Minä saan tietää ihan näinä päivinä pääsenkö opiskelemaan, ja transiitit näyttäs tältä;

    
    

ja radixilla on myös kuviot     

lisäksi juuri alkoi uudelleen tänä vuonna  . Onhan tuolla muutama huonompikin transiitti menossa mutta jos mun on tarkoitus päästä kouluun niin uskon että tähtitaivaalla on nyt siihen osansa...

Olen tullut viime aikoina vahvasti siihen tulokseen, ettei henkilökohtaisten planeettojen kaunis harmonia synastriassa (tai kompositiokartalla) ole tae tyydyttävään ja kestävään, tai ennenkaikkea kehittyvään ihmissuhteeseen. Muutaman kerran olen ihmetellyt, mikä siinä on että toisen ajatusmaailma, arvot, asenteet ei yhtään sovi omiini... mutta silti ei olla kuitenkaan täysin eri planeetoilta, vaan jonkinlainen henkinen kemia löytyy. 

Minulla meni välit poikki noin vuosi sitten kahteen hyvään lapsuuden ystävääni, olin aavistellut asiaa jo vuosikausia, että ei tämä ystävyys ikuisesti kestä. Että se että jos on hauskaa, ei riitä jos emme kuitenkaan ajattele elämästä samalla tavalla. Meillä oli juuri klassisia "yhteensopivia" kuvioita synastriassa,  kuu, aurinko, merkurius, venus... kaikki muodostavat kaunista kolmiota ja sekstiiliä keskenään synastriassa. Eli tullaan toimeen, kyllä. Asioita ei tarvitse vääntää rautalangasta ja toisen kanssa on luonnollista olla. Mutta sitten

synastriassa "rumaa jälkeä" muodostivat

 
 
 

kompositiokartoilla

 
 
 
 

eihän tuommosilla kuvioilla yksistään pitkälle pötkitä, ja huomasin että mitä laajemmin ja perusteellisemmin puhuimme asioista ja elämästä, ei käsitykset ja ajatukset menneet yksiin. Olen kuullut puhuttavat, että suotuisat Jupiterin aspektit voisivat jopa olla merkki siitä, että ihmisillä on samanlainen käsitys esimerkiksi työstä, opiskeluista, elämäntavoista ja että ei olisi vaikeaa sopeutua toisen elämänrytmiin ja tyyliin. Tässä oli ongelmia entisten ystävieni kanssa myös. Silti pidimme tiiviisti yhtä lähes 10 vuotta. Ja täytyy myöntää, etten oikein koskaan tuntenut olevani minulle oikeiden ihmisten seurassa 

Nyt olen alkanut lämmittelemään uudelleen "vanhaa", lähes kolmen vuoden takaista ihmissuhdetta. Tämä ihminen palasi elämääni alkuvuodesta, ja minusta tuntui aina että tiesin tämän henkilön olevan hyvinkin paljon samanlainen kuin minä, että meillä on paljon yhteistä, mutta voimme opettaa ja oppia toisiltamme paljon ja iltoja on vietetty puhumalla elämästä, haaveista... ja ajatukset ja ennenkaikkea unelmat menevät hyvinkin yksiin. Meillä henkilökohtaiset planeetat muodostavat ihan riittävän paljon oppositiota kompositiossa että synastriassa, että voisi luulla menevän homma jossain kohdin aika pahasti päin mäntyä, mutta sitten taas tästä todella hitaasta mutta hyvältä tuntuvasta etenemisestä voisi kertoa oikein mukavasti kompositiokartalla aspektoituneet

 
 
(muita aspekteja ei  teekkään)
 

synastriassa
 
 
 

eli voisin sanoa, että kaiken kaikkiaan hyvin tärkeäksi olen kokenut  sekä  aspektit kartoilla, koska jos ne aiheuttavat harmaita hiuksia ei siitä koskaan ole seurannut mitään hyvää...    kun pistää kapuloita rattaisiin, sen huomaa jotenkin selkeämmin eikä tarvitse arvailla että mistä kiikastaa.

kommentteja, kokemuksia? 

Huhhei, mistähän sitä alottais.

Niin paha olo, kokonaisvaltaisesti, että voisin ihan kirjaimellisesti oksentaa kaiken tän ulos.  Niin selvästi tuntuu ahdistus, epävarmuus, jumiutuneisuus... Itku kurkussa, aivan tajuton väsymys ympäri vuorokauden.
En tajua mistä tämä on, mutta tuntuu että kaikille muilla menee elämässä lujaa, tai ainakin heillä tapahtuu jotain ainutlaatuista, yksi pääsi opiskelemaan, pari muuta rakastui ja ovat onnellisia. Mun elämä sen kuin seisoo paikallaan, välillä tulee valon pilkahduksia mutta nekin kestää sen hetken ja taas jumitetaan. Seurataan sivusta.

Onhan mulla päällä  ,  ja jotta pysyttäis topicin aiheessa niin  vielä samaan syssyyn niin avot. Mä ajattelin että hei, noihan näyttäis hyviltä transiiteilta, mutta empä muista milloin viimeks olisin ollut näin yksin, kyllästynyt ja paikoillaan  odotan vain kevättä, että pääsee taas hakemaan kouluun ja saisi taas tavoitella niitä unelmia ja edes yrittää edetä... Toivottavasti ei tänä keväänä se kaikki työ ja uhraukset mene taas kuin kankkulan kaivoon, alkaa usko itseensä hiipua jos tässä elämäntilanteessa joutuu vielä kauan rypemään.

Tässä mietin tämmöstä asiaa... Mulla on eräs tuttu muutaman vuoden takaa, oikeen mieleenpainuva sellanen ja kaiholla olen muistellu vuoden ajan pitäisikö ottaa yhteyttä mutten ole uskaltanut. Tilaisuuksia ois ollu enemmän kuin muistan...

Tällä tyypillä on
 
   
 
 
    
eli hyvinkin kaurispainoitteinen vesimieshenkilö, itselläni kartalla eniten skorpionin rinnalla rapua, mm.  , sekä onnenpiste ravun merkissä.

En oikein tajunnut mistä se vetovoima ja samanaikainen ärsyyntyminen (vihaa vai rakkautta) kyseiseen henkilöön johtuu, mutta näyttäis kartalla olevan rutkasti oppositiota, ja kirsikkana kakun päällä meillä on  myös   . Samaan aikaan kauris tekee kyllä kaunista sekstiiliä skorpionin merkkiini, voi tämä selittää sitä että tullaan paremmin toimeen kuin mitä   parista yleensä sanotaan..?

Nyt viime viikkolla sattumien kautta meidän tiet tuli yhteen ja vaihdettiin kuulumisia, tismalleen samana päivänä   (kauriissa) teki tarkkaa sekstiiliä minun   , Pluto luuhaa siis minun 2. huoneessa jonne osuu myös suurin osa tämän tuttavan planeetoista. Ja kaiken lisäksi tämän henkilön   tekee tarkkaa yhtymää minun    , ja parhaillaan minulla on päällä transiitti   (kauris!!)

liekkö pelkkää toiveajattelua, mutta onhan tämän jotain tarkoitettava... luulin etten oikeasti kuulisi koko ihmisestä koskaan mitään, että se ei edes muistais mua... odotin jotain tapahtuvan nyt kun voimakasta transiittia pukkaa ovista ja ikkunoista  

Juu, kyllähän tuo näyttää hyvältä, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa että aspektit on tärkeimpiä. Mieluummin sitten vaikka niitä "huonoja" kuin ei mitään. Muuten ei synny jännitettä ja mielenkiintoa mistä se kaikki lähtee, nuo edellämainitut ylläpitää sitä suhdetta (hyvässä ja pahassa  ) Mä olen törmäillyt ihmisiin joilla  ja samassa elementissä kuin itselläni ja muitakin "klassisesti yhteensopivia" merkkejä kartalla, mutta ovat pahimpia pettureita ja kukasta kukkaan hyppijöitä mitä tiedän, ei sitten olla samalla aaltopituudella ei yhtään... Eikä ne aspektit (tai oikeastaan niiden puuttuminen) tässäkään asiassa väitä mitään päinvastaistakaan. Eli ota huomioon planeettojenne tekemät aspektit, toistenne huoneet...

Onpas täällä vanha ketju... noh laitan kuitenkin tänne, kun pohdiskelin tuossa miten karttani "ruuhkahuoneet" (11. huone, 12, huone ja 1. huone) näkyvät elämässäni, siis muutenkin kuin niissä sijaitsevien planeettojen kautta. 
11. huone on Vesimiehen reviiriä, sieltä löytyy myös minun  sekä  , (ihanteellisilla paikoilla mielestäni, tunnistan "omakseni"). Olen useimmiten viehättynyt  , ja useimmiten jonkun puoleensavetävän ja mielenkiintoisen ihmisen kartalta on ollut myös . Ne merkittävimmät, mieleenpainuvimmat ihmiset (ystävät, tuttavuudet...) ovat  , tai    (minulla  ja  12. huoneessa).
11. huoneen teemat varsinkin ihmetyttävät, sillä olen ehkä tiedostamattanikin halunnut kasvaa tämän huoneen edustamia arvoja "kohti", mutta vesimiestä ei kartallani ole muutakuin  . Ystävyys, tasa-arvo, veljeys ja ennenkaikkea vapaus toteuttaa itseään, ne ovat nousseet korkeampaan arvoon ja olen tajunnut että ne ovat asioita joita ihannoin, ja jos pystyn näitä toteuttamaan itse olen silloin onnellinen. Se sellainen yksinlön vapaus, vapaus tehdä omia juttuja, suunnitella ilman minkäänlaisia kahleita. JA, mikä eniten laittoi herätyskellot soimaan oli kun luin  11. huoneessa arvostavan ystävyyttä, parisuhteessa. Olen ollut meidän kaveripiirissä se, joka toitottaa romantiikan nälkäisille vauhtihirmuille "hiljaa hyvä tulee, koita nyt edes tutustua ja ystävystyä siihen ihmiseen ensin ettet satuta itseäs", itse en voisi kuvitellakaan parisuhdetta ilman ystävyyttä, se kumppani olisi myös paras ystäväni. Totta kai. Hän sallii minun toteuttaa unelmani ja minä hänen, koska haluaisin luottaa siihen vankkaan pohjaan joka suhteella on, enkä pelkkiin intohimon ja ihastumisen haihtuviin ja vaihteleviin tuntemuksiin (tämä kyllä sotii mun skorppariluonetta vastaan mutta hyvä vaan!)
12. huoneessa, joo, tykkään olla yksin omassa haavemaailmassa ja herkkä masentumaan, liikaakin ja se ei ole minulle aina hyväksi, mutta yksinolo on elinehto, muuten tulen hulluksi... Kalojen kanssa tuntuu että pääsen taas tunnemaailmassa jonnekin ihme sfääreihin (ellei kyseessa satu olemaan kovin maa -painotteinen hemmo), ymmärtää toista ilman sanojakin, kosketus aina parempi tapa kertoa tunteet, kuin pölistä kuin papupata.

eli pointtini on, voiko huoneet tuoda persoonaan ja ajatusmaailmaan mukanaan niiden edustamia piirteitä niin, että ne näkyvät myös ihmissuhteissa? En oikein muutakaan selitystä keksi, miksi mun maailma täyttyy (hyvässä mielessä) vesimiehistä ja kaloista. Sattumaako vaiko ei... toivoisin että ei 

Ymmärsinköhän oikein... mulla on siis SPI tarkka   syntymäkartalla, eli kun minun venukselle osuu transiitteja, vaikkapa transiitti   , vaikuttaako tämän Spican luonne transiittiinkin? Tai jos jokin asteroidi/planeetta tulee tarkkaan yhtymään tähän karttani kiintotähteen SPI, niin onko sillä jotain merkitystä?
 : heh.. voi kun osaisitte lukea mun ajatuksia kun en oikeen osaa selittää tätä mun pointtia

Sovelletaanko näitä kiintotähtiä ennustavaankin astrologiaan? Siis siinä mielessä, että ne vaikuttais samalla lailla transiittia tekeviin planeettoihin kuin kartan omiin planeettoihin, tietenkin siis niin että ne ovat yhtymässä. Tajusko kukaan?  : Päteekös näiden tähtien vaikutus myös asteroideihin?

[Lilli]

Lilli, kyllähän sitä alkaa noi solmut kummasti kiinnostamaan kun tarpeeksi kiinnostava tyyppi saapuu näköpiiriin.  huomasin muuten että  tuon  lisäksi, kohtaloako vai ei mutta onhan tässä jotain ainutlaatuista 

En ollut aikasemmin perehtynyt näihin  -juttuihin, koska ajattelin että eihän semmonen pikkunen mitätön (ja pah!) hommeli voi mitään merkitä, varsinkin kun siitä ei mielestäni noin yleisesti kauheasti puhuta, tai sitten olen vaan tahalleni ummistanut silmät ja korvat asialta.  Mutta siis asiaan..otinpa sitten selvää miten nämä  :t minun ja erään kartalla menee ja näyttäis siltä että hänen yläsolmunsa olisi yhtymässä minun kuuhuni? en oo kyllä varma osasinko tulkitan oikein..sanotaanko näin, että kun ensimmäisen kerran tapasimme, vietimme kaveriporukalla 4 päivää saman katon alla ja alusta asti vetovoima oli vähän liikaakin, semmosta magneettista jos näin voi sanoa. Ei mitään suoraa kontaktia oikeastaan missään vaiheessa, vain piiiiitkiä katseita, semmosta jännitteen tuntua. Huhhuh, ja sama meininki jatkuu aina kun nähdään jossain..

Mistä tietää missä huoneessa pluto tekee transiittia? en ummarra

Minun isovanhemmat myös  ja  , olleet yli 50 vuotta yhdessä että eipä siinä, käsittääkseni ovat onnellisia vaikka ovat vielä kasikymppisinäkin toisilleen kuin tulta ja tappuraa  . Ei se yhteinen hallitseva planeetta (tässä tapauksessa mars) aina luo sitä hyvää ja seesteistä pohjaa, vaan ne planeetan piirteet voivat korostua myös negatiivisessa mielessä. Kumpikin hyökkää ja lujaa, hienotunteisuus ei ole sieltä vahvimmasta päästä....

Mulla on parhaimpiin ja todellisiin ystäviin lukeutuu 2  , mies ja nainen. Heillä kyllä vettä ja maata kartalla, että sekin kyllä vaikuttaa. Mutta kyllä heissä se vesimiehelle tyypillinen kapinahenkisyys asustaa, se sellainen pieni jääräpäisyyskin ja uusien ja erilaisten juttujen ja keinojen keksiminen. Tykkään vesimiesten omaperäisyydestä ja arvostan heidän pitkäjänteisyyttä ja sellaista pysyvyyden arvostamista. Ovat ahkeria ja luotettavia, ja ei tarvitse pelätä että kääntävät selkänsä tai muuttavat mielipiteitään kuin jokin tuuliviiri. Ainoa mikä ei taas natsaa on se, että jos heille avautuu ja vuodattaa tunteita, tulee sieltä vain korrekti halaus ja nenäliina. Ja skorpparille jää kylmä tunnelma.

Mutta empä minäkään koskaan luota pelkkiin aurinkomerkkeihin, mutta niitä ei pidä vähätellä. Se on suuri energia joka auringosta kumpuaa. Toiset oppii käsittelemään sitä ja ovat onnellisia yhdessä, mutta kyllä mulla tulee joskus sellainen olo että tuolla jossain saattaisi olla ehkä ihminen, joka ymmärtäisi mua vielä paremmin.

Mä kyllä ymmärrän miksi skorppareista on huono kuva, ainakin joillain  me vaan tykätään yleisesti siitä, että sopimuksista pidetään kiinni, lupauksia ei petetä ja kaveria ei jätetä. Ja kaikki roolileikit voi sitten kans unohtaa, olkaa omia ittejänne. Neitsyet ja kaksoset ainakin kavahtaa meikäläistä useimmiten, ei siinä nätit synastriakuviot enää auta kun nämä merkit vaihtaa mielipiteitä (jos niitä ylipäätänsä on) ja asenteita kuin lennossa, ovat kameleontteja, seura määrittää persoonan, ei koskaan tiedä mikä se oikea ihminen siellä sisällä on. Ei vaan ole luottamista näihin, aikamoisia peesailijoita ja jees -miehiä. Pari entistä parasta kaveriani olivat juuri edellämainitut neitsyt ja kaksonen, toimivat sitten toooodella ajatelemattomasti ja siinä meni luottamus. Heidän mielestään "sellaista nyt vain sattuu", joten tajusin että taidetaan mennä vähän eri aaltopituuksilla.

[sinikiviuhko]

sinikiviuhko, tuo on vähän sama kuin skorpioni-leijonakombo, eli tiedän mistä puhut. Sehän on totta et itsessään tuli ja vesimerkit ei sovi kovin harmonisesti yhteen, mutta jos muut planeetat kompensoi tätä tilannetta niin pelastaa aika paljon. Teillä on nouseva merkit samaa elementtiä (tärkeä asia), samoten mars (skorpioni ja kalat). Mutta vielä tärkeämpiä on aspektit, kuinka ne toimivat suhteessa toisiinsa vai toimivatko ollenkaa. Sinulla kuu ravussa varmasti luo ymmärrystä kalan herkälle ja syvälliselle mielelle, jota yksin jousimies ei pysty ymmärtämään.

mutta... Minulla oli leijonaystävä taannoin, alussa meni lujaa ja oltiin tosiaankin se paita ja peppu. Vaikka molemmat on kiinteitä merkkejä, hänen kartaltaan löytyi mm.  ,  ,    , synastriassa helppoja aspekteja mm. kuun ja auringon välillä, ei se aina riitä. 5 vuoden jälkeen tajusin kuinka erilainen ihminen loppujen lopuksi hän on, onhan hän leijona. Tulta ja tappuraa, eteenpäin menevä (sanan jokaisessa merkityksessä), levotonkin sielu jonka kanssa en kuitenkaan ole käynyt yhtäkään syvällistä keskustalua jossa olisin tuntenut todellista saavani vastakaikua ajatukselleni, leijona rakastaa huomiota, niinkuin mielestäni muutkin tulimerkit, rakastavat kilpailua, voittamista, ovat mun makuun ylioptimistisia ja ylienergisiä. Se viehätti aluksi, mutta rasitti lopussa.

Eli oman kokemukseni mukaan kyllä, aurinkomerkit vaikuttaa paljon mutta sen vaikutuksen näkee useimmiten pidemmällä aikavälillä. Se aurinko vaikuttaa sinuun kokonaisvaltaisesti, muut planeetat sitten tuo lisäväriä, heikentää, vahvistaa, tekee ristiriitaiseksi tai paikkaa puutteitasi... jotain tällästä  :
Minulla kans syntyy vahva vetovoima leijonien, jousimiesten ja erityisesti vesimiesten kanssa (useimmiten tän on selittänyt myös  ), heidän kanssaan on hauskaa ja puheenaihetta ja meininkiä riittää, mutta minusta tuntuu ettei heiltä saa sitä jotain, henkisen puolen tyydytystä kuin mitä esimerkiksi kalat pystyvät minulle tarjoamaan täysin vaistomaisesti. Ja tuntuu vielä, etteivät nämä menevämmät merkit tajua sitä, koska ei se tunteellisuus, syvissä vesissä jammailu ja mystinen mielenmaailma ole ollenkaan heille ominaista, toisinkuin vesimerkeille. Minun kokemukseni mukaan Aurinko tulee aina paistamaan jossain vaiheessa läpi, ennenmmin tai myöhemmin ja jos se tarkoittaa ristiriitoja ja epäsopusointua, niin sitä on myös luvassa. Aina. Ymmärrys ei vain riitä, toinen touhottaa menemään ja toinen hiljaa miettii, että tajuaakohan tuo edes miltä minusta tuntuu. (Ja niin, pikku vinkkinä, vesimerkit ei helposti tunteista jaarittele, he nimenomaan tuntee, ja olettaa sinun suunnilleen lukevan ajatuksia. Osaatko, tai tajuatko pysähtyä ja nähdä toisesta jotain ilman että hän sitä sinulle kertoo?)

Sitten ei kyllä kannata aloittaa mitään ääneen sanomaankaan, jos ei voi viedä asiaansa loppuun asti. Tosiaankin näkisin asian näin etten ärry asioista joista en mitenkään voi edes tietää, jos niistä ei sanota mitään. Mutta jos väläyttää vähän ja sitten sulkee suunsa... Ei hemmetti.

Mutta eipä ilmeisesti tämän viimeisimmän Skorpionin kanssa tarvitse ongelmoida, en ole hänestä kuullut enää mitään.

Taisi muuten olla tässä aiemmin syksyllä sekin tyyppi Skorpioni joka oli melkein minut tapaamassa, mutta sitten sanoikin että "ei ole ollut ihan rehellinen" ja jatkoi että oli juuri eronnut aasialaisesta naisesta, joten hän haluaakin jatkossakin aasialaisen naisen. Ilmoitti samassa postissa jo laittaneensa ilmoituksenkin asiasta nettiin, ja hetken päästä hän sitten jonkun löysi ja riemuitsi minulle miten oli saanut siltä naiselta puhelinseksiä. En tiedä mitä se asia minulle kuului kun ei me mitään oikeita tuttavia oltu, että joissain asioissa voisi tietysti ollakin ihan hissukseen. Tuli sellainen tunne kuin minulle ilkuttaisiin päin naamaa sillä että toiselta saa noin helposti jotain...

Mistä tietysti pääsemmekin siihen että jokaikisen Skorpionin kanssa, joiden kanssa suinkin olen puhellut tai tekemisiin joutunut, on jokaikinen kerta ollut joku tietty ongelma tai päähänpinttymä seksiasioissa. Siinä onkin yksi suurimmista syistä minkä takia haluaisin merkkiä vältellä, kun ei enää sen sortin ongelmia elämääni kaipaa sen enempää kuin niitä on omasta takaa.

 

Kyllä sen asian voi olla valmis viemään loppuun asti, mutta jos eka fiilis on etteihän toi ees kuuntele mua, niin aina ei vaan halua   viedä sitä loppuun asti. Mutta eipä tämä ole mikään skorpionin kettumainen piirre, tunnen enemmän kaksosia jotka leikkii ja kerää tällä tyylillä huomiota.

Mutta voisin vinkata, että kannattaisi varmaan jättää nettituttavuudet vähemmälle tai ei ainakaan vaivata niillä päätään. Siellä kuka tahansa voi leikkiä ketä tahansa ja sanoa yhtäkkiä että tää oli nyt tässä. Horoskoopista riippumatta.
Skorpparit yleensä vihaa ihmissuhdepelejä eikä kuulu ainakaan meikäläisen elämään. Metsä vastaa aina niinkuin sinne huudetaan.

Eikä se että skorpioni ei kerroa kaikkea, ole mitään salailua, asia voi olla todella yhdentekevä loppupeleissä eikä mikään "megasalainen jännä juttu". Joskus tulee vaan semmonen fiilis ihmisten parissa, että joo, ei toi tajua kuitenkaan, se ei ymmärrä eikä ajattele samalla tavalla kuin minä. Saattaisi ehkä osoittaa minua kohtaan myötätuntoa ja blaablaa, mutta ei se tajua. Puuttuu se jokin, henkinen yhteys(kö?).

Ja tämä miksi? Aiemmin vaivauduin (kuulostaapa kylmältä, heheh) kertomaan niille hyvillekin kavereille paljonkin asioita mun elämästä, tunteista ja muusta sen sellasesta. Kyllä sitä hiffas nopeaa ettei se toinen oikeasti ole tuntenut samaa tunnetta, kokenut samaa asiaa tai muuten vaan ei sisäistä sitä mun pointtia   siinä jutussa. Ja kaikista pahinta oli se, kun tajusi ettei tämä edes kuuntele  ja miten se tuli ilmi? No siten ettei kyseinen henkilö välttämättä edes muista asiaa myöhemmin, tai voi ottaa jonkun kertomani, tosi kipeän asian esille tosi heppoisesti ilman että tajuaa sen olevan juurikin sitä, kiusallista, raastavaa, masentavaa...

silloin tulee taas se, että miks mä tolle edes kerroin..