
Meidän työpaikan ilmapiiri oli todella ahdistava. Olin onnekas, että kuuluin liittoon eli sain toimeentuloni viime viikkoon saakka sitä kautta. Olen nyt ollut siis 500 päivää virallisesti työtön, vaikkakin tehnyt paljon freelancer-keikkaa ja opiskellutkin puolen vuoden ajan. Ihan mahtava irtiotto asioiden suhteen. Kerrankin on ollut aikaa olla ja ihmetellä elämää - sen hienoutta.
Olen oppinut itsestäni näiden 3 vuoden aikana enemmän kuin koko ikänäni ennen sitä. Viimeisin mietinnän aihe on ollut ystäväni pienen tyttären aivosyöpä ja hänen 1,5 vuoden kamppailun seuraaminen vierellä. Pikku-enkeli kulkee vierellämme henkenä nyt...
Elämä on tässä - jonain päivänä sulla on vaan mitta täynnä elämään, jota et halua.
Huomisesta kun ei kukaan osaa sanoa mitä se tuo tullessaan. Omien akkujen lataaminen oikeina aikoina on minusta asia, jota ei voi jättää tekemättä
nim. Aloitan vakituisen työn ylihuomenna ja ole enemmän kuin innoissani. Virtaa on ladattuna!
Wrrrmmmm...



