Olemme kummatkin hieman ymmällään ja yksi asia on kummallekin selvä, emme halua eroon toistemme elämästä mutta jatkuuko ystävyytenä vai tuleeko enemmän niin aika näyttää.
Olen tavannut ihmisen jonka vieressä voi olla täysin hiljaa pitkäänkin ja tuntuu että jotain ehkä siinä välissä väreilee silti, ollessani erossa hänestä niin kaipaa hänen viereensä. Lähellä on hyvä olla. Onko huono jos toisen kanssa on liian samanlainen? Eikä tämä hiljaisuus vaivaa mitenkään kumpaakaan.
Olen tavannut erään miehen, paljon samaa tuntuu olevan. Mies puhuu kauhean tuttavallisesti ja hänen kanssaan on helppo jutella, mielessäni hän on 24/7. Tiedän milloin hän on esim töissä, samoin sen kun hän oli kipeänä. Välillä tuntuu todella pakahduttava tunne ja kaipaus on älytön. Emme tosin kovin hyvin tunne vielä.
Kokemuksen mukaan kaksonen ei ainakaan, onko heillä tunteita ollenkaan vai olenko tavannut näitä "tunnevammaisia" yksilöitä. Heistä ei siis saa mitään irti, itse haluaisin että tunteista puhutaan/näytetään. Vesimies on myös jotenkin mysteeri en käsitä näitä vesimiehen "pyrähdyksiä" eli katoaa kesken kaiken muualle. Nousumerkki itsellä Rapu, muuten löytyy sitten Neitsyttä ja Leijonaa muistaakseni.
Mistä johtuu seuraava? Jos kuuntelen muiden keskustelua niin joidenkin ihmisten kohdalla mieleen tulvii sana/sanoja, ne ovat ne sanat jotka tämä ihminen tulee seuraavaksi sanomaan. En ole miettinyt tätä asiaa kummemmin paitsi nyt kun katsoin telkkaria ja ohjelmassa haastateltua vierasta pyydettiin kuvailemaan pariaan ja taas tuli tämä samainen tapahtuma eli sanat tulvi mieleen joilla tämä henkilö sitten seuraavaksi kuvaili tätä pariaan.
Näytä kirjoitukset
