Tosin: ehkä me maksammekin lopulta vain (turhasta) toivosta joka juuri ja juuri pitää meidät hengissä?

Näinpä!!!

Näissä on kuitenkin vaarana, että ihminen jää odottamaan paikoilleen tätä kaikkea. Itse elän normaaliin tapaan ja annan virran sekä intuition viedä. On toiminut.

Tai sitten jotkut yrittävät väkisin ruveta toteuttamaan ennustuksia ja tekevät kaikkensa, jotta se toteutuisi. Eikä tietenkään mitään tapahdu!   

Itselleni ei ole mikään kanavointi tai ennustus toteutunut, olin sitten odottanut jotain tahi en, tehnyt jotain asioiden eteen taikka en, joten usko tulevaisuudennäkemiseen on mennyt totaalisesti.  Korkeintaan olen saanut jotain selkoa nykytilanteisiin, tosin niistäkään en voi olla varma, kuinka paljon mukana on vain näkijöiden omaa mielikuvitusta ja mikä on oikeasti totta - mutta olenpa sitten maksanut siitä tiedosta jonka voin itsekin kuvitella olevan totta! 

Avicii sen sanoi! 

Minusta tuntuu että naiset odottaa vähän liikaa.... Meitä on täällä monta yksinhuoltajaa, joista osalla tosi epärealistiset käsitykset kaikesta - "minä otan vain sen Suuren Rakkauden enkä mitään muuta". Ja miksiköhän kaikki ovat vuosi vuoden perään edelleen yksin?!  Osa ei edes tapaa ketään missään ja osa taas dumppaa jokaisen ehdokkaan, kun oli sitä-ja-tätä vikaa, ja jokainen odottaa että löytyisi se unelmien prinssi jakamaan arjen ja laskut. Noh, harva mies vaan taitaa kovin helpolla lähteä toisen miehen muksuja hoitamaan ja elättämään!

Ja kun suomalainen mies vielä on semmoinen että uskaltaa lähestyä vain kännissä ja senkin jälkeen juoksee karkuun, niin hmm, aika hankalaa taitaa olla se ihannemiehen saaminen.

Luultavimmin molemmat osapuolet joutuvat tekemään kompromisseja ja luopumaan joistain haavekuvistaan toisen osalta, eli mielestäni ei kannata lyödä lukkoon kovin tiukkaa määritelmää ihannepuolisosta, se on aika rajoittavaa. Myöskään miehet eivät taida etsiä mitään "suurta rakkautta".  Mitä näistä asioista olen miesten kanssa jutellut, jokainen järjestään sanoo että realisti pitää olla ja yleensä naisilla on kamalan kovia vaatimuksia. 

Minulla on ollut sikasurkea "rakkauselämä", harvoin mitään molemminpuolista, ei treffailuja, ei seurustelua molemminpuolisesta tunteesta, joten välillä ihmetyttää miksei ihmisille mikään riitä. Kun luen artikkeleita tms. joissa sanotaan että alkuhuuma kestää "vain" pari kolme vuotta, kummastelen että mikä hiton alkuhuuma ja kestääkö se VUOSIA!!  Olisinpa joskus saanut kokea edes KUUKAUDEN alkuhuuman! 

Onneksi olen nyt palannut vähän todellisuuteen haihatteluistani ja muusta, jos sitten jonain päivänä tulisi se kuukauden alkuhuuma.  Tuskin edes haluan enää mitään pitkää parisuhdetta ja ihannemiehiin en usko, joten vähempikin piisaa! 

Täällä on kans yksi yksineläjä, mutten ole kovinkaan innostunut nettitreffailusta enää. Se aika oli ja meni.
Ja kyllä, minulla on kaksi lasta, jotka ovat koko ajan jokapäiväisessä elämässäni. Tämä lapsiasia ei tule muuttumaan seuraavaan 15:sta vuoteen. 

Melkoinen turnoff, eikö? 

Hih, vähän sama tilanne täällä paitsi että toinen lapsi on vielä mahassa!!  Tää voittaa kaikki muut turnoffit mennen tullen. 

Baarit ja nettitreffit eivät ole minua varten, mutta harvoinpa Suomessa kaupan kassalla tai kirjastossa tutustuu... Ihmiset ei ota kontaktia ja puhu keskenään, ja jos niin tekevät, toinen miettii heti että onko kontaktia ottava vajakki, kännissä vai ulkomaalainen.  Suora lainaus ystävältä jonka kanssa juuri tästä oli puhetta!

Ja ei, ei ne yksinhuoltajat ihan unelmien kärkipäässä taida miehillä olla.  Tai ME yksinhuoltajat... Toisaalta, itse en enää edes haluaisi mitään pitkää parisuhdetta. Monella se on vain silkkaa kärvistelyä toisen kanssa tai pahempaakin, ja harva on oikeasti onnellinen kumppaninsa kanssa. En jaksaisi sellaista vääntöä enkä ainakaan kenenkään kanssa asumista. Pienet seikkailut silloin tällöin olisi kivoja! Mutta ne lapset... hankaloittava tekijä! 

Miksi hyvien yhteystietoja pihdataan? En tiedä.

Sen tiedän, että eivät ne ns. hyvätkään ole oikein nähneet.  Monia olen kokeillut ja en usko enää että tulevaa voi nähdä! Edes ne hyvät eivät ole kenellekään tulevaa nähneet, korkeintaan jotain nykytilanteesta. Mitään luvattua ei ole kenellekään tapahtunut tai sitten on tapahtunutkin se, mistä on sanottu että ei tule.

Ehkä tuollaiseen ei siis kannata rahojaan panna vaan elää päivä kerrallaan katsoen mitä vastaan tulee. Omista valinnoista arjessa on kuitenkin niin moni asia kiinni.

 

Mutta eikö nyt olekin monen mielestä menossa jonkinlainen "paljastusten aika" maailmassa? 

Hauska ketju! Minä yritin keksiä kaikkia hienoja sanoja/nimiä, mutta hitto, kaikki keksimäni olivat jo käytössä, joten mielikuvituksen puutteessa aloin kokeilla kodinkoneita ynnä muita ja Mäntysuopa ei sitten ollut vielä kellään.  Ja jos tätä ajatellaan syvällisemmin niin kyllä, tykkään siivoamisesta!  Puhtaus on puoliruokaa.

Mielestäni ihan hyvä aloitus!

On pakko kommentoida ihan ot tuota Allison DuBois -asiaa.

[/quote]

Jos olet katsonut koskaan "Näkijä" -sarjaa, niin siinä poliisi kyllä käyttää selvänäkijän palveluksia joka jaksossa. Sarja perustuu todellisen henkilön elämään, googlaa Allison DuBois.
[/quote]


Tässä on Wikipedia-artikkeli oikeaan Allison DuBois´han, mikäli TV-sarjat eivät vakuuta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Allison_DuBois
[/quote]

Nytkö se Wikipedia kelpaa? Itse kun enkeliketjussa otin wikipediatietoa esille skitsofreniasta niin ei mennyt läpi. 

("kun ei ole muuta vedettävänä esille, niin yritetään rauhoitella ihmisiä hakemalla tietoa skitsofreniasta wikipediasta..")

Muistelen jostain lukeneeni, että viranomaiset kiistävät DuBois'n selvittäneen yhtään mitään.... Ja mihinkään tv-sarjaan ei kannata sokeasti uskoa, media-alan ammattilaiset on bluffin mestareita!

Tulevaisuuteen näkeminen on aika rajoitettua. Ihmisillä on kuitenkin aina vapaa valinta.

Ei kaiken poikkeavan tarvitse olla sairautta, mutta esim. juuri skitsofreniassa kärsimykset, ahdistus ja muut oireet ovat sitä luokkaa, että niistä kärsivät ihan mielellään syövät ne lääkkeensä jotta pystyvät elämään normaalia elämää. 

Lääkkeiden kanssa ei todellakaan ole aina kyse siitä että "paha lääketeollisuus" syöttää ihmisille turhia lääkkeitä vaan siitä että ihminen saa asianmukaista hoitoa eikä kärsi enää. Ei ole kysymys siitä että kaikkien pitäisi mahtua johonkin muottiin vaan siitä, että ihminen ei vaikkapa harhoissaan ja tuskissaan tappaisi itseään vaan voisi lääkityksen avulla elää antoisaa elämää! (Eikä skitsofrenia välttämättä puhkea vain kamalista elämänkokemuksista, se voi olla perinnöllinen ja muustakin aiheutuva. http://fi.wikipedia.org/wiki/Skitsofrenia)

Mutta nyt on hukattu alkuperäinen kysymykseni (Byrne ja ne enkelikokemukset) niin pahasti että minä jätän tämän tähän! 

Koulutukseni on FM.

Ja tämä koko juttu lähti siitä että kyselin kommenttia ja mielipidettä, jos Lorna Byrne eli ENKELINÄKIJÄ (tiedän kyllä missä ketjussa ollaan ja mitä käsitellään!) olisikin vain psyykkisesti sairas. Eikä edelleenkään ole ollenkaan paksua sanoa, että monet maanikot joutuvat psykoosiin ja luulevat olevansa jumala tms. Mistä tämä voimakas reaktionne kumpuaa? Kiellättekö tosiasiat noin järjestelmällisesti? Onko nyt niin että se koira älähtää johon kalikka kalahtaa? Enhän väittänyt että joku tässä ketjussa olisi psykoosissa tms.!

Enkä ymmärrä miksi pitäisi uskoa jotain ilman mitään todisteita. Mutta taitaa nämä "henkiset asiat" valitettavasti olla yhtä ja samaa kuin esim. kirkossa keskiajalla, pitää uskoa ja toisinajattelijat vaiennetaan?!

Ja siksi tämä keskustelu lähtee ihan ufoille teille ja siihen että onko joku pöljä vai ei, koska sitä pyytämääni ei kukaan voi antaa eli TODISTEITA. Jos teillä olisi konkreettista faktaa ym. niin ei tarvitsisi miettiä uskooko joku vaikka rautalangasta vääntää tai lentääkö meillä lautaset.  Jos teillä ei ole antaa todisteita tai mielipiteitä kysymästäni Byrnestä niin miksi vastata ollenkaan??

Yhtä asiaa muuten ihmettelen täällä. Kaikki nämä "henkiset" ihmiset ovat niin ihania ja ymmärtäväisiä olevinaan - mutta kun joku uskaltaa kysyä todisteita, kokemuksia ja kyseenalaistaa juttuja, niin heti ollaan että onpas tuomitsevaa, leimaavaa, kärkästä, ja hohhoijaa. 

Ei sovi foorumin henkeen oikein, että ollaan suvaitsevinaan ihmiset sellaisina kuin ne ovat, pälpätetään kaiken maailman sielun sopimuksista ja siitä että kaikella on tarkoitus, mutta sitten kun vähänkään skeptinen ihminen saapuu tutkimaan asioita ja ihan siltä pohjalta että haluaisi itsekin uskoa kaikkeen mutta ei voi kun todisteita ei löydy, niin heti ollaan että huh huh, istu alas, mieti, onpas lapsellista jne.

Ehkä sillekin on joku tarkoitus, että minä olen nyt täällä, herättelemässä teitä vähän terveeseen järkeen ja logiikkaan?? 

Avicii, mikä kyseenalaistamisessa ja asioiden tutkimisessa on lapsellista? Eiköhän monen mielestä lapsellista ole usko olemattomaan...  Onko sinulla sitten tarjota jotain konkreettista todistetta ja vastinetta sille "ainaiselle psykoosijutulle"? Sillä joka esittää väitteen on todistustaakka!

Minua kiinnostavat nämä asiat tosi paljon ja olisihan se hyvä ja kiva kokea itsekin jotain, mutta kun oikeasti, monet ihmisten ns. yliluonnollisisista kokemuksista ovatkin loppupeleissä ihan järjellä selitettävissä niin en todellakaan ihan heti niele esim. mitään enkelijuttuja. Ja onhan minulla ystäviä jotka uskovat esim yksisarvisiin mutta pitävät enkeleitä höpöhöpönä.

Unelmassa, miten todistetaan lapsen aistiminen? Lapsilla on aina mielikuvituskavereita! Jos lasta hoitava ihminen uskoo em. asioihin, totta kai tämä aikuinen menee mukaan juttuun ja "todentaa" lapsen näkemiset ja kuulemiset, mutta ei se sitä tarkoita että siellä sohvana takana mitään oikeasti olisi. 

Ja miten niin kärkästä sanoa että maanisessa psykoosissa ihmiset luulevat olevansa jumalia? :O Jos vähänkään lukee psyykkisesti sairastuneiden elämäkertoja, psykologiaa, lääketiedettä jne., on erittäin selvä fakta, että tietyissä mt-häiriöissä ihminen todellakin luulee henkien puhuvan hänelle, luulee että ufot seuraavat, että on itse Jeesus jne. Tehkää vaikka tutustumiskäynti psykiatriseen sairaalaan niin kyllä lääkärit osaavat kertoa näistä! Kyse on tiettyjen sairauksien oireista, ei siinä ole mitään "kärkästä".

Olen ollut viime aikoina kiinnostunut enkeleistä ja luen paraikaa Lorna Byrnen toista kirjaa, "Portaat taivaaseen". Ja koska skeptikko minussa elää vahvana, olen vähän ulalla...

Voisiko Lorna Byrne olla vain skitsofreenikko?  

Vaikea uskoa että enkeleitä olisi olemassa - esim. Lornalla vaikuttaa olevan vain vilkas mielikuvitus ja kaunokirjallisia lahjoja...

Miksi yhdistät skitsofrenian siihen että joku aistii enkeleitä?

Siksi koska enkeleistä ei ole mitään tieteellistä todistetta mutta skitsofreniassa nähdään harhoja. Ja maanisessa psykoosissa ihmiset luulevat olevansa yhteydessä Jumalaan, Jeesukseen jne.

Myös Wisemanin kirja (http://www.atenakustannus.fi/component/ateena/kirja/456) kutsuu minua nyt... Suurin osa ns. yliluonnollisesta voi olla oikeasti vain aivojen tuottamaa illuusiota. Miksi näitä ilmiöitä EI KOSKAAN voida todistaa tutkimustilanteissa??!! Ehkä koska niitä ei ole?

Ja tuo Byrnen toinen kirja herättää minussa vähän säälin tunteita Lornaa kohtaan.  

(Tiedän kyllä että ihmiset uskovat omiin kokemuksiinsa kaikesta vahvasti, mutta yleensä ihmisten vetämissä johtopäätöksissä on vakavia logiikan puutteita. Yhdistellään asioita joilla ei oikeasti ole mitään tekemistä toistensa kanssa mutta halutaan nähdä henget siinä välissä toimijoina. Mieli luo yhteyksiä joita ei ole.)

Hohoijaa. Kyllä sitä vedetään heti nämä skitsofrenia ja psyykoosi kortit kun ollaan ihan voimattomia näitten asioiden edessä. Tiedän moni joka aistii henkimaailman tmv. eikä heillä ole diagnosoitu mitään mielentrveyshäiriöitä ja elävät ihan normaalia elämää. Mutta joo, koska et itse usko ja sitä ei kyetä selittämään niin heti ollaan leimaamassa.. Lycka till!

Esitin oman arvioni ja arveluni asioista. Miksi sinusta tuntuu siltä että leimaan ja tuomitsen? 

Toki voi olla terve ja aistia jotain mutta ei se ole mikään tae siitä että ne aistimukset ovat tosia muualla kuin kokijan mielessä! Voihan Lornakin olla ihan terve, mutta hänen mielensä luo asioita jotka ovat hänelle todellisia.

Näitä asioita mietin ja haluan selvittää. Oikeasti ihmettelen, miksi tutkimustilanteissa ei koskaan löydy mitään yliaistillista ilmiötä ja havaintoa. Miksi vähemmän koulutetut ovat taipuvaisempia uskomaan kaikkeen ja tekemään epäloogisia johtopäätöksiä kuin korkeasti koulutetut? 

Olen ollut viime aikoina kiinnostunut enkeleistä ja luen paraikaa Lorna Byrnen toista kirjaa, "Portaat taivaaseen". Ja koska skeptikko minussa elää vahvana, olen vähän ulalla...

Voisiko Lorna Byrne olla vain skitsofreenikko?  

Vaikea uskoa että enkeleitä olisi olemassa - esim. Lornalla vaikuttaa olevan vain vilkas mielikuvitus ja kaunokirjallisia lahjoja...

Miksi yhdistät skitsofrenian siihen että joku aistii enkeleitä?

Siksi koska enkeleistä ei ole mitään tieteellistä todistetta mutta skitsofreniassa nähdään harhoja. Ja maanisessa psykoosissa ihmiset luulevat olevansa yhteydessä Jumalaan, Jeesukseen jne.

Myös Wisemanin kirja (http://www.atenakustannus.fi/component/ateena/kirja/456) kutsuu minua nyt... Suurin osa ns. yliluonnollisesta voi olla oikeasti vain aivojen tuottamaa illuusiota. Miksi näitä ilmiöitä EI KOSKAAN voida todistaa tutkimustilanteissa??!! Ehkä koska niitä ei ole?

Ja tuo Byrnen toinen kirja herättää minussa vähän säälin tunteita Lornaa kohtaan.  

(Tiedän kyllä että ihmiset uskovat omiin kokemuksiinsa kaikesta vahvasti, mutta yleensä ihmisten vetämissä johtopäätöksissä on vakavia logiikan puutteita. Yhdistellään asioita joilla ei oikeasti ole mitään tekemistä toistensa kanssa mutta halutaan nähdä henget siinä välissä toimijoina. Mieli luo yhteyksiä joita ei ole.)

Olen ollut viime aikoina kiinnostunut enkeleistä ja luen paraikaa Lorna Byrnen toista kirjaa, "Portaat taivaaseen". Ja koska skeptikko minussa elää vahvana, olen vähän ulalla...

Voisiko Lorna Byrne olla vain skitsofreenikko? 

Vaikea uskoa että enkeleitä olisi olemassa - esim. Lornalla vaikuttaa olevan vain vilkas mielikuvitus ja kaunokirjallisia lahjoja...

Ei mitään hajua siitä mikä on oma elämäntehtävä! 

Sisimpien tuntojen ja toiveiden perusteella se olisi jokin taiteeseen liittyvä, mutta muuten en tiedä... Toisaalta näen elämäntehtäväni myös vain äitinä sekä ihmisenä joka opettaa muille, ettei kaikkien tarvitse elää saman kaavan mukaan.

Jos elämäntehtävä on se, jolla pitää ansaita elanto, niin sitten ollaan vielä enemmän hukassa! 

Eli jos joku keksii miten sen elämäntehtävän voi löytää, vinkkejä otetaan vastaan.