Maailma on sellainen, miten sitä katsoo.
Toisin sanoin, millaisen heijastuman itsestämme
näissä ympäröivissä symbooleissa näemme, ja
kuinka niihin suhtaudumme.
Puhumme ja kirjoitamme aina itsestämme.
Kaikki käyttämämme sanat ja kuvat kertovat, miten näemme maailman, eli oman itsemme.
Miten suhtaudumme itseemme, siten suhtaudumme tuohon heijastumaankin.
Siis toistettakoon vielä kerran; kaikki mitä näemme on heijastumaa meistä itsestämme, vaikka mitenkä puhaltaisi!
Mihin faktaan väitteesi perustuu?
Pelkkiin mielipiteisiin.
....
Maailma pysyy aina samanlaisena vaikka sitä katsoisi millä
tavalla. Silloin sitä pystyy myös katsomaan
sellaisena kuin se on, sillä se avaa mahdollisuuden siihen.
Väitteesi voisi pitää paikkansa vain siinä tapauksessa että
maailma muodostuisi jokaiselle yksilökohtaisesti ja siinä
ei olisi mitään yhtäläisiä piirteitä. Sen
että juomme vettä, pitäisi olla vain
heijastumaa jos muuttaisin
suhtautumistani, voisi juoda vaikka maata. Näin
ei kuitenkaan tapahdu.
Maailma pysyy samanlaisena sen jälkeen kun kuolen, tietokone
pysyy yhä paikallaan jne. Ne eivät muutu miksikään vaikka
tarkkailen niitä ja kun lopetan tarkkailun.
Keskustelukin on kahteen suuntaan tapahtuva toiminta :