedä enää mitä tehdä. Mitä teen väärin?
Olen hoitanut itseäni reikillä, enkelihoidoilla, mielikuvamatkoilla ja aina välillä se tuleekin paremmaksi, mutta silti pysyy pienenä siellä. Olen huomannut, että tunteet vaikuttavat. Jos olen kiukkuinen, vihainen tai negatiivisissa tunteissa, niin se pahenee. Kun olen iloinen ja onnellinen, se vähenee, mutta on silti siellä.

Mitä muuta voisin tehdä? Olisin todella kiitollinen neuvoista ja avusta. Olen lopen kyllästynyt jo koko vaivaan, sillä se vaikuttaa koko elämääni. Vie energiaani tärkeämmistä asioista.

Kiitos.

Rakkautta ja valoa!