Varmasti saa miehen varpasilleen kun antaa aihetta olla mustasukkainen ja siinä sivussa saa hetkeksi kaikenlaista huomionosoitusta, mutta eikö se ole epäaitoa? Onko silloin kyse oikeasta romanttisuudesta ja rakkaudesta, kypsästä sellaisesta vai vain pelkojen mukana elämisestä? ( täytyy liehitellä toista ettei menentä tätä? jne...) Eikös kahden kypsän ihmisen välinen aito rakkaus ole jotain aivan muuta, silloin pidetään suhteesta huolta ja kunnioitetaan ja ymmärretään toisten tarpeita, mm. romantiikan kaipuuta, tai omantilantarvetta ja yritetään elää ja toteuttaa elämää niin että molemmilla on hyvä olla, yhdessä. Mutta ehkä tietynlainen mustasukkaisuuspeikon herättely antaa lisämakua, kun sen tekee fiksusti, toista loukkaamatta.
No aina voi kysyä määrittelemään epäaidon ja ihmisen kypsyyden,
mitä ne loppujen lopuksi ovat ja onko ns. end of the day,
epäaitoutta oikeasti olemassa. 
Kai kaikki riippuu syvimmistä motiiveista. Lähes kaikki typerimmät ja lapsellisimmat
temput rakkaudessa ovat vain sitä, että rakastaa ja haluaa toisenkin rakastavan.
Voihan sitä yrittää parisuhteensa elää kaikkien kauniiden ihanteiden mukaan,
mutta valitettavasti ihminen hakee virikkeitä koko ajan
ja kyllästyy ja menettää mielenkiintonsa erittäin nopeasti,
jos asiat menevät liian helposti, "kypsästi" ja vailla "epäaitoutta".
Voidaankin ihan aidosti puhua rakkauden leikeistä, joilla elämä maistuu elämälle,
eikä elämättömälle. 
