[Juuri luonnollisen haluenergian kieltäminen johtaa sen väärinkäyttöön.Juuri se että vallankäyttö yleensä tai sen luonnollinen haluaminen koetaan "pahana", johtaa...]

Ohitit aika suvereenisti koko pointtini siihen uskomisesta että politiikka voisi olla jonkun elämäntehtävä, ja vaikka joutuisikin menemään sinne epämääräisillä keinoilla niin silti voi päätyä aidosti ajamaan kokonaisuuden etua lopulta...
(usein suuret johtajasielut vasta heräävät oman sydämensä ja tahtonsa laajuuteen, kun he päätyvät korkeaan valta-asemaan)

ja tuossa näkökulmassasi...:

"Vain ihminen joka ei haluaisi ollenkaan valtaa, mutta ottaa sen vastaan puhtaasta velvollisuudentunnosta, pystyy olemaan korruptoitumatta vallasta. "

ilmenee mielestäni juuri sitä ongelmaa, jolla me tuomitsemme huomaamatta luonnollista haluamme.

Vanhakantainen lause: "Halu on pahaa.", pitäisi jo ehkä oivaltaa ulos tästä järjestelmästä.

Joillekin ihmiselle(riippuen laadustaan ja elämäntehtävästään) voi olla hyvin luonnollista haluta esimerkiksi valtaa.
On täysin eri asia, jos ihminen joutuu tämän vallanhalunsa pauloihin, mutta ei ole myöskään mitään syytä mennä toiseen
ääripäähän, jossa vallankäyttäjäksi luotu ja tarkoitettu ihminen ei saisi oikealla tavalla nauttia omasta luonnollisesta tehtävästään.

Juuri luonnollisen haluenergian kieltäminen johtaa sen väärinkäyttöön.
Juuri se että vallankäyttö yleensä tai sen luonnollinen haluaminen koetaan "pahana", johtaa...

ARVATKAAPA MIHIN!?      



 
(kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme Silvio Berlusconi T-paitaa! vastaa pian!)

Mikäs Eklektikosta niin kyynisen tekee?
 

Etkö huomaa että vain se että väität asian olevan niin kuin sanot niin luot sitä sellaiseksi ja
voimistat sen olemista sellaisena. Kyynisyys perinteisesti on juuri tällainen stabiloivasti luova voima eli se voimistaa
asioiden huonoa tilaa. Ikään kuin jatkuvasti äänestää että "näin se on" turha yrittää mitään "näin se on".

En tarkoita etteikö jostain näkökulmasta politiikassa ilmenisi paljon tällaista mainitsemaasi ikävää, mutta tuohon näkökulmaan jäädessäsi suljet pois myös sen "karun realiteetin" että jotkut henkilöt on myös "lähetetty" tai johdatettu tuohon maailmaan tarkoituksella toteuttamaan elämäntehtäväänsä, ja vaikka he pelaavatkin samoilla pelimerkeillä niin silti heidän sisällään oleva intentio voi olla kokonaan toinen kuin jollain pelkillä pelureilla. Eikä siis ainoastaan heidän "oma intentionsa" vaan myös heihin "liittyvä intentio" joka on Luojan teko.

Politiikkaa tarkastellessa se olennainen kysymys voisikin olla juuri se että kuka näyttäisi olevan "omalla asiallaan" ja kuka mahdollisesti aidosti kokonaisuuden asialla tai jopa asettumassa aidosti sen palvelukseen.

  

(en yritä ottaa tässä kantaa tämän hetkiseen vaalinäytelmään)