meryem, laitoin sinulle yv

Kiitos paljon!

Tarvitsen kipeästi apuanne (kun en itse ymmärrä kunnolla näitä juttuja...)!!

Eli, miksi ihmeessä kartallani ei ole minkäänlaisia transiitteja astrokalenterin mukaan 22.5.-10.6.??!!?? Tätä ennen on ollut vaikka mitä ja minkäläista tapahtumaa, mutta rauhoittumaan suuntaan menossa selvästi. Mutta yhtäkkinen katoaminen ihmetyttää?? Ja tauonkin jälkeen todella vähän mitään tapahtumaa näkyy... Olen aivan ihmeissäni.

Elämässä tapahtunut suuria muutoksia parin vuoden sisään ja tälläkin hetkellä hieman stressaava aika meneillään. Ja väsymys aikamoinen... Ei jaksa, kuin pakolliset jutut hoitaa.

Pyydän apuanne rauhoittaakseni tämän asian kohdalla mieleni. Päässä vilisee vaikka mitä asian tiimoilta...

Pyytäkää mitä haluatte tietää, jotta tilanteesta saisi jonkunlaisen kuvan.

Olisin toooodella kiitollinen avustanne!!!

Kiitos paljon!

Tuntuu tosin, että meillä on vallinnut kyseinen meininki pari viimeistä vuotta...  Huhuh... Eli meneekö tästä vaan pahemmaksi...?

Minä elän elämäni parasta aikaa kirjaimellisesti    ja miehellä samaan aikaan meneillään päinvastainen tilanne  ... Jännä juttu?? 

Toivottavasti selviämme voittajina koettelemuksista. 

Hei vaan kaikille!

Minulla olisi paaaljon kysyttävää, mutta nyt minua ja miestäni mietityttää, mieheni kartalla tällä hetkellä vallitseva aspekti... 

Mitä tarkoittaa kun pluto on oppositiossa marsin kanssa? Tapahtuu n.250 vuoden välein ja todella voimakas näyttää olevan... Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Olisimme hyvin kiitollisia valaisevista vastauksista. 

Hei,

  Auttaisitteko antaen neuvoja tai jotain tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni?
Olen aivan hukassa itseni ja elämäntilanteeni kanssa...   

  En saa mitään otetta työtilanteeseeni, mieltäni vaivaa tunne, että avopuolisoni haikailee entisensä perään, josta eronnut n.3 vuotta sitten ja että jotain konkreettista sen suuntaan tapahtuu viimeestään ensi syys-talvella... En ymmärrä, miten ajatukseni ovat lähteneet tuollaiselle reitille..? Pelkoako vain?   
  Ja mikä on kun työnteko ei kiinnosta? Ei ole kiinnostanu pariin vuoteen...
  Perheenlisäyksestäkin olemme keskustelleet viime-aikoina tiuhaan tahtiin (mikä olisi toiveitteni täyttymys...    . Lääkärinikin jo hoputtanut, sillä kohta jo myöhäistä ikäni perustella    ), mutta en uskalla vielä lähteä yrittämään, koska pelkään kumppanini tunteiden olevan jossain aivan muualla... Itselläni ei ole lasta, mutta avokillani on kohta 6v lapsi tämän entisensä kanssa.
  En haluaisi jonain päivänä tulevaisuudessa kuulla kumppaniltani, ettei hän rakastanutkaan minua ym. ja huoltajuuskiistat ja kaikki...

Olisin hyvin, hyvin kiitollinen kaikille, jotka auttaisivat!!

  Hei,

  Auttaisitteko antaen neuvoja tai jotain tämän hetkiseen elämäntilanteeseeni?
Olen aivan hukassa itseni ja elämäntilanteeni kanssa... 

  En saa mitään otetta työtilanteeseeni, mieltäni vaivaa tunne, että avopuolisoni haikailee entisensä perään, josta eronnut n.3 vuotta sitten ja että jotain konkreettista sen suuntaan tapahtuu viimeestään ensi syys-talvella... En ymmärrä, miten ajatukseni ovat lähteneet tuollaiselle reitille..? Pelkoako vain? 
  Ja mikä on kun työnteko ei kiinnosta? Ei ole kiinnostanu pariin vuoteen...
  Perheenlisäyksestäkin olemme keskustelleet viime-aikoina tiuhaan tahtiin (mikä olisi toiveitteni täyttymys...  .Lääkärinikin jo hoputtanut, sillä kohta jo myöhäistä  ikäni perustella), mutta en uskalla vielä lähteä yrittämään, koska pelkään kumppanini tunteiden olevan jossain aivan muualla... Itselläni ei ole lasta, mutta avokillani on kohta 6v lapsi tämän entisensä kanssa.
  En haluaisi jonain päivänä tulevaisuudessa kuulla kumppaniltani, ettei hän rakastanutkaan minua ym. ja huoltajuuskiistat ja kaikki...

Olisin hyvin, hyvin kiitollinen kaikille, jotka auttaisivat!!

Hehee!!! 

Tiedät täsmälleen tunteeni tällä hetkellä!! 

Pystyisikö joku näkemään kartastani tai muulla keinoin, mitä elämässäni on oikein meneillään tällä hetkellä? Olisin sydämestäni kiitollinen avustanne...
 
 Olen aika hämmentynyt tämänhetkisessä elämäntilanteessani...
 
 Aloin vaistota jo viim. syksynä, että jotain tapahtuu, mut ei hajuakaan, minkä suhteen. Olin todella surullinen ja itkuinen joulu-tammikuun ja sitten alkoi tunne muutoksesta kasvaa,enkä saanut nukutuksi öitänikään helmi-maaliskuussa.Sitten alkoi tapahtua... Työsuhteeni irtisanottiin viime viikolla, joka oli elämässäni ykkösenä yli 7v. Jokin sisimmässäni viestittää, ettei mulla ole mitään hätää ja parempaa on tiedossa (mitä? Minkä suhteen?mihin liittyen?), mut tämä kasvava levottomuus... 
 
 Olen elänyt yksikseni 7v. Sitä ennen 7v. on/off avoliitossa. Perheen perustaminen haaveissa, kunhan kohtaisin miehen jonka kanssa kemiat synkkaisivat molemmin puolin... Itseasiassa tällä hetkellä jännitän,että alkaako menkat vai ollaanko tässä tulossa äidiksi. 
 
 Viime kesänä löysin sairastumisen pysäyttämänä kyvyn kirjoittaa henkien/enkeleiden kanssa,mikä on rikastuttanut henkistä puolta itsessäni. Minusta on aina sanottu, että erotun muista puheissani,käytöksessäni ym.

 Kiitos kaikille jo etukäteen, jotka opastavat minua pimeästä takaisin valoon...
 

 13.1.1976 klo.20.47 hki
 aur. kauris
 nou. neitsyt
 kuu kaksonen

Kiitos ajatus!! 

 Kysymyksiä mulla ihan mahottomasti!! Lueskelen juuri vanhempia kirjoituksia, sieltä saanut nyt hetkellistä tiedonjanoa sammutetuksi.. 

Sielun iän sisäisissä tasoissa olen törmännyt lukuun 7, samoin jokaisella ihmisellä on elämässään 7 eri kautta. Kuuluisin kausista tulee suunnilleen 30-ikävuoden tienoilla, jolloin ihminen alkaa toteuttaa sisäistä minuuttaan. Mitä pidempään on ns. kieltänyt itsensä, sitä suurempi muutos tulee olemaan. Arkikielellä puhutaan kolmenkympin kriisistä

 Täällä seikkaillessani, törmäsin edelliseen...

 Olen vaistonnut, että olen elänyt ennenkin..

 Ja tuo 7 vuotta... Woe mahoton! Ensin elin avoliitossa 7v, nyt 7v elänyt yssikseen ja 7v kestänyt työsuhde päättyi viime viikolla... Niin, ja täytin tammikuussa 30...
 
 Vaisto sanoo, että jotain hyvin, hyvin suurta on tapahtumassa vielä... Mutta ei mitään aavistustakaan, että mitä..?? Tällä hetkellä mulla on aika sekavat fiilikset..Pelottaa,olen aivan innoissani,mihin suuntaan elämä nyt on kuljettamassa? Ei auta muu, kuin antaa virran viedä ja kuulostella omia fiiliksiä eteentulevissa tilanteissa... 

Hei kaikille!
 Olen ollut kauan sivusta-seuraajana, mutta nyt elämässäni tapahtui suuri käänne ja on aikaa ja energiaa keskittyä muuhunkin, kuin stressaamiseen ja ainaiseen jaksamiseen töissä.
 Aloittelen pienin askelin, mutta epäilen etten pysy kohta paikallani, kun vauhtiin pääsen oikein kunnolla..
 On niiiiin paljon kysyttävää ja tahtoo tietää niiiin paljon asioista!! 
 Ei miulla muuta nyt näin alkuun, kuin että *Hei vaan kaikille!!*