Näytä kirjoitukset
Dodobienin kokemuksessa oli samankaltaisuutta. Nämä kyvyt tuntuvat kehittyneen iän kanssa. Tuon allekirjoitan ehdottomasti, että läheskään aina ei ymmärrä viestinnän olevan telepatiaa. Jos toinen on vaikka pihalla voi kuvitella kuulevansa keskustelua, vaikka rationaalisesti näin ei voi olla. Joskus etäisyyttä on myös todella tuntuvasti, en nyt lähde erittelemään kilometrien tarkkuudella, kun ei sellaisia arvoja ole antaa. Teoreettisesti varmasti mahdollista mistä vain, etenkin on jos jokin hätä ja useampia ihmisiä. Tässä tekisi miltei mieli puhua sieluista.
On rasittavaa, että näistä on vaikea keskustella rationaalisesti, kun nykytiede on tämän suhteen niin lapsenkengissään. Kastemadotkin "keksittiin" vasta 1800-luvulla ja sitä, mitä ei ole analysoitu, ei tunnusteta. Siinä mielessä emme ole päässyt juuri eteen päin kerettiläisten polttamisesta.
Niistä kokemuksista. Jos jollakulla on pahoja aikomuksia, niin jostakin syystä minulla on hyvin helppo saada häneen telepaattinen yhteys. Silloin olen hänen päänsä sisällä tarkkailijana seuraamassa ajatuksia. Toinen osapuoli voi tulla tästä myös tietoiseksi, joka on hyvin rasittavaa, koska yhteys on kahdensuuntainen, eikä minulla yleensä ole kykyä katkaista yhteyttä, sitä voisi kuvata vangituksi joutumiseen. Tällöin minua ja tarkoitusperiäni "luetaan" hyvin kovakouraisesti. Toinen osapuoli voi sitten katkaista yhteyden hyvin äkillisesti. Kyvyistä on ollut vain pari kertaa todellista etua. Ilmeisesti tähän samaan palettiin kuuluu myös ennalta näkemisen kyky. Annan yhden konkreettisen esimerkin. Olin seuraamassa Aki Sirkesalon konserttia Helsingissä Kappelin edessä. Olin jostakin syystä ärtynyt häneen ja erään kappaleen aikana, josta en pidä, sain mielikuvan, jossa hän hukkuu veden alle. Vettä tuli huoneeseen sisään. Ajatuskulku on tuolloin suunnilleen sen kaltainen, että mietin, miten tuo kaveri vaikenee. Tämä on vain yksi esimerkki ja toki olin pahoillani, kun hänen kohtalostaan sitten oli lehdissä. Kokonaisuutena en näitä kykyjä ole tilannut ja luopuisin niistä mieluiten. Utopiassa kaikilla olisi nämä kyvyt, jolloin näistä voisi keskustella.
Nyt uskon, että kaikki mahdolliset keskusteluyritykset johtaisi inttämiseen ja vänkäämisen ja todisteluun siitä, että näin ei voi olla. Se on viimeinen asia, mitä kaipaan. Äidillä oli näitä samoja kykyjä. Kerran hän epähuomiossa paljasti tämän puolella sanalla myös rationaalisesti. Huomasin kuitenkin, että hän oli koko ikänsä pitänyt nämä omina tietoinaan.
Ainoan lohdun tässä maailmassa olen saanut fiktiosta, mm. Dario Argenton elokuvista, vaikka ne eivät ns. hilpeitä olekaan. Mukava oli kuitenkin löytää edes tämä puolikepeä keskustelunavaus aiheesta. Jos joku haluaisia tutkia tätä tieteellisesti, kuten kaksostutkimuksessa, voisin sinänsä olla vapaaehtoinen. Mielenterveydellisiä ongelmia ei ole ja koen olevani rationaalinen, jopa analyyttinen luonne.
Mukavaa kuulla kokemuksia. Etenkin, jos niihin ei vedetä yksisarvisia tai muuta sen kaltaista. Ymmärrän kyllä, että näitä kykyjä omaavien joukossa on sekä hyvin herkkiä ihmisiä, kuten itsekin ja toisaalta pahoja ihmisiä. Oma teoriani on, että pahuus voi muovata aivoja ja avata myös näitä kanavia, kun herkillä nämä ovat/voivat olla myötäsyntyisiä. Ehkä Potterissa esiintynyt termi "muggles" kuvaisi parhaiten ihmisiä, joilla ei näitä ole. Ne joilla näitä on, voivat joskus tahtomattaan luodata muita ihmisiä ja sen huomaan aina heti.
