Nostan vanhan ketjun, kun törmäsin tähän googlella.

Minulle on herännyt voimakas kyky katsoa tai oikeammin "nähdä" valokuvista. Joissakin kuvissa voin nähdä todella selkeästi jonkun hahmon tai ihmisen, jota muut eivät näe. Enkä pysty käsittämään miten kukaan muu ei näe, minusta kun tuntuu että se hahmo siinä oikein korostuu. Samoin kykenen aistimaan tunnelmia ja tunnetiloja hyvin voimakkaina, näkemään ihmisen luonteen, menneen, nykyhetken jne.
En ole löytänyt tästä asiasta minkäänlaista tietoa, vaikka olen yrittänyt sitä etsiä. Onko tällä joku nimitys? Entä onko tällä yhteyttä mediumismiin, etenkin noiden henkien näkeminen joita muut eivät näe mietityttää?

Olisin todella kiitollinen, jos joku osaisi kommentoida tähän jotain. Olen ihan yksin asian kanssa.

Kiitos kun jaksoitte kommentoida 

AthaMaarit, tiedän ettei elämäntehtävän todellakaan tarvitse olla mitään mullistavaa. Minulla on vain sellainen olo, että mun "elämäntehtävä" on ihan jotain muuta kuin nykyinen juttuni, että mä en ole vielä hoksannut sitä juttua, mitä multa odotetaan. Mulla on sellainen olo, että mua kasvatetaan tai opetetaan johonkin tiettyyn asiaan, mutta en vain tiedä mikä se on. Ajan kanssa se varmasti selviää, mutta en jaksaisi odottaa.

Solnishko, onpa mukavaa kuulla, etten ole ainoa "kummajainen", joka tuollaisia on lapsena miettinyt. En tiedä mistä ne ajatukset mieleeni tulivat, oma perheeni ei ollut mitenkään uskonnollinen koskaan. Mistään tämmöisistä asioista ei lapsuudenkodissani ole koskaan puhuttu. Enkä mä itseasiassa tästä ole ikinä kenellekään tainnut edes kertoa.

Laitan tämän nyt tähän ketjuun, kun en viitsinyt omaakaan aloitusta tehdä.. Mutta nousisiko jollekin jotain ajatuksia seuraavasta pitkästä viestistäni..

Kuka/mikä minä olen?
Tulossa pitkä viesti, pahoitteluni etukäteen.

Tuntuu että olen jotenkin hukassa, kaipaan tietoa, eteenpäinmenoa, opettajaa. En vain tiedä, mihin suuntaan minun pitäisi mennä, vai pitääkö mennä minnekään?

Aloitan alusta.

Jo joskus kymmenen vanhana minulla oli vahva tunne siitä, että kehoni ei ole sama asia kuin minä. Että ruumiini on vain kulkuväline sille todelliselle itselleni, joka tämän kehon sisällä asuu. Välillä tunsin voimakkaasti olevani fyysisen kehoni vanki, kaipasin suunnattomasti irti tästä raskaasta olotilasta, fyysisestä minästä joka ei tuntunut minulta. Varmaan samoihin aikoihin minulla oli lähes joka ilta nukkumaan mennessä kokemus siitä, että irtoan kehostani. Aloin leijumaan ylöspäin, nousin ehkä noin kaksikymmentä tai kolmekymmentä senttiä ylöspäin, kunnes paniikki ja pelko lopullisesta irtaantumisesta sai vallan ja "putosin" takaisin kehooni. Nuo ruumiista irtaantumiset olivat pelottavia enkä pitänyt niistä, sillä en tiennyt mitä minulle oli tapahtumassa.

Sitten alkoi tapahtumaan erikoisia ilmiöitä kotona ollessani. Ensimmäisen kerran muistan, että nämä "omituiset" asiat alkoivat kun olin vielä lapsi ja asuin kotona. Olimme muuttaneet täysin uuteen rivitaloasuntoon uudelle asuntoalueelle. Mutta yksin kotona ollessani näin selvästi, miten keittiön ovi avautui ja sulkeutui itsekseen, samoin suuren viherkasvin lehvät heilahtelivat usein ihan kuin joku olisi kädellä niitä vetänyt syrjään. Ei siis mitään pientä havinaa, vaan oikein kunnon liikettä. Mikään ikkuna tai ovi ei ollut auki, joten kyseessä ei voinut olla tuuli tms. En muista pelänneeni tuolloin.

Sittemmin muutin kotoa pois, ja erinäiset tilanteet on seuranneet mua milloin minnekin. Yhdessä asunnossa eivät kirjat pysyneet hyllyssä, ne tulivat sieltä aina suurella räminällä ja voimalla alas. Hyllykkö itsessään pysyi paikallaan, samoin hyllytaso, mutta kirjat lentelivät jatkuvasti lattialle. Samaisessa asunnossa muistan istuneeni yksin kotona tietokoneella. Mulla paloi pöydällä vieressäni kynttilä sellaisella vanhanaikaisella kynttilätelineellä (semmoinen jolla kaikissa vanhoissa leffoissa kannetaan kynttilää kun liikutaan kartanosa yömyöhällä). Aivan yhtäkkiä kynttilä sammui ja se lensi pidikkeestään sen kynttiläjutun jalustalle siten, kuin joku olisi sen siihen asettanut. Ihmettelin asiaa, nousin ja kävin keittiössä. Kun palasin takaisin, kynttilä oli jälleen pystyssä telineessään ja paloi! Ja olin siis täysin yksin kotona, en ollut väsynyt tai päihteiden vaikutuksen alla tms.

Muissakin asunnoissa on tapahtunut samanmoista. Tavarat ovat liikkuneet itsekseen, välillä niin että olen itse nähnyt tapahtuneen, välillä vain niin että olen kuullut kolinan/räminän jne. Eräässä talossa kuului selkeästi lasten puhetta ja leikkimisen ääniä yläkerrasta kun tulin kotiin, mutta kun kävelin tarkistamaan asian, ketään ei ollut missään. Eikä telkkaria tai radiota auki.

Edesmennyt läheiseni on ottanut minuun yhteyttä. Ensin hän tuli uneeni, sen jälkeen kävi tapaamassa minua myös päivätietoisuudessa. Tunsin läsnäolonsa ja pyysin tiettyjä merkkejä jos hän oli läsnä, jokaisen kerran sen merkin sain. Nyttemmin hän on ilmeisesti poistunut, sillä en ole saanut häneen kontaktia enää vuosiin, vaikka olisin välillä halunnutkin. Samoin kerran tehdessäni kanavointia/selvänäköistä tulkintaa eräälle tuntemattomalle ihmiselle, hänen edesmennyt läheisensä ilmestyi minulle ja välitti rakkaalleen viestin kauttani.

Nykyisessä kodissa joku askeltaa usein keittiössä ja yläkerrassa. Askeleet kuuluvat selkeästi, samoin keittiön oven avaamisesta lähtevä ääni. Pari kertaa olen nähnyt miten joku naishahmo seisoo joko vieressäni tai selkäni takana keittiössä tai keittiön ovensuussa. Myös tässä talossa on tavarat lennelleet, esim kirjahyllystä sinkoutui koriste-esine toiselle puolelle olohuonetta ja särkyi. Eräänä talvi-iltana tallin laipiossa roikkuvat tallilyhdyt olivat syttyneet itsekseen (sisällä olevat tuikkukynttilät siis).. Tässä kodissa olen todistanut myös usein ns. etiäisiä, joita ei muissa kodeissani ole ollut. Näen siis aivan selkeästi ja elävästi, miten joku tulee meille (milloin lapsi koulusta, milloin joku muu perheenjäsen), kuulen oven aukaisun ja repun heilahtamisen lattialle, mutta kun menen katsomaan, ketään ei ole missään. Ja näkemäni asia toteutuu oikeasti noin 15-30 minuutin kuluttua.

Näen, tiedän ja tunnen ennalta asioita, sekä päivätietoisuudessa että unissani. Olen tätä lahjaa käyttänyt myös toisten hyväksi, katsellut sadoille apua tarvitseville ja saanut lähes poikkeuksetta hämmästynyttä positiivista palautetta. Yhdessä vaiheessa noiden katselmusten yhteydessä menin helposti transsiin, valtava rakkaus täytti minut ja joku muu minussa tuntui kirjoittavan vastauksia kysyjille. Jälkikäteen kun olen viestejäni lukenut, en muista niitä kirjoittaneeni vaikka tiedän, että minä se olen ollut. Nyttemmin tuo on minussa sulkeutunut, en kyllä ole selvänäkökykyänikään pitkään aikaan käyttänyt tuossa tarkoituksessa. Kun välitin kaukona energiahoitoja, sain tuntemuksia kohteena olevan ihmisten kipupisteistä, olivat ne sitten henkisiä tai fyysisiä. Tunsin jopa raskaanaolevan naisen kohdun painon, kun vauva painoi kylkiin. Enkä tosiaan tiennyt etukäteen, että energianvastaanottaja edes on raskaana saati sitten nainen! (Tein energiahoitoja netin kautta eräällä keskustelupalstalla).

Entäs sitten uneni.. minulla on aina ollut todella hyvä muisti sen suhteen, että muistan öisin näkemäni unet erityisen selkeästi. Pystyn jopa palaamaan niihin uudelleen, jos haluan. Normaaliunien lisäksi koen välillä erityisen eläviä "unia", joista en tiedä ovatko ne totta vai eivät. Näissä "unissa" olen aina yhteydessä johonkin korkeampaan voimaan henkimaailmassa, minulle tehdään hoitoja tai "virityksiä" ja tunnen ne täysin selkeinä kehossani, samoin ajatukseni ovat täysin selkeitä tuolloin. Tiedostan missä olen, että on yö, minun pitäisi nukkua mutta tietoisuuteni on hereillä. Kehoni nukkuu ja tuntuu raskaalta, tajuntani on hereillä. Noita on sattunut elämässäni ehkä noin viisi kertaa, ja ne kaikki ovat vieläkin selkeinä mielessäni. Yhdessä vaiheessa nukkumaan mennessäni "kuulin" keskusteluita, siis ihan kuin oisin virittynyt jollekin radiokanavalle tai väärälle taajuudelle. Keskustelijat eivät jutelleet minulle, vaan keskenään. Tilanne oli minusta ärsyttävä, ja teinkin kaikkeni päästäkseni tuosta eroon. Nyttemmin se on onneksi loppunut.

En edes muista kaikkea, mitä minulle on sattunut. Paljon kaikenlaista kuitenkin, enkä ole osannut missään kohtaa pelätä. Olen psyykkisesti täysin terve, elän muutoin normaali elämää ja käyn töissä jne. En käytä päihteitä tms, eli nämä juttuni eivät johdu niistä.

Olen jotenkin hämmennyksissä kaikesta. Haluaisin tietää, kuka tai mikä minä olen? Onko tämä kaikki ihan tavallista ja normaalia, vai onko minussa jotain joka odottaa että ymmärtäisin? Onko näillä kaikilla asioilla jokin tarkoituksensa? Mitä seuraavaksi on odotettavissa, vai onko mitään? Minulla on tunne, etten ole vieläkään löytänyt elämäntehtävääni, vaikka olenkin työssä josta pidän. Haluaisin auttaa ihmisiä syvemmin, välittää sitä suurenmoista rakkautta jota itsekin välillä saan tuntea energiana.

Osaako kukaan sanoa tähän mitään? (..jos joku selvisi nääntymättä tämän maratonviestin lukemisesta.. pahoitteluni)

Osaisko kukaan kertoa mistä on kyse. Nimittäin nyt ihan tässä lähiaikoina olen alkanut näkemään käsiäni ympäröivän tumman rajan. Tuo rajaus menee muutaman sentin fyysisen kehoni yläpuolella. Näen sen ainoastaan peilin kautta katsoessani, ja etenkin jos liikutan kättäni. Muutoin en sitä näe. Mitään muita näköhäiriöitä mulla ei ole, eikä tuon jälkeen esiinny mitään päänsärkyä tmv. Mitä mahtavat olla nuo rajat joita näen itselläni, ja nimenomaan käsissäni?

Heip pitkästä aikaa kaikille

Onpas ihanaa huomata että "joukkomme" on kasvanut näinkin monella uudella ihmisellä  Kylläpä vaan monella teistä oli samanlaisia aatoksia kuin itsellänikin on. Tosiaan tulee paljon mietittyä ja analysoitua vähän jokaista asiaa, joskus tuntuu että vähemmälläkin selviäisi 

Eiköhän meidän luonteissa löydy se yhdistävä tekijä, ainakin niin samantyyppisen vaikutelman meistä saan kun näitä viestejä lueskelen. Ja tottahan se on, että henkinen tie, ja tie tämän lahjan saamiseen ei ole koskaan helppo. Joten varmasti niitä vaikeita kokemuksia itsekullakin meistä on menneessä.

Jatketaanhan juttua taas, ihanaa löytää näin paljon muitakin tämän lahjan omaavia 

Soneraplazan kristallipallolla on keskusteltu näistä puhelinnäkijöistä, suosittelen kurkkaamaan sinnekkin 

Heippa vesimies-kuuleijona 

Ihankuin olisin itseni kirjoittamaa tekstiä lukenut kun sinun viestiäsi luin. Minä myös tiedän aina heti jos toinen puhuu valheita, sen vain tietää. Samoin tuo elämän turhan karikkoinen polku on tullut tutuksi. Mutta se, mikä erityisesti sävähdytti, oli tuo viimeinen lauseesi. Nimittäin täsmälleen samoin olen itse ajatellut tässä muutaman viime kuukauden aikana kun olen miettinyt kaikkea kokemaani. Onpas kiva tutustua sinuun, mukavaa kun liityit joukkoomme..  Minäkin täällä vielä ihan uppouutena 

Kaikesta tästä olen oppinut sen,että jokainen asia elämässäni on ollut minulle opiksi ja olen kiitollinen niistä.Enhän olisi minä,ilman näitä kaikkia kokemuksia.

 :llä vesimies-kuu-leijona

Olenpa tässä pohtinut semmoista juttua, että onkohan näkijöiden elämänkokemuksissa mitään yhteneväisyyksiä..? Poikkeaakohan ns normaalista mitenkään, vai onko ollut tavallista rankempaa/helpompaa ..? Toivottavasti joku nyt ymmärsi mitä ajan takaa, alkaa päänsärky olemaan jo sitä luokkaa ettei enää ajatus kulje ja on pakko poistua tästä 

Niin, oma elämäni ei todellakaan ole ollut mitään ruusuilla tanssimista, koskaan. Mutta vaikeuksien kautta voittoon, se pitää ainakin minulle paikkaansa.

Enkeleitä teille kaikille 

Ihan uppouutena ilmoittaudun joukkoonne. Olen muutaman kerran käynyt taustalla juttujanne seuraamassa, mutta nyt sain sitten rakisteröinnin kunnialla loppuun niin pääsen jopa osallistumaankin 

Vesimiehen luonteella palstailen kanssanne

Hei vain kaikki ketjulaiset! 

Etsin juuri tämäntyyppistä keskustelua netistä, ja löysin teidän ketjunne. Ja ihan vain sitä varten oli pakko rekisteröityä että pääsen juttelemaan kanssanne! Ihanaa kun on löytänyt muitakin joilla on sama kyky ja lahja. Tämä kaikki on tietyllä tavalla uutta minulle, vaikka viitteitä tästä on aina ollut.. joten on ihanaa kun voi puhua asiasta sellaisten kanssa jotka eivät heti ajattele mielenterveyteni vinksahtaneen

Niin, tosiaan suvussani on aina ollut nitä taipumuksia, esim äitini näkee enneunia. Itselläni on vasta viime aikoina erittäin vahvasti tullut tämä näkeminen. Oikeastaan niitä hetkiä jolloin on nähnyt tulevaan, on ollut aina, en vain ole uskaltanut luottaa niihin. Tällätavalla jälkikäteen on sitten huomannut että tottahan se oli. Ja nyt sitten viimeaikoina, olen huomannut että minä todella näen tulevaan ja nykyhetkeen.

 Olen täällä netissä erinäisillä palstoilla harjoittanu taitoani. Erään kerran tein ketjun jossa kuvailin kysyjien luonnetta ja nykyhetkeä. Kysyjiä oli ylitse 100 ja vain yksi ainoa ei osunut, kaikki muut meni nappiin palautteiden persuteella. Siitä rohkaistuneena sitten olen harjoittanut näkijän kykyjäni myös, ja jälleen palautteiden perusteella, olen nähnyt asiat oikein, jopa ihmisten ulkonäöt 99 prosenttisesti.


Asiat tulevat minulle valokuvina tai vahvoina tunteina.. Alkuun oli ihan epätodellinen olo, miten voi olla mahdollista että minulle on tämä lahja puhjennut jota olen kauan toivonut.. mutta uskottava se kai sitten on  Minusta on aivan ihanaa kun voin tämän avulla auttaa ihmisiä ja lohduttaa.

Ja ihanaa kun löysin teidät  Tuntuu kuin olisi tullut kotiin..