Tutustuin syksyllä kaurismieheen, jonka kanssa olen vaihtanut katseita puistonpenkillä kesästä asti ja hän jäi mieleen syvästi...
Syksyllä hän sitten ehdotti tapaamista ennen kun muuttaa ulkomaille muutaman päivän päästä ja silloin räjähti: puhuimme taukoamatta öistä aamuihin ja harrastimme mahtavaa seksiä, kunnes hänen täytyi lähteä.
Jatkoimme kiivasta yhteydenpitoa puolin ja toisin ja molemmat olivat hullaantuneita. Lähdin sitten katsomaan tätä sarvipäätä melkein kuukaudeksi, meillä oli ihania yhteishetkiä ja annoin myös hänelle kokonaisia päiviä yksinoloon, joita minäkin erakkona tarvitsen.
Sitten loppui tunteista puhuminen, joista ennen oli vuolaasti puhuttu. Huolestuin, ja lopetin itsekin lässyttämisen. Eräänä päivänä sitten kertoi, että hänen matkansa kestääkin muutaman vuoden parin kuukauden sijasta ja näemme vasta silloin.
Sanoin ikävöiväni ja hän havahtui, hänen silmissään loisti ja kysyi: Ikävöitkö?
Kun lähdin Suomeen, hyvästelin hänet itkuisin silmin ja hän oli vaisu.
Suomessa oleva aika on tehnyt minut hulluksi, kun mietin vain häntä enkä viestittele hänelle jatkuvasti, vaikka mieli tekisi. Poistin hänet myös facebookistani, sillä en kestä katsella häntä siellä, se sattuu. Tänään kuitenkin laittoi viestittelytauon jälkeen: Pidän sinusta.
Onko hän itsekin sekaisin, mitä on lyhyessä ajassa tapahtunut, vai haluaa, että unohdan hänet? Vai kenties pelkää, että löydän toisen ennenkuin palaa Suomeen...
Tilanne raastaa minua päivittäin, sillä hän tuntuu löydöltä, oikealta sielunkumppanilta, joka antaa omaa tilaa tarpeeksi... Onko kenelläkään kokemusta kauriin sielunelämästä? Tai ollut vastaavissa tilanteissa?
Itse olen siis rapu ja hän kauris. Venus ja mars ovat vastamerkeissä, minulla neitsyessä molemmat, hänellä kaloissa molemmat, kuu minulla skorpionissa ja hänellä kauriissa.
Näytä kirjoitukset
