(Kun tämä nyt on tarkoitettu lähinnä hupiviestiksi, en tohdi tarkistaa
sanskri(i)tin kielisten sanojen oikein kirjoitusta, vaan heittelen ne
ulkomuistista...)
Joogassa termillä siddhi viitataan lähinnä ns. paranormaaleihin kykyihin,
joiden "ohjeet" on annettu MaharSi Patañjalin Yoga-suutra pläjäyksessä,
sen kolmannessa osassa (paada) nimeltä vibhuuti-paada.
Muutamia "tunnettuja" siddhejä ovat mm. menneisyyden ja tulevaisuuden
tietäminen (atiitaanaagatajñaanam), oman mielen siirtäminen toisen
henkilön (joko delanneen tai vielä elävän) kehoon (cittasya parashariiraavesha), "joogalento" (aakaashagamanam) sekä kehon
täydellisyys, siis kauh...kauneus, voima ym. (kaayasampat).
Usein mainitut ns. kahdeksan maahaasiddhiä Patañjali mainitsee
ikäänkuin ohimennen suutrassa joka muistaaksemme alkaa seuraavasti:
tato 'Nimaadi (ilman sandhia: tataH; aNimaa + aadi = aNimaa, jne; aNimaa, mahimaa, laghimaa, garimaa, praapti...)
Moniosaaja muistaaksemme 1000-luvulta jaa, kunkku Bhojadeva on
kirjoittanut kaiketi arvostetun kommentin YS:an. Siinä hän kuvaa
seuraavasti em. mahaasiddhiä praapti:
praaptiran.gulyagreNa candraadisparshashaktiH.
(Tuon lunttasimme nenän edessä olevasta devanaagarii-tekstistä)
Ilman sandhia tuo mennee jotenkin seuraavalla tavalla:
praaptiH; an.guli + agreNa candra + aadi-sparsha-shaktiH.
Yrittäisimme kääntää tuon seuraavalla tavalla:
praapti [on] sormen- (an.guli; lausu: ang-guli) päällä (agrena)
kuun (candra) ym:n (aadi: Merkuriuksen, Venuksen??) koskettamis (sparsha) kyky tai voima (shaktiH).