seuraava »

[^^Queen Nefertiti^^]

Öh, pakko kysyä, mistä niitä miehiä löytyikään? ihan kuin olis päässyt unohtumaan.. ei tapahdu sitten mitään todellista, saatikka että olisi paria kunnon rakastumista.. onko se tämän 7 vaiheen kirous, että on liian henkinen, eikä syviä suhteita löydy joka oksalta?  parempi olla yksin. Pluto.. muka tekee kesällä jotain Venukseni kanssa. No Mars toimii paraikaa myös ja JOTAIN edes.. tunteet on itse asiassa menneet jonnekin syvälle tai sitten liian korkealle.

[Viviane]

Minulla oli tuo transiitti päällä 2001-2003 välisenä aikana ja oli elämäni hirveimmät vuodet. Jouduin - omasta tahdostani ja pakosta - elämään suhteessa, jossa mukana oli alkoholi ja mustasukkaisuus.
Irtipääseminen oli vaikeaa ja kaikki muu maailma sen ulkopuolella unohtui..
Tuon transiitin avulla oikeastaan sain voimaa irrottautua. Olin myös valveutunut astrologisista kuvioista ja luin transiitista silloin paljon.

Siitä sanotaan: " Erityisesti eroottiset ja seksuaaliset tarpeet voivat vahvasti tulla sotkemaan ihmissuhdekuvioitasi. Tarve kokea jotain tavallisuudesta poikkeavaa, intensiivistä ja repivää.
Sinuun voi kohdistua paineita, emotionaalista kiristystä, jolloin voit kokea olevasi tukalissa tilanteissa."

Tässä tarinassa on myös pelastus eli sen jälkeen, kun jos pääsee irti siitä "pahasta", niin voi viettää puhdistavan ja parantavan yksinäisen jakson. Minulle kävi niin ja se pelastus tuosta yksinäisyydestä oli sitten karmallinen mies, joka tuli ja "pelasti" minut.

Tänä päivänä selkäpiitä karmii, kun vielä ajattelen tuota aikaa, mutta kaikki kääntyikin parhain päin ja elämä muuttui sen jälkeen täysin ja kolahti niinsanotusti kohilleen. Nyt ei vois paremmin mennä! 

Ystävälläni oli sama tulossa silloin ja kerroin hänelle ajan laadusta. Hänelle kävi samoin - sekopäinen mies elämässä ja sen jälkeen hän löysi unelmiensa miehen ja sai lapsen ja elää onnellisena.

Monesti tuohon kuvioon kuuluu, että se "unelmien mies" löytyy aivan ihmepaikasta ja tunnelma on kuin rakkauselokuvassa, jossa rakastavaiset tapaavat toisensa ikäänkuin "monen vuoden jälkeen". Ihmettelemistä siis riittää ja lopputulos voi olla aivan upea. Hirveä aika se oli ja ihmettelee, miten voi järki lähteä ihmiseltä siinä tilanteessa ja sitovat - epäterveelliset tunteet tulee tilalle. Onneksi järki sitten voittaa..

Toivon kaikille hyvää matkaa transiitin aikana. Se todellakin puhdistaa ihmisen kaikesta "pahasta", jos vain niin haluaa. Ainut "vika/jälki" ajasta voi jäädä, ettei pysty enää tuntemaan yhtä voimakkaasti tai ei uskalla luottaa tunteisiinsa sen jälkeen. Tietty tunnekylmyys voi aluksi ilmetä, kun on niin tyhjä kaikesta. Mutta ajan kanssa haavat paranee..

Niin, ja äitisuhde tulee silloin myös lähemmäs ja joutuu käsitteleen siihen mahdollisesti liittyviä traumoja ja ongelmia. Minä selvitin äitini kanssa silloin mieltä painavat asiat ja loin kokonaan uuden suhteen hänen kanssaan ja nyt ollaan todella hyvissä väleissä. 

Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille! 

[kooky]

olipa hyviä kuvauksia tuosta ajasta...moni asia kuulostaa tutulta...varsinkin emotionaalinen kiristys ja rakkauselokuvamaiset oudot kohtaamiset... :

ja sekin että luulee/uskoo ettei enää koko ajan jälkeen jaksa paljon tuntea mitään...

en tiedä miten oikein ratkaisin koko ajan "hedelmät" vai pistinkö taas vaan pään pensaaseen...


no joo, hengissä kuitenkin vielä ja onhan tuosta jo aikaa, mut tosiaan taisin tehdä silloin päätöksiä tyyliin tämän jälkeen en enää jaksa "tuntea" mitään...ja hirveesti dramaattisia päätöksiä ynnä muuta riipimistä silloin.

huh huh..

[Dinah]

..elämäni on ollut nimenomaan sitä tunteiden ja itsen tarkkailua..(kuu neitsyessä)ja tuntuu että olen viimein löytänyt tasapainon kaiken ahdistuneisuuden jälkeen. Siksi tuntuukin hieman kummalta että miksi nyt maailmankaikkeus katsoo tarpeelliseksi käydä kuorimassa kuutani..no, ehkäpä viimeisetkin "loat" käydään pyöräyttämässä.

Tuttu tunne! Aikoinaan selvinneenä parisuhteen loppumisesta ja monista muista niin tunne- kuin toiminnan tason pähkäikyistä, hengähdin hetkeksi ja kuvittelin saavuttaneeni mielenrauhan. Tunsin itseni voimakkaaksi ja itsenäiseksi, itsevarmaksikin. Kunnes uranus kävi vähän pyörähtämässä (kuun, merkuriuksen ja venuksen kanssa) ja mielenrauha oli mennyttä! Omalla kohdallani luulen, että ainakin kuu kaloissa vaatii aina tuollaista testaamista, koska itseään on niin helppo petkuttaa... 

..Suurin pelkoni liittyy siihen että tyttärelleni ei tapahtuisi mitään..äitiysteema.

Jos äitiysteema liittyy  :hun, niin isäteema kyllä näkyy  -transiitin aikana. Minulla siis sellainen menossa, ja isäsuhde todellisesti koetuksella. Tunnen että pluto on muissakin asioissa pakottanut avaamaan silmät, ja kohtaamaan ihmiset ja asiat sellaisina kuin ne oikeasti ovat. Vuosihoroskoopin transiittikuvauksen perusteella pelkäsin, että joudun luopumaan kaikesta entisestä, mutta tähän mennessä olen tullut siihen tulokseen, että luopuminen koskee lähinnä omia asenteita ja totuttuja tapoja, enemmänkin sisäistä muutosta kuin ulkoista. Tämä näkyy kyllä päällekkin päin, uskoisin. Toisin kuin ehkä kuuhun kohdistuvassa transiitissa...

Sellaisen neuvon minäkin uskallan antaa, että ota kaikki kohtaamasi vastuksetkin vastaan rehellisin mielin. Vaikka tuntuisi pahalta, yritä kohdata kipu sellaisena kuin se on. Sillä kasvu edellyttää kipua! Toivottavasti selviät mahdollisimman vähällä! 

[a.ankka]

En voinut kuin silmät pyöreenä lukea Linnin kirjoitusta: itsellä hyvin samantapainen kokemus pluton neliöstä kuulle. Kävin varta vasten oikein tuolta päiväkirjasta katsomassa, kuinka nämä ohitukset ajoittuivat. Ensimmäinen oli vuoden 97 loppupuolella ja viimeinen 98 lopussa.
 Näin jälkeen on helppo nähdä, että silloinen pitkäaikainen suhteeni alkoi minun päässäni rakoilla vuoden 97 lopulla, toisin sanoen aloin itse olla kiinnostunut muista. Koko homma huipentui eroon 98 lopussa.

Sen verran tahdon mainita asiasta, että niin ”sekaisin” en ole eläessäni ollut kuin tuon viimeisen ohituksen aikana. Jälkeenpäin on ollut epätodellinen olo: minäkö se olin. Toimin kuin pakon riivaamana, tajusin että näin ei voi tehdä ja samalla kuitenkin tein.
Menin järjettömän sekaisin eräästä ihmisestä, jätin silloisen suhteeni ja säntäsin tähän toiseen, joka sitten ei kestänyt kuin kuukauden pitemmälle, kuin transiitti – vähän niin kuin Suski7 kirjoitti: ” voit joutua sidoksiin ihmiseen, josta et oikeasti niin välitä. Mutta jotenkin et pääse irtikään hänestä”.
Mutta jo heti tämän pikaromanssin jälkeen ajattelin, että sen se tarvitsi että edellinen suhde loppuu. Suhde oli sillä tutulla ”ollaan yhdessä kuin muutakaan ei keksi” mallillaan, eikä meistä kumpikaan varmasti ollut erityisen onnellinen.

Muuten poikkean onnellisista täällä siinä, että minulle ei mitään uutta suhdetta tullut sen jälkeen. Pikemminkin lyhyitä ja epätoivoisia söhräyksiä. Paljon kului viinaa ja tupakkaa + sen jälkeiset pari vuotta olivatkin tähänastisen elämäni kamalimmat, mutta siinä kohti taisi olla jo muilla transiiteilla näppinsä pelissä... Vaan hengissä porskutellaan

[Lilja-82]

Onko se tämä Pluto neliö Kuu joka saa mieleeni tuskallisesti kaikkia vanhoja muistoja siis todella vanhoja.

Niin ja sellaisen olon, että sekoamisen merkit ovat ilmassa ja alan kohta pitää varoituskylttiä, jossa lukee, että en takaa mitä teen. Ihan oikeasti loppuvuosi... Sellainen kutina, että en todellakaan takaa mitä tapahtuu.

Odotan todellakin sitä hetkeä kun Pluto siirtyy ahdistelemaan Kauriita. Ja toivon, etten enää tämän elämäni aikana joudu Pluton kanssa mihinkään tekemisiin.

Tuttavuutta tehty ihan tarpeeks viimeset 10 vuotta.

Edit: kävinpäs tutkimassa tota päiväkirjaa ja se väitti, että viimenen tarkka Pluto neliö Kuu ohitus oli 30.11.2005 ja tuo tr. päättyi 31.12.2005

ja tuo Neptunus yhtymä Keskitaivas, josta aikaisemmin valitin päättyi päiväkirjan mukaan 26.2.2006

Eli nyt ei pitäisi olla mitään pahempia transiitteja taivaalla enää tällä hetkellä. Someone needs to wake up.  Kyllä on ilmeisesti ollut pyöritystä kun kestää tovin aika selvitä... ylipäätään menee puoli vuotta että tajuaa Pluto neliö Kuun olevan ohi... traumaattista. Mutta selvisin siis hengissä tuostakin. 

Varmaan nyt sitten tuo Saturnus yhtymä Ic/oppositio MC tässä hiertää... 

[millimia]

Muutama kuukausi on mennyt kun transiitin vaikutuksia kyselin..kiitos kokemusten kertomisesta.
Syyskuussa auringonpimennys osui tarkasti kuuhuni 4. huoneessa. Viisi päivää pimennyksen jälkeen selvisi että kotini saattaa aiheuttaa minulle allergisia oireita..ilmanlaadunmittaus kolmen viikon sisällä 
Tämä ei millään lailla rauhoittanut ensi helmikuun odottelua jolloin ensimmäinen pluton ohitus tapahtuu. No, lähden reikikurssille keräämään voimia..
valoa ja rakkautta kaikille!!

[^^Queen Nefertiti^^]

Pluto neliö Kuu on synt kartalla ja selvitty on. 

[Eufrasyne]

Heipsan   

Itelläni siis toi      ja ilmeisesti melkoisen samanlainen transu kun neliöidessä, ainakin mitä olen tästä topicista lukenu    :

Mutta, pitääkö todellakin paikkansa, että viimeisen ylityksen jälkeen, mikä on mulla marraskuun alussa, niin seuraavat pari vuotta olis vielä yhtä rämpimistä    Ja viimeiset opetukset tulevat tänä aikana   

Eipä sen puolesta herkulliselta kuullosta, kun on tällästä taistelua ollut tää viimeset pari vuotta   

Kaikille, kokeneille hatunnostot ja lisää asiasta olisi kiva vielä kuulla                

[mateve]

Kyllä selviää...
Kuu kuvastaa menneisyyttä ja meille annetaan mahdollisuus puhdistaa menneisyyttä johon kuuluvat sukupolven naiset ja menneiden kasvatukset jotka iskostuvat alitajuntaan josta ne sitten, yllätys yllätys, tulevat esille joskus sopimattomaankin aikaan ja kun  on kysymys niin ravistelevasti.
Siitä selviää kun päästää irti eikä pidä saavutetuista eduista kiinni koska ne ovat menneisyyttä ja nyt on elettävä nyt hetkeä ja opittava itsenäiseksi.
Minulla on juuri loppunut 4.11.06 tr    syntymäkartan  ja voin sanoa että viimeinen kaksi vuotta ovat olleet kiinnostavia, sillä testattiin miten osasin antaa lapseni kokea elämänsä rankan opetuksen. Rinnalla kulkien, tukien ottamatta häneltä äitinä pois vastuuta teoistaan.
Kyllä sitä monta kertaa meinasin sanoa että anna äiti auttaa, mutta kun oman elämän kohdalla on näitä kouluja käyty ja opittu kantapään kautta oppimaan, näin myös  tyttärenikin, ja nyt näyttää hyvältä.
Silti kun  sta on kysymys on se niin joskus raastavaa, tunteen ja mielen taistelu pelkoja ja vihaa kohdatessa, jota me naiset joudumme käsittelemään, kenellekkäs muulle sitä pahaaoloaan puretaan kun äidille.

hohohoijaaa....

   Mateve