Omien tarinoiden jakaminen on hyvästä; auttaa varmasti monia tulevina vuosina. Tietoisuus aiheesta on kuitenkin vielä minimaalista. Ja siihen löytyy kyllä tuntuma, että kenelle kannattaa sanoa ja mitä.

Se mikä tällä hetkellä on "hullua", tulee jonain päivänä olevaan normaalia. Kyse on vain siitä, että nämä kokemukset poikkeavat valtavirran kokemuksista. Sitä, mitä ei ymmärretä, leimataan hulluksi. Nyt kyse on yksilöistä, jotka käyvät prosessin läpi ensin, mutta ihmisen evoluutio vetää luontaisesti tähän suuntaan(kohti laajentuvaa tietoisuutta).

Negatiiviset kokemukset kundaliinista liittyy lähinnä spontaaneihin heräämisiin tai siihen, että kundaliinia on nostettu pakottamalla(esim. intensiivisillä hengitysharjoituksilla ja hengityksen pidättämisellä). Joogisilla harjoituksilla saman asian voi tehdä tasapainoisemmin, jolloin välttyy näiltä ääripään kokemuksilta. Ensin rakennetaan perusta meditoimalla, ja vasta myöhemmin asteittain avaudutaan energeettiselle puolelle.

Hyvä, että olet löytänyt tasapainon. Suosittelen pitämään kiinni meditaatiosta, se auttaa kun on töyssyjä matkalla. Ja on tosiaan fiksua pitää hieman etäisyyttä henkisyyteen, rauhoittaa energioita.

Kriyoja tapahtuu automaattisesti, kun energia ei pääse vapaasti virtaamaan hermostossa. Ajallaan näkyvät kriyat vähenevät, mutta jooga bandhat(”kehonlukot”) ja mudrat(”sinetit”) jatkuvat hienovaisemmalla tasolla. Nämä liittyvät energian kultivoimiseen ja ohjaamiseen kehossa, joka auttaa kääntämään aistit sisäänpäin ja saavuttamaan syvempiä tietoisuuden tasoja.

Omalla kohdalla olen huomannut, että suurimmat haasteet kundaliinin heräämisen jälkeen eivät liittyneet sen seurauksena tulleisiin kokemuksiin, vaan merkityksen löytämiseen elämässä. Kun käsitys todellisuudesta muuttuu paljon lyhyessä ajassa, monet asiat alkavat tuntumaan turhanpäivisiltä. Kuitenkin elämässä on velvollisuuksia, joista pitäisi suoriutua, vaikka motivaatiota voi olla vaikea löytää.

Toinen asia on varmastikin vanhasta irtipäästäminen. Vahvistunut intuitio vetää uuteen, mutta ego haluaisi pysyä vanhassa. Monesti sitä luulee jo päästäneensä irti, kunnes taas huomaa olevansa takaisin vanhassa. ”Kaksi askelta eteen, yksi taakse” -periaatteella tuntuu matka taittuvan.

Haasteellinen, mutta vapauttava matka. Ja eiköhän sinulla se vaikein osa ole jo takana. 

Joskus se on myös ego, joka haluaa olla kovin henkinen. Olen näitä huitojia nähnyt ja useimmiten se vaikuttaa henkisyyteen verhotulta teatterilta. Anteeksi.

Shakespeare taisi tuumailla jotain tyyliin "All the world's a stage, and all the men and women merely players"

Kyseessä on ilmeisesti vuosien prosessi mutta olen jo tähän ikään mennessä oppinut kärsivällisyyttä Otan nämä semmoisina kuin tulevat. Ilman sen suurempia ennakko-odotuksia.

Oikea asenne Paljon voi tehdä prosessin nopeuttamiseen ja/tai tasapainottamiseen jos haasteita ilmenee, mutta pohjimmiltaan kyse on antautumisesta. Intuitio tulee kehittymään huomattavasti, joten siihen kannattaa opetella luottamaan. Lopulta saattaa huomata, ettei tarvitse enää etsiä vastauksia itsensä ulkopuolelta

Suurimmat töyssyt olen käynyt ja tutustunut useisiin, jotka käyvät samaa prosessia. Joten jos jotain kysyttävää ilmenee, niin nakkaise toki viestillä - käyn täällä vilkuilemassa aina satunnaisin väliajoin.

Kun oppii hiljentämään mielen ja antautumaan, niin on vähemmän vastustusta ja energia liikkuu vapaammin ylös sushumna nadia, joka on hienovaraisen kehon pääenergiakanava. Fyysinen vastine tälle on selkäydin.

Tämän seurauksena kehossa voi olla automaattisia liikkeitä tai ties mitä sun muuta, riippuen mitä energia milloinkin tekee. Ehkä helpoin ajatella energian puhdistavan ns. tukossa olevaa putkea, joka on täynnä karmisia jäämiä. Mitä enemmän puhdistusta tapahtuu, sitä vapaammin energia pääsee kulkemaan ja sitä vähemmän on fyysisiä ”oireita”. Progressiivisesti kokemuksista tulee enemmän ylimaallisia ja alkaa ymmärtämään, mitä vapaus todella tarkoittaa. Nauti prosessista 

Lisäksi mainittakoon, että näille automaattisille liikkeille löytyy lähes poikkeuksetta vastine joogasta – olkoon se sitten jooga-asento, mudra tai bandha(kehon eleet ja lukot, jotka ohjaavat energiaa) tai muutokset hengityksessä. Olen huomannut, että jooga tulee pohjimmiltaan sisältä. Se on kehon vastine sille, kun energia kulkee lisääntyvässä määrin hermostossa ylöspäin.

Reikistä ei ole omakohtaista kokemusta, joten en ota siihen enempää kantaa.

Pysykää erossa kundaliinista. Se voi tuhota elämän. Jos 90% valveillaolosta joutuu tappelemaan sen kanssa joka hetki, päivä, vko, kk, vuosi, monta vuotta, niin mitä jää. 10% pelokasta prosenttia. Tarkoitan siis joka hetki. Koko ajan. Aina.

Kundaliinissa itsessään ei ole yhtään mitään pelättävää. Kyse on vain evoluutiosta. Se on osa prosessia, jossa integroit sielun, korkeamman Itsen tai millä nimellä sitä haluaakaan kutsua - osaksi tätä fyysistä kokemusta. Joku voisi käyttää tästä termiä valaistuminen.

On luonnollista, että se nostaa asioita pintaan -  niin tästä elämästä kun aiemmista. Ne nousee pintaan, jotta ne voi puhdistaa ja niistä voi päästää irti. Mihinkä tämä johtaa? Vapauteen.

Vaikeudet johtuvat siitä, kun vastustaa sitä, mikä on luonnollista. Kaikki vastaukset - myös keinot hallita kys. energiaa - löytyy sisältä. Täytyy vain opetella kuuntelemaan. Ja päästämään irti.


En tiedä teetkö jotain säännöllisiä harjoituksia, mutta heitän nyt pikaohjeen tasapainon löytämiseen täysin hatusta:

Säännöllinen meditointirutiini. Tämä on ensisijaisen tärkeä, sillä meditoinnin myötä mieli hiljenee ja opit tarkkailemaan tunteita ja ajatuksia sivusta, etkä enää reagoi niihin automaatiolla. Lopetat ns. noidankehässä pyörimisen. Kiteytyy hyvin tähän lainaukseen: “Silence is the language of God, all else is poor translation.” -Rumi

Vältä kruunuchakraa. Sen stimuloiminen vetää energiaa juurichakrasta imurinlailla. Sitten kun hermosto on riittävän puhdas eli energia kulkee vapaasti ilman negatiivisia vaikutuksia, sen merkitys kasvaa.

Intensiivinen liikunta voi lisätä energeettisiä ongelmia. Esim. pitkillä kävelyillä voi olla parempi maadoittava vaikutus.

Jooga-asanat ja pranayama-hengitysharjoitukset tasapainoittaa energiaa ja auttaa sitä kulkemaan vapaammin.

Tietoisuus ja energia kulkee käsi kädessä. Voisi sanoa, että tietoisuus vetää puoleensa energiaa. Tähän pohjautuu koko kundaliini -prosessi. Shiva(puhdas tietoisuus) vetää puoleensa shaktia(seksuaalienergia). Sama pätee kaikkeen elämässä, mukaan lukien pelkoperäiset ajatukset. Näiden ilmentyminen vielä vahvistuu, kun kundaliini on aktiivisena. Välttelisin siis esim. kundaliini -kauhutarinoiden lukemista.

Mitä ruokavalioon tulee, niin kuuntele kroppaa. Se todennäköisesti vaihtelee sen mukaan, missä vaiheessa prosessia olet. Kun on energeettisiä ongelmia, kannattaa yleensä syödä hieman raskaammin ja vältellä esim. kahvia ja tulisia ruokia. Sitä huomaa, miten lämpöä kertyy kehoon ja kundaliinin fyysiset oireet voipi lisääntyä.

Kyse on seksuaalienergiasta, joten säännöllinen ejakulointi voi helpottaa - tällöin energia vapautuu ja liikkuu alas päin. Seksuaalienergian kultivoinnin merkitys kasvaa myöhemmin, ja tästähän tantrisessa seksissäkin on pohjimmiltaan kyse.

Suosittelen perehtymään joogaan, jotta opit ymmärtämään prosessia paremmin.  Pohjimmiltaan jooga muodostuu siitä, mitä ihmisen kehossa tapahtuu automaattisesti, kun päästää irti ja antaa kundaliinin tehdä tehtävänsä.

Kaikki pitää tietysti tehdä tapauskohtaisesti itseä kuunnellen.


Mitä omaan kokemukseen tulee, niin olen erittäin kiitollinen niistä kaikista vaikeuksista, mitkä lopulta johtivat kundaliinin heräämisen. Vihdoin tuntee elävänsä.

Pahoittelen jo valmiiksi, sillä tieto on hieman ristiriidassa sen kanssa, miten monet käsittävät sielun. Jos ei resonoi, niin ohittakaa suosiolla.

Tietoisuuden tasossa voi tapahtua muutoksia, mutta sielu on se pysyvä osa, joka kokee kaikki inkarnaatiot samanaikaisesti nyt-hetkessä. Ihmisen näkökulmasta ajattelu on siis suhteellisen rajoittunutta. Sielun silmin katsottuna sielu tarvitsee ihmistä, jotta pystyy kokemaan Itsensä uudesta näkökulmasta.

Tietoisuus, joka meillä useimmilla on, on vähän kuin koittaisi katsella likaisen lasin läpi aurinkoa. Lasi kuvastaa hermostoa, johon on kertynyt jäätävä määrä moskaa tämän ja lukuisten muiden inkarnaatoiden aikana. Mitä enemmän hermostoa puhdistaa ja oppii hiljentämään mielensä, sitä lähemmäksi pääsee puhtaan tietoisuuden(autuuden) tilaa, jota myös sieluksi kutsutaan. Valo pääsee paistamaan läpi. Siitähän ihmisenä olemisessa on pohjimmiltaan kyse. Sulauttaa tietoisuus yhteen puhtaan tietoisuuden kanssa ja elää tässä tilassa. Ts. se on se potentiaali, jonka jokainen voi saavuttaa.

Mitä itse vastaukseen tulee, niin olit ilmeisesti väsymyksen johdosta hetkellisesti hypnagogisessa tilassa eli unen ja valveen rajoilla. Jos haluaa tietoisesti kokea selkounia/ruumistaa irtautumisia/astraalimatkailua, niin se siirtyminen tapahtuu nimenomaan tästä tilasta. Veikkaisin, että aloit irtaantumaan ruumista, mutta säpsähdit kuitenkin hereille. Tuo on todella yleistä, kun opettelee pysymään tietoisena tämän siirtymävaiheen yli. Pikagooglettelun jälkeen sille löytyi nimikin, hypnic jerk.

Oli kokemus mikä tahansa, mutta jos se vieläkin mietityttää ja on saanut sinut kaivelemaan asioita, joita et välttämättä muuten kaivelisi, niin silloin se on palvellut tarkoituksensa täydellisesti! Tieto siitä, että on mahdollisesti jotain muutakin kuin tämä fyysinen todellisuus. Silloin voit tehdä tietoisen valinnan - joko ottaa selvää elämän syvemmästä tarkoituksesta tai jatkaa samaa rataa.

Saatan olla täysin hakoteillä, mutta kunhan kirjoittelin mietteitä!

Vien tätä nyt hiukan alkuperäisestä sivuun: mitä oikeastaan on henkinen kehitys, ja mitä on `valaistuminen`?

Henkisenä kehityksenä pidän kaikkea mikä vie lähemmäksi Itseä. Ihmisen todellista luontoa – autuutta, jota ilo, rauha ja ehdoton rakkaus kuvastanee parhaiten. Se on jotain niin puhdasta, että ei sitä ihmismielellä pysty ymmärtämään. Tämä tunnetaan nimellä nirvikalpa samadhi, kuten sideman tuossa aiemmin vinkkasi. Puhutaan myös oman sielun kokemisesta.

Kun sisältä pursuaa ilo ilman mitään ulkoista syytä, se tulee nimenomaan tuolta. Kun yhtäkkiä vain rakastaa kaikkea ja ehkäpä tirskauttaa pienet onnen kyyneleet, se tulee tuolta. Ja mitä enemmän löytää tasapainoa, sitä enemmän ja vankemmin se ilo on läsnä. Sisäinen hymy säilyy, vaikka ulkoiset olosuhteet eivät antaisi sille mitään edellytyksiä. Kaikki henkinen kehitys johtaa lopulta samaan paikkaan – lähemmäksi Itseä. Jolloin kärsimys väistämättäkin loppuu.

Jokainen käsittää valaistumisen eri tavalla sen hetkisen ymmärryksensä mukaan. Itse näen valaistumisen ihmisen suurimpana potentiaalina. Siinä, että ilmentää todellista luontoaan samalla kun on fyysisessä kehossaan.

Valaistunut voi olla vain NYT, koska aika on fyysisen tason harhaa. Ihminen ei pysty elämään täysin hetkessä niin kauan kun hän ajattelee pakkomielteisesti. Ja kun mieli on hiljainen 24/7, se johtaa automaattisesti siihen, että kokee todellisen Itsensä 24/7. Tällöin myös ehdoton rakkaus ohjaa väistämättäkin kaikkea toimintaa. Samalla ymmärtää käytännössä, että kaikki on yhtä ja kaikki mitä tekee toiselle, tekee myös itselleen.

Energeettinen puoli laajentaa valaistumisen käsitettä huomattavasti, jolloin myös seksuaalienergia saa uuden merkityksen. Hiljainen mieli ja energia kulkevat käsi kädessä. En mene tähän aiheeseen sen syvemmälle, mutta tuli mieleen seuraava pätkä(riittää kun katsoo n. 2 minsaa):

https://youtu.be/ZIMoxXO0XvM?t=1158

Lopulta kuitenkaan valaistumiselle käsitteenä ei kannata antaa liikaa painoarvoa. Kyseessä on pitkä prosessi ja kaikki ymmärrys tulee juuri oikeaan aikaan ja juuri oikealla tavalla. Jos pyrit päivittäisessä elämässä tekemään valintoja, jotka ovat itsesi ja läheistesi parhaaksi, ovat asiat jo hyvällä mallilla.

Hiljainen mieli on kaiken pohjalla, koska silloin oppii tarkkailemaan omaa käyttäytymistään sivusta ja tekemään oikeasti tietoisia valintoja parempaan, sekä intuitio pääsee kukoistamaan. Luotan täysin siihen, että seuraavien vuosikymmenten aikana meditoinnin suosio lähtee nousuun, kun ihmiset alkavat ottamaan vastuuta omasta elämästään ja ymmärtävät, että kaikki muutos lähtee sisältä käsin.

Jatkuvaa oppimistahan tämä henkinen tie on, mutta tällä hetkellä näen asiat jotakuinkin näin. Erittäin mielenkiintoista joka tapauksessa. Ei tarvitse mennä minkään sokean uskon varassa, kun voi omakohtaisesti todistaa itselleen asioiden oikean laidan. Kaikkia ’työkaluja’, jotka edistävät henkisyyttä, voi käyttää täydentämään omaa elämää. Sen ei tarvitse olla mistään pois, vaan voi elää täysin normaalisti. Ajan kanssa, kun oppii kuuntelemaan omaa sisäistä ääntään, elämäntavat automaattisestikin muuttuvat parempaan. Ehkä myös työ muuttuu semmoiseksi, jossa oma luovuus pääsee oikeasti esille ja omalta osaltaan tekee maailmasta paremman paikan.

[kehitykseen]

Se on jännä, että miksi minä koen näitä. En ole niin halunnut tavoitella "oloja" tai "näkyjä" tai muutakaan ns.normaalielämästä jotenkin poikkeavaa. Menin niille muutamille joogatunneille, koska halusin nukkua ja päästä stressistä

Eiköhän se aiempien elämien työ vaikuta siinä taustalla. Empä itsekään ollut yhtään henkinen, mutta elämä pakotti polvilleen ja kääntymään sisäänpäin. Silloin palaset loksahtelivat paikoilleen ja oppi olemaan kiitollinen kaikista elämän koettelemuksista.

Olenko nyt oikeassa: olen kuitenkin ihan hyvällä tiellä? Minulla energia ilmeisesti virtaa toivotulla tavalla? Ilmeisimminkin tätä kokemaani toiset oikein tavoittelevat henkisellä matkallaan?

Se onkin sitten täysin itsestäsi kiinni, miten tästä jatkat siis. Omalta osaltani voin suositella, että alat lukemaan tästä eteenpäin: http://aypsite.org/10.html

Suosittelen, vaikkei olisi mitään aikomusta aloittaa kyseisiä harjoituksia. Meditaatioon ja pranayama–hengitysharjoitukseen liittyvät oppitunnit riittänee. Ne lisäävät ymmärrystäsi huomattavasti. Ainakin itse olisin ollut täysin hukassa ilman kyseisiä oppitunteja.

Sanoisin, että energia virtaa silloin toivotulla tavalla kun olet henkisesti tasapainossa ja voit sanoa olevasi onnellinen Itse voit vaikuttaa siihen, miten ja kuinka paljon energia virtaa. Olen huomannut, että esim. kolmanteen silmään keskittyminen ennen nukkumaanmenoa johtaa helposti unettomuuteen ja/tai väsymykseen seuraavana päivänä. Kokeilemalla kaikki selviää ja jokainen meistä reagoi eri tavalla harjoituksiin, riippuen hermoston sen hetkisestä tilasta. Tuo pranayama-hengitysharjoitus on loistava tapa tasapainottaa energioita ja puhdistaa hermostoa.

Kokemukset ovat lähinnä sivutuotetta varsinaisesta henkisestä kehityksestä. Alkuun ne, täysin ymmärrettävästi, vetää puoleensa ja sitä haluaa vastaukset kaikkiin kysymyksiin nyt ja heti. Ja onhan se tietysti hieno homma, jos se vetää henkiselle tielle. Mutta kun keskittyy oikeasti siihen henkiseen kehitykseen ja oman elämänlaadun parantamiseen, kokemuksista tulee sivuseikka. Tai sanoisinko, että niin rutiininomaista, ettei niihin enää takerru.

Kokemusten tavoittelu tuo väistämättäkin epätasapainoa mieleen ja kehoon. Emotionaaliset oireet lienee yleisimpiä, mutta pidemmälle vietynä fyysisetkin oireet ovat mahdollisia. Esimerkiksi tuon aiemmin mainitsemani kokemuksen jälkeen sain pariksi päiväksi kutiavan symmetrisen ihottuman molempiin käsivarsiin ja vatsan seudulle.

[Sri Yantra in its entirety also represents the sushumna/spinal nerve/tunnel, the nervous system, and the divine union occurring everywhere up and down inside us.]

Tämä on taas ihan spontaanisti tapahtunutta. Edellisiltana nukahtamisvaiheessa tuon indigonpallon takaa avautui yhtäkkiä "avaruus". Siis kuin avaruusmaisema minkä läpi kiisin välillä nopeammin, välillä hitaammin. Ohi vilisi tähtiä/niihen muodostelmia jne. Ihan kuin joku avaruussuunnistus. En tiedä mihin matka, tuntui loputtomalta. Väsytti, joten pyysin, että nyt pitäisi voida nukkua. Pääsin pois avaruudesta.

Tästä vastauksesta et välttämättä tällä hetkellä saa paljoa irti, mutta ehkä jonain päivänä. Jos vaan se sisäinen halu totuuden selvittämiseen löytyy.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan olit selkäydinhermon sisällä (tunnetaan myös nimellä sushumna nadi). Kuulostaa oudolta, mutta kun alkaa käytännössä ymmärtämään hermoston merkityksen ihmisen henkisessä muutoksessa, kyseessä on lähinnä itsestäänselvyys. Havainnollistava kokemus:

Muutama kuukausi takaperin meditoin selkounessa keskittyen kolmanteen silmään. Pian tietoisuus siirtyi muualle. Olin loputtomalta tuntuneessa tilassa, jota avaruus kuvastanee parhaiten. Näin monivärisen energiavirran, joka meni molempiin suuntiin niin pitkälle kuin pystyin havaitsemaan. Energian ympärillä oli kirjaimellisesti galakseja, ja joka puolella oli ikään kuin eetterinen moniulotteinen kolmioista muodostuva verkko. Samaan aikaan, vaikka tietoisuus oli täysin tässä ”unessa” ja liikkui energianmyönteisesti käsittämättömällä vauhdilla, tunsin fyysisesti valtavaa ekstaattisuutta juuri- ja kolmas silmä –chakrojen välillä, joka myös säteili muualle kroppaan.

Sri Yantra kuvastaa tätä kokemusta: http://www.isibrno.cz/~gott/mandala/s-y-blue.gif

This depicts the ongoing sexual union of Shiva (masculine white lingam bindu dots) and Shakti (feminine blue yoni triangles) in every atom of the cosmos. Sri Yantra in its entirety also represents the sushumna/spinal nerve/tunnel, the nervous system, and the divine union occurring everywhere up and down inside us.

We become Sri Yantra when we manifest the ecstatic vibration of OM, which is the sound of kundalini/Shakti ravishing her Shiva within us. As this occurs throughout our whole body, we become the Sri Yantra itself. The Sri Yantra is a representation of our nervous system in its highest mode of spiritual reverie.

When you look at the Sri Yantra from time to time, just be aware that this is a representation of your rising inner spiritual dynamic, as well as the ecstatic nature of the cosmos. It is both the microcosm and the macrocosm, and so are we.

Suosittelen lukaisemaan:
http://aypsite.org/T25.html

Kokemuksia voi olla vaikea ymmärtää ilman, että laajentaa tietoisuuttaan itse kokemusta korkeammalle tasolle. Näin olen ainakin omalla kohdallani huomannut. Mitä syvemmälle menee, sitä enemmän tulee ahaa–elämyksiä ja aiemmissa kokemuksissa onkin yhtäkkiä järkeä.

Ihmisen keskushermosto on kirjaimellisesti avain kaikkeen. Hermoston puhdistaminen johtaa jatkuvasti uusiin kokemuksiin, mutta niille ei kannata antaa liikaa painoarvoa. Tärkeintä on se sisältä kumpuava ilo, joka on ihmisen todellinen luonto, ja joka pääsee enemmässä määrin esiin henkisten harjoitteiden myötä. Kun huomaa, että sisäinen hymy säilyy, vaikka elämä muuten koettelee, ymmärtää sen tärkeyden. 

Itselläni on myös unen ja valveen rajamailla ”filminpätkiä” ja ihmisten ääniä. Ja paljon muutakin, jos onnistuu pysymään täysin tietoisena kun siirtyy uneen. Indigonsininen sykkivä pallo, joka muuttui vihreäksi hieman laavalamppumaisesti, oli myös pitkän aikaa meditoidessa ja tehdessä hengitysharjoituksia. Kokemukset kuitenkin muuttavat jatkuvasti muotoaan ja ne ovat vain maisemia matkan varrella. Jos niitä jää katselemaan liiaksi, matka luonnollisestikin hidastuu.

Tässä vielä juttua itse kolmannesta silmästä:

Many expect to "see something" through the third eye, and a lot of effort (mental projection) may go into this, without adding anything to spiritual progress. There are many levels of seeing, with spiritual intuition being the most basic, and most important. The dimensional "seeing" of colors, tunnel and star, lokas, beings, etc. are least important. The rise of these kinds of experiences has been called the development of a "sixth sense" clairvoyance, clairaudience, and so on. These are fairly common occurrences along the way. But the opening of the third eye is far more than that. It is the growth of divine intuition that is the real payoff. This is "seeing" what cannot be seen, even with the subtle senses, and living what is beyond temporal life. It is a knowing without knowing, which leads automatically to doing without doing. "Stillness in action." Then we have become a channel for an endless divine outpouring. This is what real third eye opening is, far beyond the interesting trinkets of ecstatic energy surges and psychic experience.

With well-managed daily practices, our intuition grows to the point where we naturally know what is evolutionary in all situations we encounter on this earth plane. We do not have to know why. It comes from within, from beyond the mind. We find we can stand firm in That which is unmoved and all moving. It is this spiritual intuition that comes through an opening and maturing of the third eye. The third eye (ajna) is a channel for expressing ourselves on this earth plane, because it ties together all the components associated with spiritual intuition and evolutionary action heart, mind, body, inner silence and divine ecstasy. The product is outpouring divine love, which is why our actions toward others are always the best measure of our spiritual condition, and the condition of our third eye.

Ja jatkoa löytyy:
http://aypsite.org/416.html

Olen ikuinen optimisti, joten en pysty uskomaan siihen, että toivoa olisi menetetty. Ensinnäkin, suosittelen tutustumaan aivojen neuroplastisuuteen. ’Neuroplasticity’ hakusanaksi youtubeen voi olla hyvä alku. Aivot siis kirjaimellisesti mukautuu jatkuvasti. Tähän perustuu myös urheilijoiden käyttämät visualisointitekniikat.

Mielestäni se, että olet nähnyt eroottisia unia, on todella hyvä alku. Jos ihminen esimerkiksi kiihottuu unessa, on mahdollista saada orgasmi fyysisellä tasolla. Jotain siis tapahtuu. Voit myös opetella selkounessa jonkin monimutkaisen liikesarjan ja pystyä suorittamaan sen saman hereillä ollessasi, ensimmäisellä yrityksellä. Miksi myös tunteet eivät aiheuttaisi muutoksia aivoissa?

En näe mitään järkeä negatiivisessa ajatellussa. Johan se on kvanttifysiikassakin todistettu, miten luomme oman todellisuutemme. Tälläkin palstalla on ketju, jossa tulee ilmi tunteiden vaikutus vesimolekyyleihin. Ja mehän olemme n. 60% vettä.

Olen sitä mieltä, että jos haluaa tehdä pysyviä muutoksia elämässään, tulee aloittaa aivan sieltä pohjalta eli omasta mielestä. Tämä luo perustan kaikelle muulle. Säännöllinen meditointi on tähän helpoin lähestymistapa. Ajan kanssa opit tarkkailemaan ajatuksiasi ja käyttäytymistäsi ikään kuin sivusta ja karsimaan ne haitalliset ajatusmallit. Onko se helppoa? Ei varmana. Sen arvoista? Todellakin.

Jos antaisin muutaman vinkin, niin ne voisi olla jotain tämäntyylisiä:

a) säännöllinen meditointi
b) karsi negatiivisia asioita elämästäsi, siinä määrin kuin pystyt. TV, uutiset, ehkä osa ihmisistä yms.
c) säännöllinen liikunta ja/tai luonnossa oleminen
d) ruokavalio kuntoon, opettele kuuntelemaan tässä intuitiota/kroppaa. Kukaan ulkopuolinen ei voi sanoa mitä sinun tulisi syödä, ainoastaan antaa neuvoja  
e) opettele näkemään selkounia ja vahvista ihastuksen tunnetta unissa. Aloita pitämällä unipäiväkirjaa, jotta unimuisti paranee
f) ennen nukkumaanmenoa koita muistaa miltä tuntuu ihastua(jos mahdollista nykyisessä olotilassasi). Ehkä pelkän seksin ajatteleminen voisi aiheuttaa eroottisia unia
g) opettele rakastamaan itseäsi. Vaatii aikaa, mutta sitten kun siihen pystyt, olet kuin uusi mies

Itsekin masennuksesta kärsineenä tiedän, ettei se ole niin helppoa. Täysin en kuitenkaan voi samaistua, koska en tehnyt lääkkeillä tuhoa. Joka tapauksessa, sitten kun selviät ja pystyt olemaan kiitollinen kaikista elämän koettelemuksista, niin kyllä muuten tuntuu hyvältä!   Mutta askel kerrallaan. Aloita siitä, mikä tuntuu itseäsi parhaalta. Siinä vaiheessa, kun opit elämään hetkessä ja tunnistamaan negatiivisten ajatusten ketjut silloin kun ne ilmaantuvat, olet jo voiton puolella.

Lisäys: Masennus on loistava oppimiskokemus. Sitä ei pysty sillä hetkellä arvostamaan, mutta se saa ihmisen kääntymään sisäänpäin. Tämä tavallaan pakottaa ihmisen kehittymään tavalla, joka ei muutoin olisi mahdollista. Ns. ”dark night of the soul” lienee hyvä esimerkki.

Astraalimatkoissa, ruumiista irtautumisissa ja selkounissa ei ole mitään vaaraa. Se, että rajanylitykset olisivat kiellettyjä, perustuu pelkoperäiseen ajatusmaailmaan. Jos ajattelee asiaa laajemmassa perspektiivissä, astraalikehossa oleminen on paljon lähempänä meidän todellista luontoa kuin tässä rajoitetussa fyysisessä kehossa oleminen. Rajanylitys itsessään voi olla pelottava, varsinkin jos pysyy täysin tietoisena ylityksen ajan, mutta se pelko johtuu siitä, kun ego kamppailee hengestään.

Oma henkinen tila, usein tiedostamattomat alitajuntaiset asiat, heijastuvat hyvin vahvasti kokemuksiin. Mitä enemmän saa puhdistettua itseään, löydettyä tasapainoa sisältä käsin ja sitä kautta annettua tilaa valolle ja rakkaudelle, sitä miellyttävämmäksi myös henkiset kokemukset muuttuvat. Yksinkertaistettuna voidaan puhua värähtelyn nostamisesta.

Sait ilmeisesti kokea, miltä ehdoton rakkaus tuntuu. Ei ole mitään syytä, miksi et voisi kokea samaa myös fyysisellä tasolla. Kuten sanoit, syvällä sisimmässäsi olet aina tiennytkin tämän. Olettaisin, että tästä johtuen ’normaalit’ parisuhteet tuntuvat hyvinkin pinnallisilta.

Tuli semmoinen fiilis, että olet varmaankin jo aiemmissa elämissäsi kokenut lähes kaiken mahdollisen ja edennyt henkisesti pitkälle. Voit siis sanoa ”been there, done that”. Nyt kaipaat parisuhteelta jotain enemmän. Tiedäthän, kun kahdella ihmisellä on selittämätön yhteys. Ihmiset ympärillä näkevät, että heillä on jotain erityistä, mutta eivät pysty ymmärtämään mitä. Se tulee mielen toiselta puolelta ja sitä ei voi ymmärtää - se täytyy kokea.

Nauti kokemuksistasi, mutta älä takerru niihin, sillä sinulla on elämä elettävänä. Voit kuitenkin olla varma, etteivät ne ole vain sattumaa. En tarkoita, että tulet tapaamaan kyseisen henkilön fyysisyydessä. Vaan sitä, että opit enemmän itsestäsi. Ja kaikkea oppimaasi pystyt hyödyntämään fyysisellä tasolla. Ole siis kiitollinen! 

Muista, että muutos lähtee aina sisältä käsin. Jos haluat, että peilikuva hymyilee, täytyy ensin hymyillä itse. Mitä enemmän saat avattua sydäntäsi niin voit olla varma, että sitä rakkaudentäyteisempää elämäsi tulee olemaan.

Pieni vinkki: pyri muistamaan se tunne mahdollisimman elävästi myös arkielämässä. Voipi auttaa sydänchakran avautumisessa

Olen kokenut todella kovaa päänsärkyä, aivan kuin Lilli tässä ketjunavaus-tekstissään kertoo. Apua länsimaisesta lääketieteestä ei ole ollut lainkaan. Kun jatkoin Lillin tekstiä, haukoin ihan henkeäni, kun moni kohta kuvaa viimeaikaisia tuntemuksiani.

Hyvin vaikea auttaa näillä pohjatiedoilla. Pientä spekulointia voinee kuitenkin harrastaa. Mainitset vain päänsäryn? Ensimmäisenä tulisi mieleen energiaepätasapaino, ts. liikaa energiaa päässä. Kyseessä voi olla myös kolmannen silmän avautuminen, tosin siihen liittyy usein myös mm. valoshow:t ja paineen tuntu keskellä otsaa. Voi myös johtua molemmista; liikaa energiaa kertyy otsachakraan aiheuttaen kyseiset oireet.

Jos tunnet yhtään vetoa yllä mainittuja joogaharjoituksia kohtaan, sitä kautta voi hyvinkin löytyä helpotusta päänsärkyyn. Perustuen siis muiden kokemuksiin kyseisistä harjoitteista. Vastaavasti liiallisesti tehtynä päänsärky voi myös lisääntyä. Muistelisin lukeneeni jonkun tutkimuksen, jossa meditoinnin on sanottu vähentävän migreenin oireita. Pranayama taas tasoittaa energioita. Jooga-asennot mahdollistavat energian kulkemisen vapaammin ja mm. vähentävät lihasjännitystä.

Mitä minun pitäisi tehdä -?
 ja toiseksi
mihin tällaiset kokemukset johtavat -?
1) syvempään toisten aikeitten näkemiseen  (hatuttaa kun näen toisten läpi ja sisäisen tyhjyytensä, eikä kokemus rakenna minua mitenkään)-?
2) sekä oman minän yhä syvenevään tasapainoon (ei tosin ole valittamista sinä nykyisinkään) -?

Kukaan muu ei voi vastata puolestasi siihen, mitä sinun tulisi tehdä. Älä kuitenkaan ole passiivisena, tekemättä mitään. Se tuskin johtaa mihinkään. Voit esimerkiksi miettiä vaihtoehdot läpi ja kaikessa yksinkertaisuudessaan valita sen, joka vetää eniten puoleensa. Luota siihen, että se ohjaus tulee nimenomaan ylempää. Jos se ei auta, niin olet ainakin yhtä kokemusta rikkaampi ja sen avulla löydät taas uutta tietoa, joka toimii paremmin.

Se, että näet toisten tyhjyyden, ei ole sinun valostasi pois. Ja se, että edes mietit koko asiaa rakentaa sinua jatkuvasti, antaen mahdollisuuden kehittyä. Aloita vaikka siitä, että miksi se hatuttaa? Mitä enemmän löydät tasapainoa sisältäsi ja annat valosi loistaa, sitä kehittävämpänä näet asiat. Se miten suhtaudut pieniinkin asioihin voi olla suurimpia henkisen kehityksen mittareita.

Kokemukset johtavat siihen, että opit enemmän itsestäsi. Tärkeintä on kuitenkin se, miten reagoit niihin. Käytä niitä hyödyksi oman suuntasi löytämisessä. Se on itsestäsi kiinni, johtavatko ne lopulta tasapainoon vai epätasapainoon, ja miten hyödynnät oppimaasi henkisessä kehittymisessä ja arkielämässä.

Aiemmin olen kokeillut samyamaa silloin tällöin, mutta se on ollut säännöllisesti mukana harjoituksissa vasta vajaa 2 viikkoa. Olen käyttänyt tuota Advanced Yoga Practices:n suositeltua listaa eli: love, radiance, unity, health, strength, abundance, wisdom, inner sensuality, akasha – lightness of air. Muokkaan tätä varmastikin hieman paremmin omiin tarkoitusperiin soveltuvaksi ja pidättäydyn siinä sitten pidempään.

Tuo AYP vaikuttaa olevan ihan asiallisen tuntuinen saitti pikaisen vilkaisun perusteella. Onko samyaman (sañjaman)
suoritusohjeet löydettävissä itse saitilta, vai joutuuko niitä varten hankkimaan jonkin kirjan?

Tuo sivusto on sinulle varmasti melkoinen kultakimpale. Uskoisin, että täydentää TM:ää loistavasti, sillä syvämeditaatiokin on käsittääkseni sama, mutta eri mantralla. Kirjoja ei tarvitse välttämättä lainkaan, koska n. 80% tiedosta löytyy ilmaiseksi. Ja loputkin sitten keskustelupalstalta.

Suoritusohjeet on tässä: http://www.aypsite.org/150.html

Ja samyamaa käsittelee seuraavat oppitunnit:

Samyama - 76, 149, 150, 151, 152, 153, 154, 155, 176, 184, 221,
                  243, 264, 269, 299, 300, 301, 302, 303, 317, 351, 353, 359, 374,
                  399, 408, 415, 419, 420

..ja keskustelupalstalta haulla ”samyama” löytyy lukemista 62 sivua. Joten pidähän hauskaa!

Kannattanee varautua siihen, että jossain vaiheessa saattaa tulla eteen jokin isompi "möykky".
Ei tuo toki liene väistämätöntä, mutta kun siihen varautuu, on helpompaa välttää luovutusmieliala,
jos noin sattuu käymään.

Olen jo sen verran elämän kovettama, että ei pienet takaiskut horjuta. Myönnettäköön, että ehkä tuo kuulostaa vähän pelottavalta, kun ottaa kokemattomuuden huomioon. Todellisuudessa olen suhteellisen varovaisesti liikenteessä. Nuissa AYP:n opeissa painotetaan jatkuvasti sanaa ’self-pacing’, joten se on juurtunut syvälle takaraivoon. Alkuun tein välillä ylipitkiä harjoituksia, koska kokemukset olivat niin hienoja ettei malttanut lopettaa. Nyt en enää vedä harjoituksia överiksi ja pidättäydyn tuossa ”kahdesti päivässä” -rutiinissa, mutta skaalaan harjoituksia alas tarpeen mukaan. Esim. kechari mudran, sambhavin, mulabandhan ja yoni mudra kumbhakan olen jättänyt toistaiseksi kokonaan pois. Oli tässä vaiheessa hieman liikaa, mutta tulipahan kokeiltua! Onhan se myös niin, että ei nuista ylimääräisistä härpäkkeistä saa paljoa irti, ennen kuin on luonut vankan pohjan mihin niitä lisäilee. Tai saa niistä energeettisen ylikuormituksen, mutta siitä ei ole niin iloa..

Ihan uteluuttani kysäisisin, että mikä (mitkä) sinulla on (ovat) saMyaman kohteena (desha)?

 

Aiemmin olen kokeillut samyamaa silloin tällöin, mutta se on ollut säännöllisesti mukana harjoituksissa vasta vajaa 2 viikkoa. Olen käyttänyt tuota Advanced Yoga Practices:n suositeltua listaa eli: love, radiance, unity, health, strength, abundance, wisdom, inner sensuality, akasha – lightness of air. Muokkaan tätä varmastikin hieman paremmin omiin tarkoitusperiin soveltuvaksi ja pidättäydyn siinä sitten pidempään. Mielenkiintoista nähdä, että miten näkyy käytännön elämässä. Kokeneet joogit kirjoittelevat, että elämä täyttyisi pienistä ja joskus suuremmistakin ihmeistä. Ei paha diili, kun harjoitus itsessään on erittäin miellyttävä ja lyhytkestoinen.

Perusperiaatehan tässä on sama kuin kaikessa ”todellisuuden luomisessa”, mutta se lähtee lähempää sitä tasoa, mistä koko todellisuus manifestoituu. Käytetään siitä vaikka nimeä pure bliss consciousness. Olin onnekas kun sain kokea sen, tai ainakin jonkun erittäin syvän samadhi –tilan, henkisen heräämisen aikoihin. Tämän vuoksi on helppo uskoa näihin juttuihin, eivätkä ne ole omissa silmissä täyttä huuhaata.