seuraava »

[t.touhula]

Muutama aamuyö sitten tapasin Bill Clintonin ja muutamia muita valtioitte ex-päämiehiä.

Hölmistyin perusteellisesti, kun olin mielestäni keskellä Senaatintoria, mutta kas kummaa, olinkin prameilevassa hotellissa / edustustossa. Billy-boy tepasteli edestakaisin ja selvästi pelkäsi jonkun naisen tuloa huoneistoon...  siis sviittiinsä. Tuo nainen ei ollut Hillary vaan joku aivan toinen,  henkilöys tai suhteen laatu B Clintoniin ei unessa selvinnyt.
Yks kaks hän (B C) pyysi minua silittämään itselleen 'loma'housut. Vasta silloin huomasin, että hän on kotikutoisessa asussa ja että häntä hiukan  hävetti.
Tottavie nuo khakin väriset reisitaskulliset housut olivat silityksen tarpeessa. Kaikki oli hiukan niin sun näin. Silitysrautakin oli jostain halpahallin poistokorista ostettu, tai armosta pelastettu. Ei se juurikaan pelittänyt.
Jotenkuten olin saanut housut suht koht kuntoon, kun ovesta asteli, kuin naapuriin konsanaan joku 'Li Hau Hoa', siis itäisen kaukokansan ex-johtaja. Hänkään ei ollut aivan tiptop. Pikkutakki oli auki, samoin hiukan ryppyisen paidan kaulus, solmiota ei ollut Li.llä senkummemmin kuin Clintonillakaan. Vilkaisin jonnekin muualle ja kas! Niin oli Li.kin paitahihasillaan. Oikein kyynärpäähän käärityin hihoin, kuten Billy-boykin.
Silloin ilmestyi oviaukkoon tuo 'joku-nainen'. Hän katsoi minua, kuin olisi tahtonut minulta nirrin ottaa katseellaan. Jotain Bill hänelle selitti läsnäolostani, aivan punaisena kasvoiltaan. Hän kiristeli hampaitaan, selvästi hän oli ärsyyntynyt tästä määräilevästä naisesta. Tunnelma kiristyi huomattavasti, mutta nolona nainen hävisi jonnekin.
Yks kaks olinkin ulkona kauniisti porrastetulla pihamaalla, jossa kaikenlaiset kasvit ja kukat kukoistivat, mutta kuntoon kaikkea laitettiin kuumeisella kiireellä. Joku valtiovierailu oli alkamassa, vaikka turisteja parveili katsastamassa huumaavan kaunista ja arvokkaan oloista pihaa.
Clinton ja 'Hau Hoa' ilmestyivät myös ulos  joittenkin toisten päämiesten kanssa. Hetken kuluttua kuitenkin olimme kaikki takaisin Senaatintorilla, aivan leppoisissa merkeissä. Vilkuilin olkapäitteni yli, missä oikeastaan olen. Mietin unessa: Mitä tämä oikein tarkoittaa? Olin siistissä pitkähousu, paitapusero, jakku -asussa, olkapäältäni roikkui pitkähihnainen laukku. Tiesin, että sisällä on virallisia asiakirjoja. Kuitenkaan niitä ei 'blokkaukseen' aikana kukaan tutkinut, eikä Senaatin edustallakaan paperit ketään kiinnostaneet. Itselleni oli selvää, että niitä pian tarvittaisiin. Mutta missä?

Kaikesta jäi jotenkin kuva, että tämä kaikki kuitenkin oli kehoitus itselleni.

Mutta mihin? Kuka kertoisi.

[flowermoon]

Olet kai pohtinut maailman tilannetta ainakin ko. maiden suhteen, tai sitten ainakin haluaisit olla johtoportaan apuna... ehkä tärkeänäkin!

[Riitta]

Mielestani sinulla on jotain julkaisemisen arvoista tietoa?

[t.touhula]

Hmmm... Niinpä kait. Tällaisia asioita tulee käsiteltyä keskusteluissa ihan pois tiekseen. No ei sentään. Välillä ihan arkea vaan. :

Se oli vaan melko mukava uni, kun mittasuhteiltani olin kutistunut 20-30v kauteen. Puketutuminenkin oli silloin niin 'pirun virallista'. Muoti oli enemmänkin asiallisen pukeutumisen opettamista ryysyläiskansalle. Kaikkineen.
Unen aikoihin oli täysikuu melkoisen valloillaan, tai ehkä jo menettämässä valvottavaa tehoaan.
Unta riitti ja se virvoitti. Ehkä siis mieli puhdisti itseään hiukan siitä ja tästä. Kanerva / Tukiainen sotku ei vielä ollut keltaisen lehdistön pääasiallinen tulonlähde. (Siinäkin meni yhden 'täyttö-tissin' (=silikonit 'rinoissa' sekä huulissa) takia hyvä ulkoministeri Suomelta. Eipä ole Halostakaan kutsuttu Jenkkeihin tai muualle heti uusintavierailulle, mutta Kanerva kutsuttiin. Hänestä pidettiin sivistyneessä maailmassa. Suomi on liian ahdas hyville tyypeille.)

Jaa-a. Tuota noin... Hmmm! Eilen puhuttiin asiakirjasalkun tarpeesta roikkumaan olkapäälläni. Alkaakohan uni siis toteuttaa sanomaansa. Jää nähtäväksi.

Täytynee aloittaa laihdutuslenkkeily uusiks.