Olen pienestä tytöstä asti nähnyt/ kokenut kaikenlaista..

Olen mm..nähnyt henkiä,  tuntenut sellaisen koskettavan minua.
Kuullut ääniä/kuiskauksia joissa on ollut selvää asiaa
Nähnyt tavaroiden liikkuvan itsestään

Ystäväni nukkui pois auto-onnettomuudessa, kun onnettomuus tapahtui yöllä, olin juuri noihin aikoihin herännyt kovin lettomana ja katsonut kelloa onnettomuus aikaan ja en saanut enää unta. Makasin sängyssä suuren ketutuksen vallassa kun en voinut nukkua kun ei muka väsyttänyt. Näin jostain pimeydestä kaukaa todella kaukaa hiipuvan kirkkaan valovapallon. Se oli luonnon valoakin kirkkaampi, ihan kuin joku säkenöivä ihmeellinen pallukka. Se tuli aivan lähelleni ja välähti erittäin suurena kunnes katosi nopeasit hiipuen.
Jälkeenpäin ystäväni kuoltua, ymmärsin laskea yhteen 1+1. En pelännyt tuona hetkenä, tuli sellainen olo että ei oo mitään hätää, tajusin että olin herännyt samaan aikaan kun onnettomuus oli sattunut, ja lopuksi ymmärsin että tuo oli ilmeisesti jollain tavalla edesmennyt ystäväni joka kävi hyvästelemässä minut.

Olen tuntenut edesmenneen isäni läsnäolon ajoittain.

Olen nähnyt unia jotka ovat tismalleen toteutuneet.

Joskus pystyn aistimaan toisen surun tai kivun, mutta sitä tapahtuu todella harvoin.

Sitä sattuu hyvinkin usein että tiedän ennalta asioita. Olen työssä jossa täytyy olla erit.sosiaalinen ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa jne.Hoidan työkseni ihmisiä. Se on välillä ärsyttävää kun tiedän ennalta mitä joku toinen aikoo esim.töissä tehdä / sanoa.
Huomaan monesti ajattelevani että "katsoppas vain niin tässä käy näin" ja sitten käy juurikin niin.

Joskus sanon mitä joku toinen ajattelee ja ne ihmiset ovat ihmeissään "miten sinä osasit sanoa juuri niinkuin minä ajattelin".

Sitten kaikista oudoin asia, en osaa tätä paremmin selittää mutta koitan kuitenkin selittää jotenkin.

Pystyn tavallaan asettumaan toiseen ihmiseen tai siis sen silmiin. Jotenki muka joskus nään miltä näyttää katsoa toisen ihmisen silmistä en osaa selittää oikein tätä. Ja joskus käy niin että jos ajatellaan nyt leikisti että kiipeäisin jonku ison kukkulanpäälle, niin näen tavallaan hetkellisesti miltä näyttäisi jos katselisin jonku toisen ihmisen silmistä itseäni vastapuolelta maailmaa ja näkisin minut seisomassa siellä kukkulan tai mäen päällä. Ihmeellistä. Tätä tapahtuu hyvinkin,ehkä liiankin usein. Kaupassa,kadulla,töissä kotona lapseni kanssa jne.

Eräs riipivin asia mitä on koskaan tapahtunu on 5 vuotiaan lapseni kokemukset henkimaailmasta.Hän on puhumaan oppiessaan siitä asti selevittänyt kuinka näkee joskus jonkun seuraavan minua.

Karmein kohta on se kun kannoin poikaa sylissäni sänkyynsä. Ihmettelin jo kun nostin hänet sohvalta että hän katsoo jotenkin kummallisesti olkani taakse. Oikein vakavana ja mittaili jotain katseellaan ihmeissään tarkkaavaisesti.
Koko matkan ajan hän tuijotti jotain. Kun laskin lapsen sänkyynsä hän sanoi   "äiti miksi tuo punainen mies seuraa sinua"
silloin niskavillat nousivat pystöön ja minua pelotti suunnattomasti. Lapseni vielä osoitti taakseni ja nyökytti ja totesi "siinä se on".
En tietenkään voinut näyttää pelkoani lapselleni ja iltapusujen ja hyvien öiden toivottelujen jälkeen tutisin itsekseni sohvan nurkassa pitkään ja hartaasti ennen nukkumaan menoa. Tästä tapahtumasta  on parisen vuotta aikaa. Olen usein miettinyt että miksi tuo "mies, ja kummitus on punainen?!" onkose paha, jos se on punainen??!!
Lapseni on myös nähnyt valkoisia valopalloja jotka lentävät seinien ja huonekalujen läpi. Hän kertoi että ne vilahtavat todella nopeasti.

Lapseni ei myöskään ole nähnyt edesmennyttä isääni joka nukkui pois minun ollessani lapsi.

Lapseni on alkanut kysellä isoisästään ja olen näyttänyt vastikaan ensimmäisiä kertoja hänelle valokuvia isästäni.

lapsi katseli kuvia hyvin mietteliäänä ja tuumasi  "kyllähän minä tämän miehen olen nähnyt"

Se pisti miettimään että onko lapseni voinut todella nähdä isoisänsä jossain..

Vuosi sitten laitoin digikameran videokuvaukselle kesäaikaan kun menimme nukkumaan.
Videoon tarttui todellakin hohtavan valkoinen valopallo, noin pingispallon kokoinen joka lenteli edestakaisin olohuonetta ja ihan kuin se oli tippunut välissä jostain jättäen usvaisen vanan hetkellisesti peräänsä. Harmi vain että muistikorttini oli niin pieni,ja siinä kuvia paljon että kuvausaika rajottui n.10 minuuttiin.

Kerron ihmeellisen uneni

Olin jossain todella vanhassa vihreässä puisessa omakotitalossa ja siellä oli myös pikkusiskoni (nimimuutettu Seija).
Löysin jostain ulkoa talon nurkalta olevasta komerosta Seijan vanhan mustan nahkalompakon joka oli muka unohtunut aikojen saatossa sinne. ja jossa oli Euro kolikoita,oli 5 cnt,10cnt,20cnt,1€, 2€ jne kolikkotaskussa.
Rahat olivat uutuuden uutukaisia ajalta, joilloin markat vaihtuivat euroihin.
Näin muka kuitin lompakossa jossa oli muistaakseni vuosi 2001 ?
Kaivelin kolikoita ja olini ihan ihmeissäni niiden kiiltävyydestä ja niissä oli muka erilaisia kuvioita takapuolella kuin nykyään. tiesin unessani että nämä ovat muka arvokkaitakoska näitä ei enää muka tehtäisi tai saisi mitään. Tiesin että näistä saisi paljon rahaa.
Otin 2€ kolikon itselleni kunnes siskoni pyyhälsi paikalle nurkan takaaja ihmetteli mitä teen. Jäin kiinni, mutta hän ei suuttunut. hymyili vain.ja alkoi itsekin tutkia lompakkoa.
Sitten uni vaihtui järkyttävään suuntaan, jossain kohtaa siskoani ei enää ollutkaan paikalla
vaan joku tuntumaton mies jonka muka unessa tunsin puukotti minua. Hän yritti puukottaa minua sydämen kohdalle, mutta puukon kärki upposi johonkin osaan rinnastani aiheuttaen kipua tuottavan reijän josta vuosi verta. hengitykseni vaikeutui ja tuntui erittäin raskaalta
samassa mielessäni muka kaikui kuinka kuolema olisi todella lähellä
sain väännettyä tuntemattoman puukkomiehen kättä jossa puukko oli, niin että hän tökkäsi sillä itseään ja tuupertui maahaan, josta hän muka nousi vielä ylös suht hyvin voivana
juoksin hidastetusti karkuun tuon vanhan vaaleanvihreän puisen omakotitalon huoneeseen
pakoon joka oli muka kylpyhuone joka oli sekaisin, siellä oli paljon vaatteita lattioilla ja vaaleanpunaista maalia seinissä siellä täällä ja ISO valkokarminen ikkuna
ja minä muka pitelin itseäni oven edessä ja roikuin kahvassa hyvin huonovointisena ja soitin itse hätäkeskukseen huohottaen, muistan vieläkin mitä muka puhelussa sanoin

tässä puhelun kulku:

Tärisevin ja verisin sormin päättäväisesti painelin jonkinlaisen ilmeisesti kännykän näppäimiä 112

häke " hätäkeskus"
minä " apua,tulkaa äkkiä auttamaan, minua on puukotettu, tuolla on joku mies jota myös on puukotettu"
häke " mihin sinua on puukotettu"
" rintaan, ja tuota toista miestä myös, se hyökkäsi puukon kanssa ja pisti minua ja minä pistin takaisin"
tässä vaiheessa henkeäni alkoi ahdistaa todella paljon tuntui kuin keuhkoni täyttyisi verellä
ja hengitys oli todella raskasta
hätääntyneenä huusin puhelimeen tyttömäisen hennolla äänellä
"tulkaa pian, nopeasti minä kuolen tähän , minuun sattuu, auttakaa auttakaa auttakaa apua ja selitin missä osoitteessa olen ja tämä osoite oli muka nykyinen kerrostalo asuntoni osoite"
häke "koita jaksaa, apua on tulossa jo"

ja uni päättyy siihen kun tuo puukkomies yrittää tunkea vessaan ja  saa sormensa oven rakoon mutta olen muka niin raskas oven edessä ettei hän jaksa työntää ovea auki enempää
ja näen kylpyhuoneen isosta ikkunasta jossa on valkoiset ovenkarmit kuinka
poliisiautoja ja ambulansseja tulvii pihaan
uni loppuu siihen kun näen poliisimiehen astuvan ulos autosta juosten kohti taloa.

Olen ihmeissäni, en oo koskaan ennen nähnyt tämmösiä unia!! Herättyäni piti oikein tarkistaa ettei mua ole oikeasti puukotettu.

Osaako joku sanoa,että mitä tämä nyt oikein MEINAA?!