seuraava »

[Corvus Leonis]

Minullakin 80- luvun elektro ja italomeno on iso osa henk. koht. musiikkinautintoa. Ja hyvin kaikki mahtuu samaan soppaan, metallit ja elektrot .

No joo, muistan alan bileissä käyneen niin rastafareja Jamaika-pipoineen, gootteja korsetteineen, epämääräistä rock-väkeä ja parishiltoneita, en mä ainakaan väittäisi ulkonäön perusteella pystyväni sanomaan kuka mistäkin musiikista loppujen lopuksi diggaa.

Yhtä paljon tulee kuunneltua desiä, sille ei Suomessa taida olla vieläkään bileitä kun se tuppaa edellyttämään vahvaa eteläaasialaista maahanmuuttajakantaa. :

[Tiigris]

Minulla on aatteita, mutta enpä haluaisi samaistaa itseäni mihinkään tuollaiseen lokeroon..
No ehkä on cool sanoa olevansa jotakin henkeen ja vereen..
Mulle vaan riittää että tiedän itse minkälainen olen,
eikä mun tarvitse keksiä sille "tyylilleni olla" mitään yleismaailmallisesti tunnettua roolinimikettä. 

[Tiigris]

Minä puhuin itsestäni, enkä puheellani tarkoittanut että gootiksi itsensä tuntevien tarvitsisi selittää (minulle ainakaan), koska kyllä ymmärrän, että joillekin se voi olla jotain sellaista mitä en vain käsitä ja that's hey whatever cool hey dude you know whadda mean yeah..

[suski7]

hienoja mielipiteitä tuli esiin, kiitti niistä, sain vain vahvistusta niistä ja omille ajatuksilleni. Hymyilytti toi Dawnchildin kommentti "Jo lapsena olin gootti, rakastin vampyyrileffoja, 1800-luvun romaaneja, leikin hautausmailla ja minulla oli laaja kokoelma posliininukkeja ", ihan kuule samma här, eikä sillon edes tiedetty gooteista....ja värjäsin tukkani mustaksi!! Sehän oli ihan ennenkuulumatonta, ja mua haukuttiinki aaveeksi valkosen ihoni takia. Teininä olinkin tosi outo muutenkin...mut nyt vasta tajuan olevani LUONTEELTANI goottimainen. Tässä iässä en hirveesti "pukeudu" mutta musta väri on tullut kuvioihin enemmän kuin vuosiin (tähän asti pelkkää pinkkiä!!) samoin viininpunainen, jolla maalasin myös makkarin, ja siitä tuli ihanan lämmin koko huoneesta (yhdistettynä hopeaan).
Tässä on hauska sivusto  http://www.blackwaterfall.com/viewall.php , sieltä voi katsoa mitä tyyppiä sinä goottilaisuudessa edustat, kannattaa katsoa vaikka siten, millaisesta musiikista pidät niin löytyy helpommin....mä löydän itseni Romantic/Medieval/Gorp gothien sekamelskasta... :

[Norna]

 Goottiromanttisuus voi olla myös pakoa karusta todellisuudesta sisäiseen maailmaan, silloin nimenomaan tuo   ja   esittää tärkeää osaa tässä.
 Joten siis vahva ,   tai   on jotain avaintekijöitä goottien suhteen? 

[Norna]

 Uskon että kauhuromantiikan ja goottilaisuuden juuria oli jo aiemmin, esim  Mary Shelleyn Frankenstein ja muita 1800- luvun kirjailijoita sekä runoilijoita (esim Lord Byron). Hirviöt/kauhutarinat ovat aina olleet sekä pelottavia että kiihottaviakin.

[La Papessa]

Olisi mielenkiintoista tutkia enemmän vuoden 1989  ulkoplaneettakeskittymä  :ssa. Tuolloinhan nimittäin -  -  olivat kaikki  :ssa, ja olen aivan varma, että tämä vaikutti esim. erinäisten goottimaisten teemojen erittäin voimakkaaseen esilletuloon aivan yleisesti populaarikulttuurissa 1990-luvun alussa (viihdeteollisuudessa kun aiheen työstäminen valmiiksi tuotteeksi vie parhaimmillaan vuosia). Tuolloin nimittäin oli eräänlainen vampyyribuumi, Anne Ricen goottihenkiset vampyyrikirjat olivat myyntilistojen kärjessä Jenkeissä ja Hollywoodkin teki pari todella ison budjetin vampyyrielokuvaa. Myös yhden kauden ihmeeksi jäänyt Dark Shadows televisiosarja oli melkoisessa kulttimaineessa.

Minulla on myös perhepiirissä kaksi 1989 syntynyttä nuorta, joten olen seurannut melko tarkkaan tuon ikäryhmän jäsenten kasvua. Tiettyä goottihenkisyyttä on ollut nähtävissä esim. musiikkimaussa ihan lapsesta asti, jotenkin tuntuu siltä, ettei pohdiskeleville ja ikäistään vanhemman oloisia nuoria oikein puhuttele esim. aivoton purkkapop.