Luin vielä kerran viimeisimmän (Tobias) kvanttihyppysarjan kanavoinnin. Niistä St. Germainin sanoista välittyy ihanasti uuden energian mahdollisuudet, ilo ja valo koko ihmiskunnalle - todellakin kollektiivisen tietoisuuden kvanttihyppy! On ihan pakko kertoa tähän väliin oma kokemukseni Kuopion kvanttihyppyjuhlasta Eevantalosta, niin samanlaiset energiat siellä oli:
Kuunneltiin Tobiaksen reaaliaikaista kanavointia aamuyöhön asti (Amerikan aika kun oli 9 tuntia "pielessä, Taosissa oli vielä iltapäivä) - ja sitten muutamaksi tunniksi nukkumaan ennen klo 6 alkavaa seuraavaa kanavointisessiota... Näin ihmeellistä unta juuri kvanttihyppypäivän aamuna 18.9. Unessani meitä oli valtava joukko ihmisiä - seisoimme vierivieressä, valkoiset T-paidat päällä, kokonainen ihmismeri täynnä rakkautta toisiamme kohtaan - siis ihan jokaista, käsittämätöntä miten käsinkosketeltava se tunne oli! - ja katsoimme kaikki kohti aurinkoa ja LAULOIMME.
Nii-in, lauloimme kuin yhdestä suusta ihmeellistä uutta kieltä, josta en ymmärtänyt järjellistä sanaakaan, mutta se tunne... puhdasta iloa ja rakkautta, ääretöntä olemista... Ihan tajutonta näin tässä kerrottuna, en osaa paremmin selittää... Joka tapauksessa ymmärsin, että siinä olimme me - koko ihmiskunta - laulamassa "sfäärien musiikkia" yhdessä näkymättömän, verhontakaisen maailman kanssa. Olo oli aivan ameebamaisen aineeton, vaikka oikealla puolellani tunsin kuitenkin selvästi sielunkumppanini energian (armas aviomieheni) yhtyvän omaani ja sitten yhteiseen kokonaisuuteen.
Yhtäkkiä avasin silmäni kesken tämän elävän unen, enkä tiedä, mikä minut herätti. Katselin hämärää huonetta ympärilläni ja leijuin edelleen siinä ihanassa energiassa, kun kuulin korvissani sanat: "Se on tehty." - Kuka puhui? Ketään ei näkynyt ja mies nukkui vielä sikiunessa siinä vieressä. Sekunnin päästä soi Eevantalon käytävällä puhelin. Se soi pitkään, eikä kukaan vastannut. Mutta siinä puhelimen pirinää kuunnellessani ymmärsin, että on 18.9 aamu ja kvanttihyppy on totta.
Luokaamme elämäämme ilolla - uudessa energiassa!