Mä tunnen usein etten kuulu joukkoon tai tähän paikkaan. Sitä mä tunsin jo Lapissakin, siks kai lähdin etsimään elämäni tarkoitusta täältä kaukaa. Samat ongelmat ja sama elämähän se täältäkin löytyi. Oikeestaan mä en edes tiedä mitä etsin mut koskaan mikään mun elämässäni ei ole vielä riittänyt.. Olisikohan kyseessä se, etten ole tutkinut itseäni tarpeeksi, en tunne itseäni?? siks kai tällanen hakeminen vaan jatkuu.. Vai onko ihminen koskaan tyytyväinen elämäänsä ja omaan kohtaloonsa? Mitä se sitten ikinä lieneekään...

Täällä esittäytyy tyypillinen oinasnainen Vantaalta. Olen siis 21-vuotias neitokainen, joka on vastikään muuttanut Suomen Lapista tänne etelän lämpöön. Mä asustelen täällä oinasmiehen ja parin vaakamaisen koirani kanssa. Työkseni teen lähihoitajan työtä (joka hieman poikkeaa tavoitteestani olla johtajatyyppinä)...

Mä löysin tänne palstalle ihanan ystäväni avulla ja toivon mukavia juttuhetkiä teidän kaikkien ihmisten kanssa. 

Mä olen jotenkin kadottanut sisäisen minäni tässä kuluneen vuoden aikana ja tulin sitä täältä taas etsimään. Huolestuttaa kun olen elämässäni aina tiennyt mitä haluan ja edennyt sen suuntaisesti, mut nyt on karannut pallo käsistä enkä enää tiedä mitä tekis.... Toivottavasti täältä löytyy vastaus tai ainakin ohjeistusta oikeaan suuntaan.