Riepottelua on tosiaan riittänyt ihan kiusaksi asti.
Totuus ei ole vielä selvinnyt, joten en ala toistaiseksi kanavoida jumalallisia julistuksia tai kertomaan mikä on ihan universaalisen oikeesti Suuri Totuus.
Olen julistanut omaan elämääni rauhan ajan ja päättänyt viettää koko syksyn hyvässä seurassa itseäni tutkiskellen. Nyt siis helpottaa, kun olen antanut itselleni tilaisuuden ottaa lunkisti. Tilanne on se, että mitään ei ole entisestä jäljellä ja uudesta ei ole tietoa. Odottelen päivä kerrallaan ja katselen maailmaa avoimin silmin. Elän siis syksyn kuin uudestisyntynyt.
Katsotaan mitä maailma tuo tullessaan. Eiköhän siellä joku kinttupolku ole mullekin varattuna.