seuraava »

[Ulkopuolinen]

KaarinaN, sinulla on näköjään hyvin samankaltainen yhteys kuin minullakin. Mielenkiintoista.

Minä tosin olen saanut varoituksia ja jokusen kerran minua ollaan valmisteltu etukäteen kertomalla ja näyttämällä unissa, mitä tulee tapahtumaan.

[~Karuna~]

Valmisteltu on itseänikin kyllä, mutta tavallaan ne kaikki kokemani asiat ovat kuuluneet täällä maan päällä asiaan eli opettaneet itsestäni jotakin ja siitä, mitenkä makaa, kun petaa. Eli sellaisia enteitä kyllä olen tiennyt, kun esim. mieheni kuoli joskus muinoin niin sen tunsin energioissani etukäteen hyvin voimakkaasti. Toisen eron tiesin samalla tavoin ja tavallaan "tilasin" sen itselleni, voidakseni itseäni sen aukottomalla opetustavalla opettaa eli konkretian keinoin. Nykyään ymmärrän tuon kaiken tarkoittavan juuri sitä, että minä itse itselleni tilaan kaikki tapahtumani tässä elämässäni, että oppisin tuntemaan, mitenkä mielemme toimi. Ja nyt sen tiedän tarkoin.  Eli elämä on visuaalinen koulu, jos sen sillä tavallakin sanoisin.

[Asterix]

Mie en maksa sitä metrolippua, ellei etiäinen niin sano. Busseissa ja raitiovaunuissa kylläkin,
kun sen lipun saa sisältä matkan aikana, mutta metrolippu pitää ostaa erikseen
lippuluukulta tai automaatista ja niihin pitää ensin jonottaa, kun niitä on aivan liian vähän
suhteessa siihen, että Wienin kaupunki on täynnänsä turisteja.
Myöhästyn, kun töiden ja koulun välissä ei ole tarpeeksi aikaa jonottaa lippua.
Viikko, kuukausi tai vuosilippu olis jotain, mutta prskles kun sekin pitäisi olla jonottamassa
aikaan, jolloin olen töissä ja sen jälkeen koulussa.
Täällä kun pankit ja virastot sulkevat klo 15:00 ja pitävät tunnin siestan klo 12:00 -13:00,
joten lounaallakaan sinne ei pääse.  Tekosyitäpä tietenkin.

Minulla painaa velvollisuus töistä ja opiskelusta enemmän, koska täällä sitoudutaan siihen työhön 
ja oppivelvollisuuteen ja niistä pahemmat yhteiskunnalliset ja yksilölliset seuraamukset
ihan eri tavalla kuin Suomessa kuin tuosta liputta matkustamisesta,
josta sakot saadessani ne maksan, joka on (myöskin) sovittu sääntö yhteiskunnassamme.

Ei se sakkojen saaminen ole maailmaa kaatanut, eikä pilannut tai haitannut
jonkun toisen elämää, kuten se, että jättäytyisin pois töistä ja koulusta ja maksattaisin
elämiseni muilla ihmisillä.  ->  ja sen sakon maksan minä omasta pussistani.


Mutta takaisin aiheeseen. Nuo etiäiset ovat "kiusanneet" minua lapsesta asti,
mitä tulee ihmisiin ja tilanteisiin.

Joskus ihmiset ovat kovin ihastuttavia, mutta etiäinen sanoo, että tuo ihminen tulee
aiheuttamaan ongelmia tai sillä on toiset aikomukset, mitä sanoo.
Toimii etenkin liehittelevien miesten kanssa ja töissä sopimusten suhteen.
Tosin minulla on tapana järkeistää ja kurkkia kulissien taakse,
joten pidän tuota ihan normaalina taitona, jonka nappaan joistain eleiden, ilmeiden
ja kommunikoinnin hienoisista vihjeistä tai/ja vaistoan vain.

Kuoleman haistan jostain syystä aina. Veljeni kuoli yhtä aikaa serkkuni kanssa
kahden päivän erolla ja setäni kuoli vain 2 kk aikaisemmin ja haistoin nuo
ja muistan kuinka perheeni piti minua tärähtäneenä, kun sanoin sen ääneen.
Eipä pitäneet enään, kun ne oli sattuneet.

Pian kuolevan ihmisen ympärillä on jännä aura ja athmosfääri,
josta pystyy arvaamaan ajankohdan suurinpiirtein.
Joillakin ihmisillä se aura muuttuu jo 3-4 vuotta aikaisemmin, toisilla 1-2 vuotta aikasemmin
ja viidessä tapauksessa on käynyt niin, että 1/2-9 kk aikaisemmin tuo aura muuttunut
kuolemaa enteileväksi.
Tosin vieraista ihmisistä en voi tietää, milloin se aura on muuttunut,
vaan aistin sen kuoleman läheisyyden muuten vain.

Unissa näen silloin tällöin tulevia tapahtumia, mutta ne tulee jos tullakseen.
Yleensä ne on jotain, jotka koskettaa itseäni niin, että olen todistamassa sitä itse paikanpäällä.

Varmaan merkittävin oli tuo joidenkin vuosien takainen lentokenttä-uni,
jonka kerroin täällä Astrossakin etukäteen heti kun olin sen nähnyt,
jossa meidät evakoitiin pommi-uhan vuoksi.
Virallinen selitys oli kuitenkin loppuviimein se, että joku oli juossut turvatarkastuksen läpi,
eikä saatu kiinni, joka täysi vale ko. lentokentällä, jossa ei taatusti pysty sitä tekemään,
joten luulen asian oikean tolan olevan vähän toisin jo senkin vuoksi,
että turvatarkastuksen epäonnistumisen vuoksi lentokenttää ei todellakaan evakoida.

Minua harmittaa, että mä en voi puhua henkisistä kyvyistäni mitään täällä Astrossa,
koska se ei monenkaan mielestä minun elämäntyylilläni mahdollista,
koska minä en elä ulkoisesti vaatimatonta elämää ja tykkään rahasta ja luxuksesta
ja nautin proseccoa ja shampanjaa, enkä oikein usko näihin ihmistekoisiin jumaliin sun muihin
ja rakastan ihmiselämää niin paljon, ettei minulla ole mitään tarvetta pyrkiä henkiolennoksi
tai henkiseksi guruksi tai aineettomaksi. 

[Ulkopuolinen]

Kyllä elämä todellakin on virtuaalinen koulu tai pikemminkin peli ja me ihmiset olemme siinä vain pienoisia pelinappuloita. Mutta joskus on vain niin ärsyttävää odottaa, että koska sitä voi tehdä oman siirtonsa. Sillekin kun on oma oikea aikansa ja kun väärä aika on yhtä kuin väärä siirto, jolloin sitä vain pitää odottaa. Kasvattaa kärsivällisyyttä.

Minäkin tilaan asioita itselleni, olen tälläkin hetkellä tilannut erään asian ja todellakin silloin olen erittäin iloinen, jos asia ratkeaa niin kuin toivon. Siihen vain kun ei itselläni ole minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia vaikka omasta elämästä välillisesti puhunkin. Mutta joskus vain on asioita, jotka vain voivat tapahtua ja jos niin halutaan niin sitten ne tapahtuvat ja jos ei niin sitten on vain ymmärrettävä, että tilaus ei ollut sovelias.

Minä tiesin aikoinaan äitini ja isäni kuoleman etukäteen. Se oli rankkaa, mutta toisaalta surin äitini kuoleman unissani ja öissä yksin kaksi vuotta ennen tapahtumaa, joten kun kaikki oli edessäni kykenin rauhassa suorittamaan omaa tehtävääni. Toimiihan elämä tosiaan niinkin päin. Selittyihän sitten sekin, että miksi vollotan kuin pieni lapsi täysin terveen äitini kuolemaa, kun minulla on mies ja lapsiakin. Niin ja tulihan tuossa koettua unissa muutama kerta omakin kuolema, sitä kuoli, heräsi, kuoli, heräsi ja se jos joku oli raivostuttavaa. No enpä pelännyt kuolemaa, kun kohtaukset iskivät. Olin siihenkin varautunut. Joten kaikki hyvin loppu viimein.


Onneksi tämä viimeisin valmistelu, mitä tällä hetkellä koen ja odotan tapahtuvaksi on jokseenkin verran positiivisempi, silti senkin hyväksyminen oli aika työn ja tuskan takana.

Tiedän miltä tuo tuntuu, etiäisiä kuunteleminen voi joskus olla melko kärsivällisyyttä vaativaa, mutta kannattavaa. Hei jokainen tablaa tyylillään, miksi glamour ja elämän nautinnot olisivat kiellettyjä, ei kaikkien sisäinen minä ole yhtä ankara kuin minun, jos hyvällä omalla tunnolla voit nauttia elämäntavastasi se on sinulle oikea. Ja verhon takana käydyt keskustelut ovat aina niitä mielenkiintoisempia, minua saa aina pommittaa yksityisviesteillä, minä jopa vastaan niihin.

[indiima]

Sasha, musta sä olet nyt vähän rankka itsellesi. Ei kai se kenellekään muulle kuulu, millainen sun elämäntyylisi ja etiäisten suhde on? Meikä on varaton taiteilija eikä mun etiäishaavini ole mitenkään kovin hyvä. Mä nautin äärettömästi hyvästä ruoasta, viineistä, likööreistä, ravintolaillallisista, kullan kimalluksesta (ja kaikesta leijonamaisesta) ja musta se on ihan okei. En mä tullut tänne kärsimään, vaan elämään onnellisena  Jos olisin jotenkin kyvykkäämpi ja kiinnostuneempi muistakin asioista kuin ihmisistä ja mielikuvituksesta, ostaisin businessrahoillani VALTAVAN kartanon ja hevosia. Mua on kuitenkin lahjottu erilaisilla kyvyillä, jolloin onnellisuus kumpuaa toisen tapaisesta lähteestä.
Mä olen niin "kunnollinen", että mulle tulee fyysisesti paha olo, jos matkustan ilman lippua. Haluaisin olla coolimpi, mut ei kato, kun toi  tärkkiperseyttelee mut ihan pilalle 

Mä en oikein tiedä, että millaisia etiäisiä saan, mutta ihmisistä tiedän aboutsii kaiken muutaman sekunnin kuluttua tapaamisesta. Poifrendini mukaan olen vaan poikkeuksellisen tarkkanäköinen, mutta itse koen, että muhun virtaa kamaa, energiaa, tietoa siitä toisesta. Joidenkin ihmisten ympärillä näen heidän ajattelumaailmansa tavan; pään ympärillä esim. menee pelinappuloita, ympyröitä, laajoja ovaaleita. Kuulostaako oudolta?

Etiäistelemään siisen!

[Ulkopuolinen]

Juu kyllä minullekin maistuisi lasillinen kunnon punaviiniä ja suklaa. No maistuisi jos siis se maistuisi hyvälle, mutta kun tuo makuaisti on sitä mieltä, että yrttitee ja pähkinät ovat paljon parempi juttu. Jos joku vielä selittäisi minulle joskus, että miksi suurimmat nautintoni maistuvat nykyään kuravedelle, myrkylle ja saippualle niin olisin tyytyväinen. Ehkä minun etiäiseni ovat hieman vaativampia. Niille kun ei passaa sanoa ei, sitä sitten makaa yön kivuissaan, jos kapinoi.

Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa.

[Hiisitär]

Eiköhän se ole vaan ihan normaalia herkistymistä. Vuosien 2010-2012 välillä tällaisten herkistymisten pitäisi lisääntyä dramaattisesti ympäri maailmaa, välittämättä fyysisistä ominaisuuksista kuten henkilön statuksesta, varallisuudesta, uskonnollisesta vakaumuksesta jne.

[Asterix]

Mun bio-äidillä aikoinaan oli samanlaista puutumista/kutinaa vasemmassa kädessä
ja aitona Kauriksena se meni siitä lääkäriin ja valitti niin kauan,
että sai lähetteen hermojen leikkaukseen ja sitten ne menikin pilalle,
kun ei niissä ilmeisesti mitään oikeaa fyysistä vikaa ollut.

Mulla on puutunut joka päivä muutaman kk ajan oudosti vasen puoli rinnasta ja kylki
ja sitä mukaa myös vasemman käden kämmen ja sormet.

Luulin ensin sydämessäni olevan vikaa, sitten lihaksissa, mutta kun ei liikunta
ja asennon vaihdotkaan auta.

[Asterix]

Kerran makoilin (tai nukuin) päivällä sängyllä käsi pään alla ja sitten kun havahduin taas "maan päälle", niin käteni oli puutunut, (NO TOTTAKAI! ) mutta se puutuminen oli päässäkin siinä kohtaa missä käteni oli ollut.

 

Normaalia. Veri ei kierrä sillä kohtaa päätäsi, koska käsi on kovempi kuin tyyny.
Ihmisen pää ei ole mitenkään irrallaan muusta kehosta ja toimisi eritavalla,
vaikka jotkin ihmiset haluavat niin mieltää.
Kokeile laittaa seuraavaksi yöksi vaikka kirja pääsi alle, niin saat saman tuloksen.

Itselläni on niin hyvät unenlahjat, että tahtoo nukahtaa minne/miten sattuu
ja esim. lentokoneessa tulee nukahdettua niin, että se pikkuinen tyyny on valahtanut alas
ja pään nojaa suhteellisen kovaan penkkiin tai jos on ikkunapuolella, siihen seinään
ja siitä kun herää, niin pää on siltä kohtaa puuduksissa. 

Kädessäsi, joka aiheutti pääsi puutumisen, omaa sitten justiinsa yhtä voimakkaat
energiat kuin mikä tahansa kovempi pinta.

[Asterix]

Olisi se mahtavaa, jos pystyisi irrottamaan oman päänsä ja jättämään vaikka kotia, kun muu kroppa menee töihin, ehkä jättäisin toisen kädenkin kämpille, että voi surffailla täällä astrossa, ellei kehitä ajatuksen voimaa sille tasolle, ettei tarvitse edes koko kättä.

 

Miniläppärit ovat käteviä, jos työpaikalla ei ole tietokoneita.

[Rakkauden enkeli]

 

Normaalia. Veri ei kierrä sillä kohtaa päätäsi, koska käsi on kovempi kuin tyyny.
Ihmisen pää ei ole mitenkään irrallaan muusta kehosta ja toimisi eritavalla,
vaikka jotkin ihmiset haluavat niin mieltää.
Kokeile laittaa seuraavaksi yöksi vaikka kirja pääsi alle, niin saat saman tuloksen.

  Niin se varmaan on, vaikka monesti kun on nukkunut käsien päällä ja kun herää, niin ei ole mikään muu paikka puutunut kuin kädet ja koitan vaan varoa katkomasta käsiäni ja odottelen aikani, notta veri kiertää, mutta on se villin tuntoinen, kun kädet roikkuu tuossa vierellä velttoina ja niitä voi pyöritellä vaikka helikopterin lailla.

Ehkä tuo tyyny on kuitenkin se pehmeämpi vaihtoehto, mutta miksei sitä vois kokeilemisen riemusta nukkuakin kirjojen päällä, nukkuuhan jotku piikkipatjankin päällä ja kait jopa terveellistä.

Olisi se mahtavaa, jos pystyisi irrottamaan oman päänsä ja jättämään vaikka kotia, kun muu kroppa menee töihin, ehkä jättäisin toisen kädenkin kämpille, että voi surffailla täällä astrossa, ellei kehitä ajatuksen voimaa sille tasolle, ettei tarvitse edes koko kättä.