Ihmistä on aina kiinnostanut kaikki yliluonnollinen ja siihen liittyvät asiat mitä meidän on vaikea ymmärtää. Minuakin kiinnostaa ne asiat aivan älyttömästi ja on kiinnostanut varmaan siitä asti kun menin kouluun. Monesti ihmiset vaan uteliaisuuksissaan tonkivat asioita jotka eivät meille millään tavalla kuulu tai ovat muuten meille haitallisia. Spiritismin pelaaminen on yksi sellainen asia jota en suosittele kenellekään. Näihin asioihin uskovien kuuluisi ottaa enemmän selvää siitä miten suojata itsensä, puhdistaa kotinsa, toimia hyvän puolella ja saattaa eksynyttä energiaa eteenpäin. Uuden lumoissa ja uteliaisuuden vallitessa moni kutsuu kotiinsa haitallista energiaa, joskus silloinkin vaikka tarkoitusperät olisivatkin hyvät. Kuolleiden sukulaisten tai läheisten henkiin yritetään ottaa usein yhteyttä, mutta usein vastassa on jotain muuta joka haluaa vain imitoida tätä läheistä, ja vaikka tämä läheisen henki olisikin jäänyt pyörimään paikalle, se tulisi yrittää johdattaa ja saattaa lopulliseen päämääräänsä, vaikka olisi kuinka ihanaa saada merkkejä sellaisesta ihmisestä joka joskus on ollut rakas. Harvoin vastassa on mitään todella pahaa, mutta jos näin sattuu käymään, on leikki kaukana. Suosittelen ottamaan selvää asioista ennen mitään toimenpiteitä tai ennustajalle, meediolle tai parantajalle menemistä, uskoi mihin tahansa tai oli uskonto mikä tahansa.

Viimeyönä oli täysikuu ja silloin näen usein todella värikkäitä unia. Toivoisin todella tulkintaa!

Unen ensimmäisessä puolikkaassa olin saaristossa ja pystyin kävellä saaresta toiselle kiviä pitkin. Yhtäkkiä huomasin että en pääsekään enää saarelta pois, katsahdin maahan ja näin vierelläni käärmeen. Uni katkesi. Uni jatkui siitä, että olin kotonani ja tuntematon mies tuli haastattelemaan minua uuteen työpaikkaan. Mies oli pitkä, hoikka, vaaleahiuksinen, miellyttävä ja todella komea. Tunsin yhtäkkiä itseni hyvin flunssaiseksi, silmäni ja nenäni vuotivat, voin huonosti. Nojasin tämän tuntemattoman miehen olkapäähän ja sanoin ettei töistä taida tulla mitään jos olen näin sairas. Mies katsoi minua, hymyili, suuteli suulle ja sanoi että olen aivan kunnossa tuotapikaa. Tunsin helpotuksen tunnetta ja turvallisuutta miehen lähettyvillä. Tämän jälkeen heräsin ja tunsin valtavaa lämpöä hetken aikaa hereillä ollessanikin. Mitä tämä tarkoittaa?

Minulla tulee ukkosella ja myrskyjen lähestyessä kummallisen kutkuttava olo. Iho menee kananlihalle, mahan pohjassa kutisee ja sormia kihelmöi. Olen syntynyt lokakuun myrsyisenä iltana, liekö siitä sitten johtuu.

Rakkaani on maalta kotoisin ja siellä ukkoset ovat tavallisia. Kesällä olen tykännyt mennä pihan "huvimajaan" lukemaan kirjaa kuuman teekupillisen kanssa ja katselemaan ukkosta. Myrskypilvet ovat kauniita ja taivas on arvaamaton. Nautin siitä todella!

Etsin väreihin liittyviä keskusteuja ja päädyin tänne. Sepä sattui sopivasti!

Olen jonkin verran perehtynyt väreihin ja värien voimaan. Tänään on ollut erikoinen päivä, olen kiinnittänyt paljon huomiota läheisyydessäni oleviin ja kaipaamiini väreihin. Aamulla töihin lähtiessä laitoin käteen oranssin rannekorun, valitsin huomaamattani oranssin teemukin ja oranssin teepussin (Uskollinen ystävä)  Myöhemmin päivällä töiden jälkeen kävin markkinoilla. Aion tarkoituksella mennä ostamaan Swarovskin kristalleja eräästä kojusta. Mietin hetken mitä värjeä valitsisin, ja ostin kaksi kirkkaan punaista, oranssin, violetin ja vaaleansinisen kristallin. Taas oranssia ja punaista!

Oranssi ja punainen ovat elinvoiman värejä niin hyvässä kuin pahassa. Ne symboloivat elämää, intohimoa, seksuaalisuutta, energiaa ja aggressiivisuutta. Tajuan, että alitajuisesti kaipaan juuri nyt elämääni ripauksen lämmintä kipinää sekä rohkeutta.  : Luottovärini on sinisen ja vihreän vahvat sävyt. Hehkuvan punainen kristalliriipus tuo suojaa, mutta myös tasapainoittaa sinisen ja vihreän vaikutusta.

Juttelin tästä äitini kanssa ja hän sanoi ajoittain kaipaavansa tiettyä väriä. Hän sanoi että joskus tulee ostettua kaupasta vain keltaisia hedelmiä, ruokia ja pakkauksia jotka ovat keltaisia.. Tein äidilleni lahjaksi korun jossa on keltainen kristalliriipus sekä hopeoitu risti. Tunsin jotenkin äitini tarvitsevan sitä.

Hassua miten mieli toimii alitajuisesti. Kun kuuntelee sisäistä ääntään ja seuraa sitä, päätyy takuulla oikealle polulle. 

Toivoisin todella tulkintaa tähän uneen! Kirjoitan sitä silmät sikkurassa, olen juuri herännyt ja ajattelin että tämä täytyy selvittää.

Unessa olen pöydän ääressä ja pöydällä pomppii pikkulintu. Otan linnun käteeni ja katselen sitä hetken kummeksuen mitä se tekee niin oudossa paikassa. Päästän linnusta irti ja se lennähtää hiljalleen lentoon. Hetkeksi pimenee, kunnes olen puoliksi makaavassa asennossa. Vasemmassa kädessäni (olen vasenkätinen) on haava ja siitä vuotaa verta ja se on jotenkin vanhan näköinen muuhun vartalooni verrattuna. Sillä kädellä tartuin myös lintuun. Isoäitini (minulle läheinen, terve) hymyilee vierelläni ja kysyy "No, synnyitkö uudelleen?" Uni päättyy ja herään.

Olen suunnattoman kiitollinen edes arvauksista!

Maailmassa ja kulttuureissa on aina vallinnut jonkinlainen muotti johon täytyisi mukautua. Se ei kuitenkaan sovi kaikille, eikä pitäisikään!

Olen lapsesta asti kokenut olevani erilainen ja erikoinen. Höpötin äidille omituisista tuntemuksistani, näin paljon painajaisia, kärsin syvästä ikävästä joitain ihmisiä kohtaan, ahdistuin/ahdistun koulussa, tunsin miten tietyt ihmiset "imivät" minusta energiaa jne. Luokkahuoneiden loisteputkilamput herättävät edelleen inhotusta. Näen yhä paljon voimakkaita unia. En lapsena ymmärtänyt mikä minua vaivasi, mutta nyt aikuisena olen ymmärtänyt olevani vain herkkä. Äiti jaksaa ajoittain lähettää minulle artikkeleita erityisherkkyyksistä ja hymyilee itsekin nyt ymmärtäväisenä. Nuorin tätini liittää tuntemukseni myös henkisyyteen ja herkkyyteen henkimaailmaa kohtaan. Jos ulkopuolinen kuuntelisi perheeni naisten iltahämärässä käytäviä keskusteluja, meitä voitaisiin nimittä noita-akoiksi.  Monista aistituista jutuista saisi varmaan hullun leiman otsaansa, joskus niiden sattuessa olen epäillyt järjellisyyttäni itsekin.

En koe olevani "jostain muualta", mutta tunnen silti ulkopuolisuutta. On hankalaa löytää ihmistä kenen kanssa uskaltaa aviomesti puhua näistä outouksista ja tulla samalla hyväksytyksi. Monet sanovat minun olevan tyyni, rauhallinen tai jopa tunteeton. Sisälläni kuitenkin vallitsee melkoinen myllerrys ja tunteiden kirjo.  : Lapsena annoin tunteiden tulla vapaammin ulos, mutta se oli todella rankkaa. Olen joutunut väkisin opettelemaan hiljentymistä ja aistiärsykkeiden sietämistä. Jos olen päivän suuren ihmisjoukon keskellä yleisellä paikalla, olen illalla melko uupunut. Tarvitsen paljon yksinoloa vaikka rakastan ihmisiä, matkustelua ja kulttuureihin tutustumista. Lähisuvun kesken vietetyn mökkiviikonlopun jälkeen olen täysin reporankana.

Jokaisen meistä tulisi kuunnella sisäistä ääntään, intuitiotaan ja kunnioittaa sen tarpeita mahdollisuuksien mukaan. Ei ole järkevää olla sodassa itseään vastaan, koska elämänlaatu kärsii siitä huomattavasti. Toinen hyvä neuvo on mennä luontoon. Mielenrauha löytyy sieltä väistämättä.

"Olen mikä olen ja ylpeä siitä" - ilmausta käytetään usein myös väärin. Monet ihmiset yrittävät hakea sillä oikeutusta pahoille teoilleen ja huonolle käytökselle. 

Suuret kiitokset!

Ymmärrän ja sisäistän tulkintasi täysin. Osasin jotenkin jopa itsekin aavistaa tällaista.

Minua kiinnostaa tämä. Elämäni ensimmäinen tulkinta joten odotan jännityksellä 

Tulevaisuus mietityttää.

Vaikka inhoaisi jotain väriä (esim. sitä keltaista) niin jokaisessa värissä on tietty sävy miellyttämään ihmisen silmää. Keltaistakin on sitruunankeltaista, neonkeltaista, "tipunkeltaista", pastellinkeltaista, sinapinkeltaista, kullankeltaista jne. Kaikilla väreillä on kylmät ja lämpimät sävyt. Värejä kannattaa tunnustella melkein samalla tavalla kuin maistelisi ruokaa..  Valkoinen väri aiheuttaa joillekin päänsärkyä ja uskon että kyseessä on erittäin kirkas ja puhdas valkoinen. Vaniljan- tai luonnonvalkoinen on paljon ystävällisempi silmälle. Toisista se taas on tunkkainen sävy. Ymmärrättekö mitä tarkoitan?  Rohkaisen kaikkia mietiskelemään värejä, opiskelemaan niitä ja tunnustelemaan omia tunnetiloja värien kanssa.

Huomaan hyvin itselläni sinisen ystävänä kaipaavani sinisen yhteyteen mangon sävyistä oranssia, valkoista ja herkullista pinkkiä. Arvelen sen kertovan sinisen rauhoittavasta vaikutuksesta ja surullisuuden symbolista. Usein huulipunani tai kynsilakkani on runsaan pinkki tai yhdistän asuun punaisen tai oranssin korun. Älkääkä huolestuko, on minulla muitakin värejä vaatteissa kuin sinistä.. Vaaleanpunainen on rakkauden ja oranssi elinvoiman/seksuaalisuuden väri. Vaaleanpunainen hallitsee sydänchakraa ja oranssi sakraalichakraa.

[Pinterestistä]

Olen viimeaikoina miettinyt värien merkitystä ihmiselle ja todennut itsekseni kuinka voimakkaita värit ovat. Olen aina pitänyt sinisestä ja se on ehdottomasti minun ykkösvärini kaikessa. Luotan siihen, sitä on miellyttävä katsoa, se tuntuu todella omalta ja kotoisalta kaikin puolin. Ihminen ei kuitenkaan saa turvautua vain yhteen väriin, sillä kaikkia värejä tarvitaan.

Moni ihminen turvautuu pukeutumisessaan pelkkään mustaan. Se on turvaväri ja pukeutumisessa "mikään ei voi mennä pieleen" mustaa käyttäessä. Itse käytin yhdessä vaiheessa paljon mustaa, olin silloin kahdeksannella luokalla ja elämässäni oli ensimmäisen poikakaverin ja ystävien kanssa draamailua. Turvan ja tasaisuuden kaipuu sekä huono itsetunto selvästi heijastui pukeutumiseeni. Kotona vapaalla ollessani usein heitän huomaamattani niskaan mustat fleecehousut ja vanhan kulahtaneen/tylsän t-paidan. Se saa olonkin tylsäksi ja nuhjuiseksi. Tilanne on aivan toinen jos puen ylleni kotiasuksi vaikka värikkään maximekon. 

Suomen pimeä ja "väritön" talvi vaikuttaa kaikkiin. Valtaosa ihmisten käyttämistä talvivaatteista (lukuunottamatta lasketteluvaatteita) on hyvin samaa sävyä ulkona olevan maiseman kanssa. Olen vuosia käyttänyt talvella erimallisia mustia villakangastakkeja, mutta edelliseksi talveksi ostin leijonankeltaisen klassisen mallisen villakangastakin. Jopa se vaikuttaa mielentilaan!

Suosittelen kaikkia menemään värianalyysiin, jossa selvitetään mihin neljästä vuodenaikaryhmästä kuulut omalta väripaletiltasi. Oikeat värit pukeutumisessa ja meikissä saa ihmisen näyttämään hehkeämmältä ja kauniimmalta. Tietysti jokaisen kannattaa käyttää niitä värejä ja vaatteita mitkä tuntuu omimmalta, mutta värianalyysin tehtyä moni voi yllättyä..  : Itse edustan talven väriskaalaa, eli minulle sopii parhaiten mustaan ja siniseen taittavat värit, kirkas pinkki, kuusen vihreä, lumivalkoinen, harmaa, sitruunan keltainen jne. Googlettamalla ja Pinterestistä löytää paljon vinkkejä ja lisää tietoa värianalyysistä.

Lisää väreistä, niiden historiasta, symboleista ja käyttötarkoituksista:

http://www.coloria.net/

Selailen kiinnostuneena vanhoja keskusteluja ja vastaan tähän vaikka viimeisestä vastauksesta on jo vuosia aikaa. Kun "etiäinen" tai aavistus tulee, sen vain tuntee sisimmässään. En yksityiskohtaista esimerkkiä kirjoittaa kun joku tuttu voi minut tältä palstalta tunnistaa. Kummipoikani syntyi aivan liian aikaisin, hän painoi alle 700 grammaa syntyessään. Kun kuulin tapahtumasta, olin järkyttynyt (kuten kaikki muutkin) mutta sisimmässäni tiesin että kaikki tulee kääntymään parhain päin ja kummipojastani tulee terve. Tapahtumasta on nyt heinäkuussa 4 vuotta aikaa ja se pieni poika on täysin terve, valloittava ja ihana persoona. Se aavistus kaikkein toivottovimmalla hetkellä oli todella lohduttava, eikä kyse ollut pelkästä toivosta, vaan tiedosta. 

[Merkuriuksessa]

Mars, Merkurius ja Pluto Skorpionissa.

Merkuriuksessa: Terävä, ovela, tutkiva. Mielipiteet muuttuvat harvoin ja ne tuodaan usein hyvin painokkaasti esiin.
Marsissa: Salaisista lähteistä kumpuava energia purkautuu usein räjähdysmäiseksi toiminnaksi. Seksuaalisesti haluaa kaikki tai ei mitään.

Jaa'a, melkoinen soppa skorpionia minulla.  Olen todellisuudessa hyvin ristiriitainen paketti ujoutta/pidättyväisyyttä ja intohimoa.

Aloittajalle: Olipa hölmöä käytöstä työkaveriltasi, ainakin ajattelematonta. Toiset ihmiset ovat luonnostaan ilkeitä ja haluavat nälväistä tilaisuuden tullen, se kertoo heidän omasta epävarmuudestaan ja luonteen heikkouksista. Jotkut taas ovat ajattelemattomia ja sosiaalisesti kömpelöitä. He saattavat loukata huomaamattaan. Tunnen kummankinlaisia ihmisiä.  :

Itse olen sellainen joka mielellään välttelee konflikteja, mutta sellaisen ilmaantuessa olen aika kylmä ja laskelmoiva. En mielelläni näytä ihmisille "tulistuvaa puoltani". En halua päästää suustani sellaista mitä katuisin myöhemmin. Toisten mielestä se on hyve, jotkut eivät tykkää yhtään siitä piirteestä. Omien tunteiden ilmaisu on muutenkin joskus hankalaa. Olen kummallinen - vaikka olen itse loukkaantunut, en mielelläni sano toista satuttavaa totuutta tunteistani koska ajattelen aina pidemmälle: tulevaisuuteen.  Sitten tunteeni kasaantuvat ja äärimmäisen harvoin purkautuvat riidellessä. En tiedä miten kehittäisin itseäni. Kuitenki yhteenvetona: kenenkään ei tarvitse sietää törkeää kohtelua, alistamista, kiusaamista tai syrjintää!

Isälläni on makuuhuoneessaan todella iso unisieppari. En tiedä mistä se on tullut mutta komea se on! Oman unisiepparini ostin edellisenä syksynä Kyprokselta eräästä kaupasta jossa oli paljon kaikenlaista intiaanitavaraa - unisieppareita, patsaita, käsin valmistettuja koruja ja erilaisia kristalleja. Myyjäkin näytti intiaanilta.  Siepparini on suuri ja valkoinen, sulatkin ovat lumivalkeat. En vahvasti usko unisiepparin toimivuuteen, se on minusta vain kaunis elementti makuuhuoneessa. Lapsesta asti olen nähnyt satunnaisesti painajaisia enkä usko "poppakonstien" auttavan niihin, minun on vain tarkoitus nähdä uneni. Joku näistä ymmärtävä varmaan sanoisi että "eihän se toimi kun käytät sitä väärin". 

Puuhoroskoopissa olen pihlaja ja olen myös siihen mieltynyt. En kuitenkaan niin vahvasti kuin kuuseen tai tammeen. Kuusimetsässä minulla on aina hyvä olo ja sen värit miellyttää eniten silmää. Mulla oli teininä sellainen Lapista ostettu koru jossa roikkui pieniä riipuksia - kuusenkäpy, tammenlehti ja pöllö. Taitaa olla jossain vieläkin tallessa  :