Hei!

Kiitos teidän loistavien neuvojen, sain uniongelmani jokseenkin aisoihin. (Selkounet ei enää hallitse elämääni)
Jäljellä on nyt enää tämä toinen asia, jota tosin en nyt haluaisi poistaa, vaan enempikin oppia ymmärtämään.

Mulle tulee siis viikoittain hetkiä, jotka pysäyttää mut ja saan voimakkaan tunteen, että oon nähnyt tän ennenkin ja tämä
hetki liittyy johonkin joka on tulossa. Olen siis nähnyt ko. tilanteen aiemmin unessa, mutta tajuan sen vasta sillä hetkellä kun se tapahtuu ja tiedän, että siitä hetkestä seuraa jotain. Ymmärtääköhän kukaan? Näillä hetkillä on niin voimakas tunnelataus, etten usko että kyse on pelkästä Deja vu-sta vaan jostain muusta?
Tää "taito" on ollut mulla koko ikäni, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enempi näitä tulee (joskus tuloo useasti viikossa, joskus vain kerran viikossa)

Tämä nyt ei sinänsä häiritse muuten, kuin että haluaisin ymmärtää tätä juttua vähän paremmin? Mitä ne on ja miksi niitä tulee?
Miten niihin pitäisi suhtautua? Vai oonkohan mä vaan hullu tai mulla on joku epilepsia tai jotain?

Kiitos Tari

Ei kyllä oo mitään vaihtoehtoja.... Ainoastaan elämää suurempia hankaluuksia.

Hmmm.... En kiellä sanomaasi. Paljon on toki kiinni omasta ajatusmaailmasta, mutta kyllä olisin sitä mieltä että ihmisen tunteet / energiatason pystyy aistimaan, oli hän sitten vierellä tai ei.

Kiitos, Lilli

Huomasinkin tuon, että matka ei ole helppo, eikä lyhyt.

Eilen onnistuin puhdistamaan viiden ihmisen negatiiviset tunteet itsestäni ja katkomaan noita energia kahleita saman verran (tai niin luulin ainakin), osa oli helppoja ja osa on tehtävä uudemman kerran, useaan otteeseen.

Äsken saatu puhelu oli varsin tunnepitoinen, vaikka luulin jo suojanneeni itseni hyvin. Silti se vei kaikki mehut.
Kun omissakin tunteissa olisi aivan tarpeeksi käsittelemistä, niin toisten tunteet saavat aivan sekaisin.
Kunpa ihmiset voisivat vain pitää sen negatiivisuuden itsellään (tai ehkä enemmänkin, etten ottaisi niitä itselleni)
Joskus tuntuu, että ihmiset ottavat yhteyttä vain varastaakseen kaiken energiani?

Ihanaa löytää ihmisiä jotka tietävät mistä puhun

Olen elänyt näiden "vaivojen" (taitojen) kanssa koko ikäni. Nyt vasta herännyt huomaamaan, että niitä ei saa pois eikä niitä pysty vaimentamaan, mutta niitä voisi opetella hallitsemaan

Toivoisin kyllä, että menisivät jo ohi. Raskasta kantaa toisten tunteita, kun olisi omissakin setvittävää

Olen tässä googletellessani huomannut, että toiset ne harjoittelee saadakseen selkounia ja minä kiroan, kun tahdon niistä eroon.

Tasan ei mene nääkään hommat

Tuo puhdistus tuntuu tosi oikealta ja hyvältä, kun on näitä uniakin.

Kenties painajaisillani on joku yhteys muiden tunteisiin ja siihen, että ne pakkautuvat mun kehooni ja energiani menee heihin.

Kiitos, eklektikko. Löysin ketjun. Opettelen tuota suojausta tästä etiäpäin


Lilli, jotain tuollaista hain. Ihan kokonaan en haluaisi toisten tunteita ja värähtelyjä pois sulkea, koska siitä kuitenkin on jotain etua.
Se, että ne oppisi erottamaan omistaan, niin ettei tarvis sydämen jatkuvasti hakata ylikierroksilla, olisi aivan valtavan hieno juttu

Koitetaan kirjoittaa unet ylös ja jättää sinne?

Ja kyllä, noita toistuvia jopa täysin samoja unia on jotain kymmentä eri laatua, jotka sitten vuorottelevat ihan kiusaksi asti.

Elikkä.... Olen aina ollut herkkä aistimaan ihmisten tunteita ja olotiloja.
Valitettavasti hallitsen tämän niin huonosti, että sekoitan toisten tunteet omiini ja
varsinkin negatiiviset värähtelyt saavat mut voimaan ihan fyysisesti pahoin.
Tämä on johtanut siihen, että vältän ihmisiä ja ihmisjoukkoja.

Ainoastaan musiikki auttaa pitämään toisten tunteet loitolla, mutta tulpat korvilla ei oikein joka
puolella voi mennä.

Eli: Miten pidätte toisten tunteet erossa omistanne?

Voi että oli hienoa löytää tänne.

Eilen katkoin näitä energiakytköksiä ja voi luoja, että niitä oli paljon ja oikein paksuja.
Vielä niitä jäi, mutta ei auta kun jatkaa katkomista.

Oloni ei oo koskaan aiemmin ollut näin kevyt.

Maadoitukset? Nää asiat on uusia mullle. 25-vuotta piti olla unien hallinnassa, ennen kuin päätin että on aika alkaa hallita niitä

Ja ei... Se siirtyminen valvetilan tunnetiloihin on juurikin ne vaikeimmat. Saatan pohtia sitä unta koko päivän ja miettiä, että "mitä
tämä nyt meinasi" tai "miksi tämä uni nyt tuli taas".

Hyvien unien toiveikkaat ja iloiset tunteet saisivatkin siirtyä päiviini.... Harmi vain, että unet ovat yleensä niitä painajaisia :/

katsoa minua ja tulevaani.

26-vuotta rämmitty vastoinkäymisistä toiseen ja parhaillaan menossa suurin kaikista.
Feli on aivan poikki ja neuvoton. Ainoastaan vahva toivo jäljellä. Muusta en enää tiedä yhtikäs mitään.

Loppuisko nämä vastoinkäymiset jo?

Selviääkö tämä kriisi parhainpäin?

Saanko minä joskus vain rauhassa elää ilman ongelmia? Kenties olisin jopa onnellinen?

Ja onko minut tarkoitettu elämään yksin?

Kiitos

Tahtoisin tietää, että loppuvatko nämä vastoinkäymiset jo viimein?

Kiitos hörhöisestä ajatuksesta, mielelläni antaisin tämän homman kyllä jollekin muulle, jos niin on

Kokeilen tuota pyyntöä iltarukouksessani