seuraava »

[Vedenhelmi]

Eräs ihminen ärsyttää minua jostain syystä vähän turhankin usein, ihan pelkällä olemuksellaan ja olemassaolollaan... 
Mitä voin käytännössä itse tehdä, että voisin tuntea häntä kohtaan enemmän positiivisia ja rakkaudellisia tunteita, enkä tuollaista jatkuvaa negatiivista, ärsyyntymistunnetta sun muuta?? En halua tuntea näin paljon häntä/ketään kohtaan tällaista...
Kertokaahan viisaammat ja kokeneemmat 

[Kuuhilda]

Jaa-a.
Ensiapuna välttelen tuollaisia ihmisiä. Ja ellei se ole mahdollista..täytyisi varmaan lähteä miettimään, mihin sinussa sen toisen ärsyttävät ominaisuudet oikein iskevätkään, ja käsitellä sitten sitä puolta itsessä. Kun tarpeeksi pähkii, alkaa ymmärtää itseään ja sitä toista, ja kun ymmärtää, suhtautuminen muuttuu eikä toinen enää samalla tavalla  ketuta.
Ehkä ei kannata tavoitella positiivista ja rakkaudellista fiilistä varsinaisesti, vaan neutraalikin on ihan hyvä 

Minulla oli yksi tuollainen henkilö elämässäni. Hän on raivostuttavan ääneekäs..karjui kuin leijona ihan tavallistakin asiaa, ja lisäksi hän on jyrkkä ja yksinkertainen.
Kuitenkin vika on minussa, ellen voi sietää häntä. Hän vain on sellainen kuin on. Ja ihan hyvin aloinkin pärjätä, kun opin suhtautumaan häneen....tai siis itseeni ja omiin fiiliksiini.

[Eklektikko]

Tässä asiassa on kaksi puolta.

Ensinnäkin aiheutamme kaikki omat tunteemme omilla ajatuksillamme. Tuo ajatus voi olla niin ohimenevän nopea ettei sitä huomaa, tai se voi olla visuaalinen nopeasti välähtävä muistikuva tms. Usein niitä ajatuksia ei huomaakaan, huomaa vain niiden nostattamat tunteet. Niiden omien ajatusten tarkkailu auttaa tähän: Mitä välähti mielessä juuri ennen kuin tunne heräsi?

Toinen juttu on tämä: Vihaamme, inhoamme, ärsyynnymme tms. muissa ihmisissä ennen kaikkea niistä asioista, joita itsessämme kiellämme ja tukahdutamme. Voit miettiä mikä tässä ihmisessä ärsyttää, eritellä ihan tarkasti, mikä siinä olemuksessa tms. herättää ne tunteet. Sitten voitkin ruveta miettimään, mitä ajattelisit itsestäsi jos huomaisit itsessäsi näitä samoja ominaisuuksia. Sallitsitko itsellesi ne? Kuinka paljon niitä sinusta löytyy ja kuinka paljon joudut työskentelemään niiden tukahduttamiseksi?

Meistä kaikista löytyy nimittäin pikkuruinen siemen tai rippunen aivan kaikkia mahdollisia ominaisuuksia, vähintään potentiaali kaikkiin mahdollisiin ominaisuuksiin. Se kuinka paljon itsessämme kiellämme tai tukahdutamme niitä, vaikuttaa suoraan siihen miten paljon ne ärsyttävät tai herättävät muita negatiivisia tunteita kun näemme niitä toisissa ihmisissä.

Tässä vielä yksi näkökulma:
Ihmiset jotka aiheuttavat meissä tuollaisia tunnereaktioita ovat itse asiassa parhaita kavereitamme. He näyttävät meille missä kohtaa meissä sijaitsee 'nappeja' joita painamalla meistä irtoaa lähes automaattinen tunnereaktio. He auttavat meitä työstämään nuo napit pois itsestämme, huomaamaan omat ärsytyspisteemme ja sitä kautta pääsemään automaattireaktioista tietoiseen läsnäoloon.

[Eklektikko]

Niin hienoa ja mukavaa kun se onkin aina etsiä niitä ominaisuuksia itsestään niin olen sitä mieltä että joskus kannattaa vain jättää tällaiset ihmiset omaan arvoonsa ja niinkun Kuuhilda totesi, ottaa etäisyyttä jos on mahdollista. Jos haluaa jokaisen ihmisen kanssa harrastaa tätä itsetutkiskelua niin ok mutta on niitä erilaisia ihmisiä ihan jonooksi saakka, joten minä ainakin yritän vain äkkiä unohtaa tällaiset ihmiset tai ainakin lähteä siitä seurasta pois. Mitä hemmettiä sitä kiusaamaan itseensä jokaisen ihmisen kohdalla 

Sitä ärsyttävää ihmistä ei tarvitse tavata kuin sen yhden ainoan kerran. Jos silloin huomaa ärtymyksensä ja analysoi sen, on tuo viestissäni kuvaama hyöty saavutettavissa itsensä kanssa työskentelemällä.

Missään kohtaa viestiä en ottanut kantaa tapaamisten määrään, mutta periaatteessa yksi tapaaminen ja sen oman ärtymyksen analysointi riittää.

[Vedenhelmi]

Niin hienoa ja mukavaa kun se onkin aina etsiä niitä ominaisuuksia itsestään niin olen sitä mieltä että joskus kannattaa vain jättää tällaiset ihmiset omaan arvoonsa ja niinkun Kuuhilda totesi, ottaa etäisyyttä jos on mahdollista. Jos haluaa jokaisen ihmisen kanssa harrastaa tätä itsetutkiskelua niin ok mutta on niitä erilaisia ihmisiä ihan jonooksi saakka, joten minä ainakin yritän vain äkkiä unohtaa tällaiset ihmiset tai ainakin lähteä siitä seurasta pois. Mitä hemmettiä sitä kiusaamaan itseensä jokaisen ihmisen kohdalla 

Kirjoituksesi sai mut hymyilemään...  tottahan tuokin kyllä, mitä kirjoitit 

[Vedenhelmi]

Tässä asiassa on kaksi puolta.

Ensinnäkin aiheutamme kaikki omat tunteemme omilla ajatuksillamme. Tuo ajatus voi olla niin ohimenevän nopea ettei sitä huomaa, tai se voi olla visuaalinen nopeasti välähtävä muistikuva tms. Usein niitä ajatuksia ei huomaakaan, huomaa vain niiden nostattamat tunteet. Niiden omien ajatusten tarkkailu auttaa tähän: Mitä välähti mielessä juuri ennen kuin tunne heräsi?

Toinen juttu on tämä: Vihaamme, inhoamme, ärsyynnymme tms. muissa ihmisissä ennen kaikkea niistä asioista, joita itsessämme kiellämme ja tukahdutamme. Voit miettiä mikä tässä ihmisessä ärsyttää, eritellä ihan tarkasti, mikä siinä olemuksessa tms. herättää ne tunteet. Sitten voitkin ruveta miettimään, mitä ajattelisit itsestäsi jos huomaisit itsessäsi näitä samoja ominaisuuksia. Sallitsitko itsellesi ne? Kuinka paljon niitä sinusta löytyy ja kuinka paljon joudut työskentelemään niiden tukahduttamiseksi?

Meistä kaikista löytyy nimittäin pikkuruinen siemen tai rippunen aivan kaikkia mahdollisia ominaisuuksia, vähintään potentiaali kaikkiin mahdollisiin ominaisuuksiin. Se kuinka paljon itsessämme kiellämme tai tukahdutamme niitä, vaikuttaa suoraan siihen miten paljon ne ärsyttävät tai herättävät muita negatiivisia tunteita kun näemme niitä toisissa ihmisissä.

Tässä vielä yksi näkökulma:
Ihmiset jotka aiheuttavat meissä tuollaisia tunnereaktioita ovat itse asiassa parhaita kavereitamme. He näyttävät meille missä kohtaa meissä sijaitsee 'nappeja' joita painamalla meistä irtoaa lähes automaattinen tunnereaktio. He auttavat meitä työstämään nuo napit pois itsestämme, huomaamaan omat ärsytyspisteemme ja sitä kautta pääsemään automaattireaktioista tietoiseen läsnäoloon.

Aivan, totta  ...tuota olen itsekin miettinyt, mutta toteutus käytännöntasolla on jotenkin kamalan hankalaa... ...olisikohan mitään hyviä kirjoja liittyen tähän...? ...monet ne piirteet, jotka tässä henkilössä minua ärsyttävät, ovat sellaisia, joita ei minussa itsessäni/persoonassani ole koskaan edes ollut... Voiko tosiaan persoonan erilaisuus ärsyttää niin paljon... ja miksi, en tajua...

[ihinwih]

Oman kokemukseeni viitaten voi suositella kirjaa The Sedona Method.  Siinä opetetaan tunnistamaan tunteensa ja päästämään siitä irti.
Menetelmän kehitti Lester Levenson, joka 42-vuotiaana sai sydäninfarktin ja lähetettiin kotiin odottamaan kuolemaa, vuonna (noin) 1952.  Hän kuitenkin päätti selvittää itselleen miksi oli sairastunut, tutki tunteitaan ja opetteli päästämään niistä irti, ensin "negatiivisista" tunteista ja sitten kaikista, viimeisimmäksi rakkaudesta - lopputulos oli ääretön rauha.
Minulle tapahtui paljon tunteiden tiedostamista ja niistä vapautumista jo pelkästään sillä, että luin kirjan ja luin harjoitukset. 
Suosittelen lämpimästi, netistä löytyy tietoa hakusanalla Lester Levenson ja myös hakusanalla Sedona Method.

[Vedenhelmi]

Oman kokemukseeni viitaten voi suositella kirjaa The Sedona Method.  Siinä opetetaan tunnistamaan tunteensa ja päästämään siitä irti.
Menetelmän kehitti Lester Levenson, joka 42-vuotiaana sai sydäninfarktin ja lähetettiin kotiin odottamaan kuolemaa, vuonna (noin) 1952.  Hän kuitenkin päätti selvittää itselleen miksi oli sairastunut, tutki tunteitaan ja opetteli päästämään niistä irti, ensin "negatiivisista" tunteista ja sitten kaikista, viimeisimmäksi rakkaudesta - lopputulos oli ääretön rauha.
Minulle tapahtui paljon tunteiden tiedostamista ja niistä vapautumista jo pelkästään sillä, että luin kirjan ja luin harjoitukset. 
Suosittelen lämpimästi, netistä löytyy tietoa hakusanalla Lester Levenson ja myös hakusanalla Sedona Method.

Kiitos!