seuraava »

[Bona Fide]

Tämä on yön ilmiö, mitä olen nyt potenut ehkä kuukauden tai kaksi. En joka yö, mutta melko usein. Siis, herään keskellä yötä, kun on pimeää ja alan pohtia jotakin huolestuttavaa (liittyy usein läheisteni terveyteen), ja tästä tulee melkoinen tuska eikä saa nukahdettua uudestaan. Vihdosta viimein kun aamu alkaa sarastaa nukahdan ja sitten kun aamulla myöhemmin oikeasti herään tuo samainen aihe ei huolestuta juuri nimeksikään. On ihan hyvä olo. Pitää oikein yrittää ajatella sitä yöllistä hankalaa aihetta, jos haluan sitä edes pohtia. Ajattelin myös että yöllä mieleeni tulee asia jota alitajuntani koittaa tuoda pinnalle, että sitä pitäisi ajatella, tai se on asia jota pitäisi hoitaa, koska päivälla en ehdi kun on niin paljon muuta ajateltavaa, ja tämä yöllinen aihe on aika epämukava. Vai onko niin, että yöllä ei tule valoisuutta mieleeni, kun sitä ei tasan tarkalleen ole fyysisessä yössäkään? Muutenkin keskellä yötä pimeässä on ensimmäiseksi sellainen myrtsi olo, ettei edes tiedä mistä se tulee, vaikkei mitään ajattelisikaan.