Olen vieläkin reissussa ja jatkuu vielä viikon mutta sen jälkeen onkin kerrottavaa. 
Valitettavasti poistun samantien täältä mutta malttakaa vielä viikko.

Uutiset ovat hyviä


 

pikkari huonoa omaatuntoa ei tarvitse tuntea koska olet kuitenkin yrittänyt 

Apu kyllä löytyy jos avunpyytäjä on itse valmis avoimuuteen ja tarkoitan sitä että ei saisi lytätä jotain ehdotusta täysin jos
ei ole edes kokeillut.

Mupeli66 minuakin saa lähestyä jos tuntuu siltä että siitä jotain apua olisi. Yksinhän me ei täällä maailmassa olla vaikka joskus voi
tuntua siltä.

 

Kuuhilda juuri tuollaista tarkoitan.

Lähden tänään reissuun ja aion käyn ostamassa laitteita. Kokeilemaan pääsen ensi viikon alussa ja voin sanoa etten malttaisi millään odottaa,
mutta tiedän ettei pidä liikaa toivoa,koska voihan se olla ns. täysi susikin.

Kukaan ei vissiin sitten ole täällä kokeillut? Noh olen sitten testihenkilö. Olen miettinyt sitäkin että voiko kaikki sielut näyttäytyä ja jos ei niin tämän avulla ehkä pystyvät ainakin kommunikoimaan? En voi olla näistä varma ennenkuin saan vastauksia.

Onko täällä ketään kuka olisi kokeillut EVP:tä?

Minun on kyllä pakko sitä lähiaikoina kokeilla jotta saan varmuuden onko sillälailla helpompaa kommunikointi,toivossa on hyvä elää

    

mupeli66

Oletko ottanut avun vastaan? Jos et, elä kiukuttele täällä ihmisille jotka haluavat sinulle vain hyvää 

ja itsemurhako,ihan oikeasti? En suosittele millään muotoa!  Miksi laittaisit läheisesi kärsimään? Siksikö ettet itse jaksa ja olet kyllästynyt
elämään ja muista viis?  Avicii neuvoi ihan oikein turvautumaan mielenterveystoimistoon,koska jos ihmisellä on itsetuhoisia aikeita se on oikea paikka.

Ymmärrän kyllä enemmän kuin voisit arvatakkaan,mutta nyt olet kulkemassa väärää tietä.

Mielenkiintoisia keskusteluja 

Kuolema on musta vain hetken ja totta myös rauhallinen silloin kuin painat silmäsi viimeisen kerran kiinni eikä siinä ole mitään pelättävää 

Energian esteetön virtaaminen tapahtuu ainakin silloin kun olen kutsunut sielun luokse,muutenhan se ei toimi ollenkaan jos "tökkii".
Voi tietenkin olla että se virtaa huonommin silloin kun luokseni tullaan ja siksi saan migreeniä,pitääpä huomioida tämä ensi kerralla.

Ole hyvä 

Ihana oli huomata että oli tullut tekstejä enemmän,kiitos kaikille

Itselläni on sellainen kuva etteivät kaikki luonani vierailevat välttämättä halua viestejä lähettää kenellekkään missään vaiheessa vaan
ovat vain kiinnostuneet kyvystäni,mutta aika sen tulee vielä näyttämään.

Luonani kävi lauantaina mies joka kosketti olalle ja voin sanoa etten ole vielä tähän mennessä saanut noin selväntuntoista kosketusta,
en säikähtänyt mutta tilanne oli sellainen että olimme ystävien kanssa ravintolassa enkä siis voinut viestiäkään ottaa,tosin
kävi vain hetken vieressä hymyillen,sain vain tunteen että halusi herättää huomioni. Luultavasti kuulen vielä hänestä.

Pikkari:
Itse rauhoitan mieleni laittamalla silmät kiinni,ajattelemalla rakkautta läheisiä kohtaan,suojelijoitani kohtaan ja sitä tilaa kohtaan missä milläkin hetkellä olen ja siunaan tilan. Tulee todella rauhallinen ja hyvä olotila. Joskus pyydän suojelijoitani myös pitämään tilan puhtaana,ettei
ketään pääse "läpi". Varmasti löydät tavan mikä auttaa sinulle,kokeile rauhallisesti erilaisia niin löydät oikean.

Migreenikohtaukset minun pitää kyllä saada kuriin niin helpottaa elämistä.

Kiitos Avicii neuvosta,kokeilen ehdottomasti vaikkakin pidän itseä tosi avoimena,stressaamattomana ihmisenä
ehkä huoleton luonnonlapsi on parhaiten kuvaava sanonta minusta.

Vaikka olenkin jo lapsesta näitä kokenut niin en ole kirjallisuutta tästä aiheesta lukenut,toki ohjelmia
yliluonnollisesta tullut jonkun verran seurannut ja nyt löysin tämän paikan. Olen aina mennyt normaalilla ja terveellä maalaisjärjellä
eteenpäin,silleen kun mielestäni pääsee hyvin pitkälle.

Jotain ketjuja täällä lueskelin (en todellakaan kaikkia kerennyt millään) niin kenelläkään ei näyttänyt
olevan samanlainen juttu itseni kanssa,tosin joillakin kyllä kokemuksia nähdä sieluja,mutta harmillisesti
eivät uskalla,halua enempää nähdä niin en voi heiltäkään neuvoja/kokemuksia tästä kysyä..ja vaikka ei olisikaan
samanlaista olisi mukavaa jos myös muut avautuisivat täällä.

Eteenpäin kuitenkin menen vaikka ilman neuvoja ja itse opiskelen kokemusten kautta. Sitäkin miettinyt pitäisikö kokeilla luokse
kutsua enemmän? Olen ollut vain varovainen etten vahingossakaan loukkaa ketään. 

Siinäpä taas jotain ajatuksia.. 

Katselin toista ketjua missä puhutaan yliluonnollisista ilmiöistä ja siinä
kalskahti korvaani huvittavalla tavalla sana kummittelu ja yleensäkin kummitus sanana ei kuulosta muuta kuin hauskalta,
koska ei kummituksia ole olemassakaan 

Nooh mutta kertokaa nyt ihmeessä joku miten usein itse olette tekemisissä sielujen kanssa?
Itse en voi tosiaan olla usein,koska saan siitä järkyttäviä migreenikohtauksia jos annan liikaa aikaani heille.
Onko konsteja miten helpottaa oloani jotta voisin useammin olla? Vai tyydynkö tähän?

Viimeksi luonani kävi vaaleanruskeahiuksinen Mika joka kuollut vuoden sisällä,siniset farkut ja vaalea hihaton paita päällä,muuta ei kertonut eikä osoittanut viestiä kenellekkään,
sitäkään visiittiä en ymmärrä? Mutta sain käsityksen että tulisi vielä uudelleen käymään.

Hei pikkari 

Melkoista tekstiä.. Haluan oman neuvoni antaa josta toivon olevan apua jatkossa,mutta ensin puhun sinusta 

Korjaa jos olen väärässä: (nämä eivät ole sitten missään nimessä tarkoitettu pahoittamaan mieltäsi)
Sinusta saa kuvan että olet sähikäinen siis sähellät hirveää kyytiä kaikkea, tulee mieleen adhd tapaus joten
et pysähdy kunnolla miettimään asioita vaan suuntaat suunapäänä toiseen asiaan..
Olet paljon paniikissa ja pelkäät.

Jos meni väärin anteeksi siitä mutta tuollaisen kuvan sain 

Neuvona annan että sinun täytyy ja huom täytyy löytää oma sisäinen rauhasi ja sen avulla tapahtuvat asiatkin rauhoittuvat.
Jos kiellät ja silti tapahtuu niin rauhasi ansiosta et enää pelkää ja tapahtumat alkavat tuntua vain hyviltä,usko pois ja kieltosi
alkavat mennä myös paremmin perille.
Nyt pelkosi ja sähläyksesi takia energiaasi menee valtavat määrät hukkaan ja voimasi loppuvat eivätkä kiellotkaan sen takia kunnolla toimi. Siispä rauhoitu. Siinä neuvoni 

Kaikkea hyvää sinulle     

Vielä tulee mieleen sellainen että minä en kutsu ketään luokseni vaan tulevat itse.

Kaksi kertaa elämän aikana olen kutsunut,toinen oli juuri läheiseni(josta jo puhuin aiemmin) kun kaipasin lohdutusta(tuli) ja toisella kerralla
ystäväni joka olisi halunnut ihan nähdä jonkin aikaa sitten menehtyneen mummonsa. Ei tullut,enkä tiedä miksi.Pari päivää
myöhemmin kävi luonani ja ystävä sai kyllä viestin joka hämmästytti sitä ja sai miettimään asioita.

Paljon on vielä opittavaa tästäkin..

Kaipailen lisää muidenkin kokemuksia 

Joskus minulla oli luulo etten saa puhua tästä kyvystä kenellekkän ulkopuoliselle,mutta se oli vain luuloa,
tämä on minulle normaalia joten miksi en saisi siitä puhua.

Sekin vielä että luonani voi käydä joku mutta puhuu vain minulle eikä halua viestiä kenellekkään,
syyt esim. läheinen ei osaisi suhtautua oikealla tavalla viestiin tai ei kestäisi sitä,syitä on monia.

Huomenta Evea ja Lilim 

Mahtavaa että koette asioita ja toivottavasti molempien kyky nousee seuraaville tasoille. 

Juu asenteeni ei ole ollut aina tällainen,olen minäkin kokenut ne pelkotilat kunnes jossakin vaiheessa ne vain loppui.
En voi sanoa että syy olisi tottumus,koska ei tähän kyllä totu,aina yhtä ihmeellistä!
Vaistoan että minua suojellaan voimakkaasti mutta se on jännä etten näe suojelijoitani,ainoastaan aistin heidät.
Eikä ikinä olekaan mitään pahaa tapaamisissa tapahtunut,vaistoan jonkinlaista kunnioitusta sielujen puolelta.
Sieluissa kuin meissäkin on samanlaisia "velikultia" siis huumori toimii. 

Ja heti alkuun kerron ettei kykyni ole sellainen että näkisin "kuolleita" ihmisten joukossa noin niinkuin normaali elämää eläessä
vaan minulle näyttäydytään silloin kun annan luvan(siis yleensä, joskus tulevat ilman lupaa) ja sitä ei todellakaan tapahdu joka viikko
koska tämä vie valtavasti energiaa minultakin ja on huolehdittava omasta hyvinvoinnista.

Kuolemanpelkoa minulla ei sinällään ole ollenkaan,ainoastaan pelkään sitä että kituisin ennen sitä ja siksipä en tykkää
korkeista paikoista..tyyliin jos tippuisin ja kituisin 3tuntia ennen kuolemaa niin huh..

Sielut kertovat (jos siis puhuvat) mitä kertovat enkä koskaan kyseenalaista mitään,siis kunnioitan myös heitä. Jos haluaa viestin
lähettää jollekkin niin en kysele miksi juuri sille tai mikset jollekkin muulle, se ei ole minun tehtäväni,kyllä tietävät kenelle haluavat ja miksi.

Kun elän ns. normi elämää ja käyn vaikka jossakin reissussa ja menen johonkin paikkaan niin voin tietenkin vaistota ja aistia sieluja,
mutta minulle ei näyttäydytä ja hyvä niin ja sekin tapahtuu siksi koska joku sielu ei millään malta pysyä kokonaan piilossa,
malttamattomia..

No jatkan vielä kokemuksista..

Kerran luokseni tuli pellavapäinen(itse kutsun sitä niin vaaleiden ns. ihanasti sekaisin olevien hiuksien takia) nuori mies.
Kertoi nimen ja että hänet tapettiin kuristamalla letkulla ja kuka hänet tappoi (pariskunta oli kyseessä),kuvaili heidät minulle.
Kuolinsyyksi on kuitenkin kirjattu itsemurha..En ollut koskaan kuullut tai nähnyt tätä eläessä ollessaan.

Tämä tapahtunut toisella paikkakunnalla missä asun.Kuitenkin yksi kaverini asuu siellä ja seuraavan kerran kun olin siellä käymässä
kysyin kaverilta tunteeko sen nimistä henkilöä ja kuvailin myös ulkonäön,kaverini vastasi kyllä ja sanoi sen
tehneen itsemurhan reilu 3vuotta sitten.

No otin riskin ja kerroin tapahtuneesta,tietenkinhän kaverini katseli ja kuunteli ihmeissään ja lopussa tuumasi,
että ovat ystävien kanssa ihmetelleetkin miksi se olisi tehnyt itselle mitään???

Tätähän juttua en voi muuttaa siis kuolinsyytä ei muuteta papereista koska ei tietoa pariskunnan nimestä,enkä ole nähnyt heitä,eikä
kaverinikaan tunnistanut tuntomerkkien perusteella, tuntemattomia siis  ja öhöm meneppä poliisilaitokselle kertomaan tästä
niin passittavat hoitoon.. Harmillista sinänsä,mutta
pellavapäälle oli tärkeintä että ystävät kuulevat oikean syyn. En tiedä kuinka moni ystävistä
edes uskoo minun sanomiseeni,kaverini ainakin koska en millään olisi voinut tietää siitä miehestä yhtään mitään kun
en ollut tietoinen kuolemastakaan.

Sen jälkeen en ole pellavapäätä enää nähnyt,rauha hänelle